Tietoa mainostajalle ›
, , , , ,

Vinkkejä kevätflunssan selätykseen?

23.5.2017

Koputan puuta sanoessani, että olen todella harvoin kipeä. En edes muista milloin olisin viimeksi maannut päiviä sängyssä kuumeen kourissa. En edes muista milloin olisin viimeksi imeskellyt Strepsilsejä, jotta nieleminen ja normaali keskustelu onnistuisi. Toivottavasti valkosoluni eivät koe tätä kirjoitustani loukkauksena, jää kesälomalle ja aloita tästä minulle viikkoja kestävää sairauskierrettä. En usko. Ainakin Olipa Kerran Elämässä he ovat oikein yhteistyökykyisiä ja reippaita tyyppejä poliisiunivormuissaan.

Nyt nuo reippaat tyypit ovat kuitenkin lakossa tai ylityöllistettyjä. Aamulla herätessäni oli aivan nuutunut olo. Kurkkuun sattui ja työpaikalle oli kurvattava Nesteen kautta. Extraväkevät Mynthonit taskuun ja karttakeppi käteen. Töistä lähtiessäni oli edelleen nuutunut olo ja Apteekin kautta kotiin. Buranaa, Panadolia ja Strepsilsejä siihen pieneen Apteekin muovikassiin. Peiton alle ja leffat pyörimään. Nyt en halua tulla kunnolla kipeäksi, en. Joku on joskus puhunut, että stressin ja tietynlaisen kiireen loppuminen voi laukaista flunssan päälle. En tiedä onko väitteessä perää, mutta kohdallani täyttyy kyllä tämän kevään jälkeen nuo tuntomerkit.

Heittäkäähän minulle parhaat vinkit orastavan flunssan taltuttamiseksi. Vai pitäisikö Vitanova-Jonnen luottaa tuon pienen ja ruskean taikajuoman voimaan?

Nyt täytyy päättää katsonko Luokkakokous kakkosen vai Tyttö nimeltä Varvun. Taidan tällä kertaa päätyä jälkimmäiseen.

-Esko-

Comments (34)

You Might Also Like

, , , , ,

Mikä ihme tuo on?

22.5.2017

Mikä ihme tuo on? Niinpä. En minäkään sitä varmasti tietäisi jos ammattini ei olisi opettaja. Ammatissani pysyy hyvin, ajoittain vähän liiankin hyvin kärryillä lasten ja nuorten uusimmista trendeistä. Trendeistä niin musiikin, tubettajien ja lelujen viidakosta. Usein olen itse miettinyt jotain asiaa, minkä voisi kehittää, mitä kukaan ei ole vielä tehnyt. Yläkoulussa ideoimamme magnetismiin perustuva autonjousitus ei ole vielä lyönyt läpi. Tämä uusi hittilelu on todellakin lyönyt läpi. Tämä uusi hittilelu on Fidget Spinner eli helpommin sanottuna sormihyrrä. Lähes kitkattomasti sormien välissä laakerin avulla pyörivä hyrrä. Muodoltaan kuin tuo ikkunalaudallani oleva matala maljakko.

Omalta kouluajaltani muistan yhden hittilelun, joka sai spinnerin kaltaisen hurmion aikaan. Se oli jojo. Tarkemmin ottaen Coca Cola- ja muut limpparimerkkiset jojot. Niitä oli lähes kaikilla ja joillakin jopa kultaiset. Kultaisen jojon sai, jos pärjäsi lähikaupoissa ja ostareilla järjestetyissä kilpailuissa. Myynnissä oli vaihtonaruja ja temppukirjassa esiteltiin kaikki mahdolliset temput. Kyllähän se ”kehdon” pyöräyttänyt sankari tanssi ne viimeiset hitaat suurimmalla todennäköisyydellä.

Miksi minulla on tuommoinen härveli? Itseasiassa neljä. Yksi opettajan ammatin hyvistä puolista on se, että voit kehittää itseäsi jatkuvasti ja yhtään samanmoista päivää ei varmasti tule vastaan. En olisi muutama vuosi takaperin uskonut, että jonain päivänä tulostelen PLA-muovisia sormihyrriä tai Vantaa-avaimenperiä. Tulostimen ja tulosteen mieltää helpommin printteristä hurisevaan paperiin, joka ajoittain jää jumiin ja aina tulee ostettua vääränmallinen mustepatruuna. Mielenkiintoinen uusi asia tämä 3D-tulostaminen. Tarjoaa paljon uutta opeteltavaa niin aikuisille kuin lapsillekin. Sormihyrrä oli helppo ja luokassani melkoisen haluttu testityö.

”Hermo pinnassa kuin huutokauppakeisarilla konsanaan?…” Tässä Teknikmagasinetin mainoslause. Spinnerin on sanottu auttavan keskittymään sekä stressinhallintaan. Opettajalle tämä sormihyrrä saattaa aiheuttaa myös tuommoisia mainoksessa todettuja lieveilmiöitä.

Tämä lelu niinsanotusti lähti isosti.

Onko tuttu?

-Esko ja kultainen jojo-

Comments (8)

You Might Also Like

, , , , , , , , ,

Paljon onneaaaa vaaaaan!!

21.5.2017

Olipa kesäinen viikonloppu. Olipa touhukas viikonloppu. Olipa hyvän mielen viikonloppu. Onhan se niin, että tuo taivaalla paisteleva aurinko vaikuttaa aika paljon fiilikseen. Avaa uusia ovia ja antaa myös niin paljon avaimia oviin, jotka ovat olleet sen pitkän syksyn ja talven poissa pelistä. Puistot, viltit, piknikit ja aurinkorasvan sotkemat posket ovat tulleet takaisin. Ei voi muuta sanoa, kuin tervetuloa. Tervetuloa vaan lämpö. Ei hän täällä varmasti ihan hirveän kauaa viihdy, mutta kiitos jo tässä vaiheessa.

Viikonloppuna touhusimme F:n kanssa vaikka ja mitä. Kotona emme juurikaan olleet. Nautimme mahtavasta kelistä ja lauantaina F:n kaverin synttäreiden jälkeen kävimme avaamassa Linnanmäki-kauden. On muuten hienoa, että sisälle pääsee ilmaiseksi ja osa laitteista on myös täysin maksuttomia. Yksi asia jäi harmittamaan ja mielessäni hautui jo elämäni ensimmäinen asiakasreklamaatio. Reklamaatio koskisi tölkkienheittopeliä. Viime kesänä onnistumisprosenttini tölkkien kaadossa oli 100. Tällä kertaa en saanut kuin kolme tölkkiä kaatumaan. Syy: heittopussit olivat vielä viime kesänä nahkaisia ja painavahkoja, mutta tänä kesänä ne oli muutettu. Kyllä, ne oli muutettu niin kevyiksi ja pieniksi hernepusseiksi, että tämän kesän onnistumisprosentti tulee olemaan lähellä nollaa. Täytynee alkaa harjoittelemaan jotain muuta lajia. Hevoskisat, tarkkuusammunta, hmm.

Linnanmäeltä suuntasimme veljeni, hänen vaimonsa, tämän siskon ja F:n pienen serkkumimmin kanssa Arabian katufestivaaleille. Ajattelimme, että käymme siellä vain pyörähtämässä. Pyörähdys muuttuikin noin neljäksi tunniksi. Siellä istuskelimme vilteillä, söimme ruoka-annoksia eri kulttuureista ja nautimme hyvästä fiiliksestä. Ympärillä oli sirkustaiteilijoita, musiikkia, taidetta ja ennenkaikkea hyväntuulisia auringosta nauttivia ihmisiä. Kesä tuo mukanaan myös hyvin kattavan tarjonnan erinäisiä ilmaistapahtumia. Tänäkin viikonloppuna tapahtui useassa eri paikassa. Oli hevosia, oli ravintolapäivää, oli useiden kaupunginosien ”kyläjuhlia”. Hienoa.

Viikonlopun kruununa vietimme tänään äitini syntymäpäiviä. Olimme tiivillä läheispoppoolla brunssilla Helsingin Senaatintorin kupeessa sijaitsevassa Cafe Köketissä. Ruoka oli hyvää, seura oli hyvää ja jälkiruokana ollut pannukakku kermavaahdolla ja mansikkahillolla oli taivaallista. Köket on paikkana loistava ruokahetkeen, johon osallistuu myös lapsia. Köketin ”leikkihuone” on suuri ja siellä tekemistä riittää. Oli niin mukava seurata vierestä F:n ja hänen pienen serkkutyttönsä touhuamista. Iso edellä ja pieni teki kaiken perässä. On kyllä maailman hellyyttävin kaksikko. Niin ja onnea äiti vielä kerran.

Naputtelen näitä viimeisiä rivejä Janakkalan Linnatuuli-huoltoaseman kahviossa. Olo on taas hetken aivan tyhjä. Tästä vielä viimeiset kilometrit kotiin ja musat kovalle. Pari puhallusta ja eikun hyvällä meinigillä uuteen viikkoon. Kymmenen työpäivää ja sitten on touhuntäyteisiä hetkiä luvassa useita, useita ja useita. Toivottavasti herra tai rouva lämpö saapuu tänne ihan pysyvästi.

Mukavaa viikkoa!!

-Esko-

Comments (10)

You Might Also Like

, , , , , , , ,

Voiko olla enää parempaa viihdettä?

19.5.2017

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Blogimedia ja Watson

Jukka Tammi tanssii, tanssii lanteet keinuen juuri voitetun MM-pokaalin kanssa. Anssi Salmela halaa. Halaa niin tunteellisesti Tarja Halosta, Tasavallan Presidenttiämme. Tanssiiko joku tänä vuonna? Nappaako joku Saulin siihen hellään ja tunteelliseen syleilyyn? Nilkat toivottavasti pysyvät kunnossa pelaajistolla ja johtoportaalla. On tuo jääkiekko, Suomi ja media erikoinen triangeli. Leijonien startti turnauksessa oli nihkeä ja julkinen teilaus oli valmis. Eipä voisi enää paljon parempaa kuittia antaa kuin yllättää lohkoykkönen ja karjua Ruotsia vastaan välieriin. ” Win the right games…” Tämä aurinkokuninkaan lausahdus todellakin toteutui tässä turnauksessa.

Minulla on ollut testikäytössä uudessa älytelevisiossani suoratoistopalvelu Watson ja tämä on mahdollistanut minulle Suomen otteluiden seuraamisen C Moren kautta, Mertarannan selostuksella ja teräväpiirtotarkkuudella. Teräväpiirtotarkkuutta vaati myös Leijonien peli turnauksen alkumetreillä, mutta nyt kaikki on mahdollista. Kyllähän tuo eilinen voitto antaa joukkueelle varmasti semmoisen latauksen, että lauantaina on tulossa todella herkullinen taistelu.

Herkullista on myös Watsonin käytön helppous. Watsonista löytyvä Makuunin videovuokraamo on muuttanut monta arki-iltaani viikonlopuiksi. Pussi herkkuja ja leffa pyörimään. Sitä nuo maanantait ja tiistait ajoittain tarvitsevat. Tänään onkin sitten luvassa ihan oikea viikonloppu, ilman haaveilua. F:n kanssa perjantaiherkut haltuun (koostuivatkin tänään marjoista, hyvä niin…) ja leffa pyörimään. Onnistuu televisioni kaukosäätimellä ja muutamalla napin painalluksella.

Lauantaina katsellaankin sitten tosielämän draamaa, kun Suomi taistelee välierissä niin rakasta Ruotsia vastaan. Sitä draamaa ei voi käsikirjoittaa. Ei voi, ja sehän siitä kiehtovaa sekä jännittävää tekeekin. Voiko olla enää parempaa keväisen lauantai-illan viihdettä, kuin 20.15 alkava jääkiekon MM-välierä Suomi vs. Ruotsi?

Huh ja huh, kuinkakohan mahtaa käydä?

-Esko-

Comments (6)

You Might Also Like

, , ,

We are grains of sand

18.5.2017

Hyvä teko, hyvä mieli, positiivinen vire. Nämä mainitsemani asiat virittävät ympärilleen myös samaa henkeä. Kultaisen säännön lailla ne leijailevat ympäristöönsä. Itse sain tällä viikolla tästä todella hyvän konkreettisen esimerkin. Olin lähikaupassani ostamassa iltapalaa. Valitsin oranssilla lapulla varustetun falafel-salaatin ja käpöttelin kassalle. Laitoin ostokseni hihnalle ja yllätyin todella positiivisesti kassaneidin kommentista. ”Voitko odottaa minuutin, niin saat tuosta salaatistasi kuudenkymmenen prosentin alennuksen.” Tässä ei mielessäni ollut se säästetty euro, vaan kuinka pienestä kommentista voi tulla hyvä mieli. Palasin vielä kauppaan ja ostin tälle mukavalle kassaneidille Kismetin. Hän laittoi hyvän kiertämään ja toivottavasti ei ymmärtänyt Kismettini tarjoamista väärin.

Negatiivinen yleisilme, takakireys, stressi. Valitettavasti myös nämä käänteiset asiat leijailevat helposti ympäristöön. Itselleni voisi ojentaa vuoden 2017 alkuvuoden negatiivisuuden levittäjäpalkinnon. Elämässä kaihersi suuria asioita ja en sitä myöskään liikaa peitellyt. Elin ulkona omasta itsestäni, sisimmästäni. Koko ajan tiedostin, että tämä ei ole minua. Minä en ole tämmöinen, mutta sisällä pulppusi ja myllersi. Kuminauha oli virittynyt niin tiukalle ja sen katketessa tuli isku täydellä voimalla vasten kasvoja. Onneksi katkesi. Ruhjeet paranevat ja oli todella kuluttavaa elää elämäänsä kuin äärimmilleen viritetty kuminauha. Nyt tietää kuinka asiat ovat, kuinka elämän suuntaviivat piirtyvät. Asiat olisivat voineet mennä hyvin monella eri tavalla. Nyt ne menivät näin ja onneksi ei enää ole epätietoisuutta, ei olettamuksia.

Ollessani keskellä pyörrettä. Kolme vuotta vanha kuva, hymyilevä oma naama pinkillä pipolla ja pitkällä tukalla Iltalehdessä, Seiskassa ja keskustelupalstoilla. Tuolla pyörteessä tuntuu siltä, että kaikkia ihmisiä kiinnostaa minun elämäni. Kaikki ihmiset varmasti puhuvat kahvipöydissä asioistani. Kaikki varmasti tuijottavat ja kuiskuttelevat selkäni takana, että tuossa se romahtanut epäonnistuja talsii. Leukakin on rintaan visusti painunut. Oikeasti asiat eivät todellakaan ole näin. Mikko Leppilampi totesikin osuvasti Me Naisten haastattelussa: ”Ajatukseni pyörivät ihan liikaa oman napani ympärillä. Siellä käsitin, että jokaisella on ihan tarpeeksi omia huolia, eikä ketään kiinnosta minun tekemiseni…” Kyllä, näin juuri. Pienestä peikosta kasvattaa helposti päähänsä jättimäisen monsterin.

” We are grains of sand…” Kuten tuossa kuvassakin mainitaan. Olemme kaikki vain hiekanjyviä täällä jättimäisessä maailmassa. Kaikkiin on elämänlaineet piirtäneet omat juonteensa. Joskus lähdemme ajelehtimaan virtausten mukaan, mutta aina me jonnekin päädymme. Tukevasti, sinne muiden sekaan. Muiden sekaan toivottavasti levittämään ympäristöönsä positiivisia vireitä.

Helteet saapuvat ja hiekanjyvät ropisevat jo mukavasti tuolla tennareiden alla.

-Esko-

// Kuvat: Jere Lehtonen //

Comments (2)

You Might Also Like

, , , ,

Napakymppi!

17.5.2017

Nyt se on totta. Tällä viikolla julkaistiin tieto, että koko kansan rakastama Napakymppi tekee paluun televisioruutuihin. Tämä lienee nousevaa trendiä, että nämä vanhat klassikot ilmestyvät takaisin ihmisten olohuoneisiin. Bumtsibum starttasi, Gladiaattorit starttaa ja viimeisenä, itselleni kirkkaimpana helmenä, Napakymppi starttaa. Vaan kylläpä mietityttää, kuka pystyy ne Salmelaisen Karin saappaat täyttämään? Kuka pystyy heittelemään pikkutuhmaa slipoveri ja tahattomasti hauska hattu päässään? Kenen sormet liukuvat mustavalkoisilla yhtä liukkaasti kuin Kaitsulla? Kuka onnistuu luomaan kotikatsomoihin soinnuillaan sen jännittävän tunnelman, kun X valitsee sen mielitiettynsä pitkälle ja myös pitkälle viikonlopulle. Toivon, toivon todella, että casting tekee parhaansa.

Itsellänihän on jo hakemus valmiiksi kirjoitettuna. En tiedä, rohkenisiko postittaa? Nyt kuvittelenkin itseni Herra X:n rooliin. Katselin yhden jakson Youtubesta ja lainasin Pälkäneeltä saapuneen herrasmiehen kysymyspatteristoa. Tuolloin yleisössä istui Vantaan kosmetologit. Tässä jaksossa yleisössä istuu jälleen Vantaan kosmetologit. Luonnonkosmetiikalla hoidetut täydelliset ihot hehkuvat studiolamppujen loisteessa. Herra X:n kasvot hehkuvat punaisena juontajan aloittaessa kysymyksensä.

Noniin, mistäspäin se Herra X on lähtenyt onneansa kokeilemaan?

Helsingistä. Länsi-Helsingistä. Tulin 58:lla. Ihan studion vieressä oli pysäkki.

No, kuinkas moni sieltä Helsingistä tietää, että olet täällä?

Nooh, työpaikalla kerroin vain kahvipöydässä ja ihan parhaille ystäville mainitsin. Töistä lähtiessä keittäjäkin huusi perään ja toivotti onnea. Sanoi, että todennäköisyyksiin perustuen matkustat kotimaassa. Ei jäänytkään tämä salaisuus kahvipöytään.

Huh. Selvisin ensimmäisestä vaiheesta ja onkin aika aloittaa omat kysymykset:

Kuvaile yksi hyvä ja yksi huono luonteenpiirteesi?

A vastasi iloinen ja äkkipikainen. Ruutupaperille A ensimmäisestä. Iloisuus, joo. Sitä ei koskaan ole liikaa. Kaksi äkkipikaista täydentää toisiaan. Näin kalkuloin päässäni ennen seuraavaa kysymystä.

Kuvaile mitä näet katsoessasi peiliin?

B näki iloisen blondin, jolla on omasta mielestä aina liikaa juurikasvua. Silmät ovat iloiset ja haluavat nähdä uutta, maailmaa ja iloisia hetkiä.

C näki Lumikin. Ohoh, nerokas vastaus. Selvästi kulturelli ihminen sermin takana.

A:n vastaus olikin erikoisempi. H####n väsyneen, uraputkessa liihottavan pitkästä viikonlopusta Herra X:n kanssa Riminillä haaveilevan pohjimmiltaan iloisen pisamakasvoisen punapään. Joka meni taas aivan liian myöhään nukkumaan, mutta sitä Gossip Girliä ei vaan voinut jättää kesken. Noh, meikki, torkku ja espresso korvaa ne nukkumattomat tunnit.

Nyt on todella vaikea valinta. Varmasti hienoja tyyppejä kaikki, mutta nokkeluudesta Stabilo sauhuten rustaan C:n.

Kun ostan sinulle yöpaidan, niin mitä kokoa sen pitäisi olla?

C ”Mitä vähemmän, sitä enemmän…” En ymmärtänyt.

B ”P.O.P:in haalariyökkäristä minulla on ässä.” Ymmärsin, turhankin hyvin.

A ”Vartalovoide on paras yöpuku.” Ohhoh.

Nyt on paha. Itsellänikin on P.O.P:in haalariyöpuku, joten valitsen ehdottomasti B:n.

Mihin katsot ensimmäiseksi miehessä?

C ”Veistettyyn leukaan…”

A ”Silmiin, noihin sielun peileihin…”

B ”No, kyllähän noita kasvoja on tullut ihan tarpeeksi oikealle swiipattua, että vastaanpa tähän käsivarret…”

C:tä en voi ottaa, koska ilman partaa minulta häviää leuka. B:ltä nerokas vastaus, mutta käsivarteni ovat mitä ovat, joten valitsen A:n.

Siis, menikö se näin nopeasti? Nyt on se hetki, jota kotikatsomoissa on jännitetty. Nyt on se hetki, mitä olen itse jännittänyt. Nyt on se hetki, kun Kaitsu leipoo tunnelman kattoon. Valitsen A:n.

Sermin takana alkaa kuhina ja on aika marssia näiden upeiden naisten eteen. Yksi katsoo päästä varpaisiin ja toteaa mielessään: ” Onneksi ei valinnut minua…” Öö, hän se ei voi olla. Kyllä, kyllä hän mainitsi vastauksessaan pisamat. Jännitykseltäni tunnistan tuon ujon timantin ja siellä hän on omalla paikallaan. Yrittivät neitokaiset huijata X:ää pysymällä samoilla paikoilla.

Matkakääröt aukeavat yksi kerrallaan. Lahti, huh! Olisi ollut liian tuttu. Mamma Maria ja Sataman terassi. Tukholma. Huh, olisi ollut liian tuttu. Sergelin tori ja Södermalm. Ja nyt on meidän vuoro, meidän vuoro. Kiireinen uranainen pääsee haaveilemalleen matkalle herra X:n kanssa Montenegroon!! Wauuu, juuri näin siitä maininnan uusimman Mondon kannessa täyttäessäni lottokuponkia R-kioskilla. Vantaan kosmetologien raikuvien aplodien saattelemana on aika pakata kääröt, pakata laukut ja lähteä…elämäni seikkailuun.

Ehkä on parempi, että jätän tuon valmiin hakemukseni laittamatta ja katselen Napakymppiä vain kotisohvaltani.

Mukavaa iltaa!!

-Esko-

// Kuva: Jere Lehtonen //

Comments (13)

You Might Also Like

, , , , , , ,

Tämä supertrendi pelastaa heikommankin hortonomin!

16.5.2017

Viherkasvi ja Esko Sakari Kyrö. Tämä on yhdistelmä, joka ei yksinkertaisesti toimi. On varmasti useita yhdistelmiä, jotka eivät toimi tuon jälkimmäisen kanssa, mutta tässä nyt ainakin yksi. Ne ovat niin kauniita, värikkäitä, hentoja, vaativat hyvää hoitoa ja huolenpitoa. Usein minä niitä kotiini hankin ja aina sama lopputulos. Nuukahtavat, pettyvät hoitajaansa ja päätyvät sinne tyhjien rahka- ja smoothiepurkkien kanssa samaan roskapussiin. Viherkasvit kruunaavat asunnon. Korostavat sen siisteyttä ja tuovat väriä ja pirteyttä sisustukseen. Harmi vaan, että niitä täytyy myös osata hoitaa.

Tulppaanit kumartavat minulle lähes aina. Nyt minä löysin kasvin, joka ei kumarra edes minulle. Tämä kasvi on ilmakasvi (airplant), johon törmäsin täysin sattumalta. Olin menossa ostamaan tuohon Wallmentin seinäsysteemiin lisäosaa ja liikkeen mukava myyjä tarjosi sinne koristeeksi ilmakasvia. Kerroin hänelle suoraan minun kasvienhoitotaidoistani. Hyvin vakuuttuneesti hän todisteli, että tuota edes minä en onnistu tappamaan. Kerran, pari viikossa täytyy suihkutella hyvin kevyesti vettä kasville.

Nyt on alkanutkin hyvä testi. Onnistunko mädännyttämään tuon minun hienon ja siron ilmakasvini, joka koristaa asuntoani tuolla pienessä valkoisessa ritiläpesässään? Oma veikkaukseni on, että tulee päätymään sinne minttusuklaarahkapurkkien sekaan. Tai, no. Parhaani yritän.

Oletteko törmänneet tuommoisiin ilmakasveihin tai kansainvälisemmin airplanteihin?

-Esko-

Comments (16)

You Might Also Like

, , , , , , , ,

Tämä asia tulee selkärangasta, onneksi!

15.5.2017

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Blogimedia ja Atria Eat & Go

Liikunnallinen elämäntapa. Tämä on asia, josta haluan omia vanhempiani kiittää. Jo pieni Esko oli tottunut liikkumaan ja jo pienen Eskon ympärillä urheilu ja liikunta olivat tiivisti mukana. Veljeni kanssa olimme ihan pikkupoikina usein isäni mukana hänen koripalloharjoituksissaan. Saimme aina, tai en tiedä olisimmeko saaneet mennä koulun patjavarastoon pomppimaan. Rakensimme sinne erinäisiä seikkailuratoja ja hypimme vuorotellen trampoliinilla. Uskoisin, että tuolta on pikkuhiljaa lähtenyt rakentumaan myös liikunnan tärkeys minun elämässäni. Tämän asian pyrin myös omalle tyttärelleni siirtämään. Ei tarvitse kilpailla, ei tarvitse olla huipulla, mutta liikunnallinen elämäntapa olisi merkityksellistä saada osaksi hänenkin elämäänsä.

Omassa lapsuudessani ei ollut älypuhelimia, ei ollut Pleikkareita eikä ollut sosiaalista mediaa. Oli kerrostalon piha. Oli kaverit. Oli idoleja, joita leikittiin pihapeleissä. Timo Suden lähes täydellisen kääntölämärin opettelin sillä puuvartisella Montrealilla. Vietimme lähes kaikki päivät pihalla, pelaillen ja leikkien. Kouluikäisenä aloitin sitten harrastamaan urheilua kolmessa eri lajissa ja sille tielle olen jäänyt. Liikunta ja sen tarve tulee selkärangasta ja en pysty olemaan kovinkaan montaa päivää tekemättä jonkintyyppistä urheilusuoritusta. Oli se sitten reipas kävely, koristreenit, lenkki, kuntosali tai kotijumppa. Olen kohtalaisen aktiivinen henkilö, joten energiataso nousee helposti liian korkeaksi. Läheiseni tämän tietävät. Kyllä, muutun sietämättömäksi.

Sietämättömäksi rakentuu myös nälkä jos ei tankkaa kunnolla liikunnan ohessa. Tämä on minun heikko kohtani. En ole koskaan kiinnittänyt syömiseeni minkäänlaista huomiota, lukuunottamatta karkkilakkojani. Eivätpä nekään ole supersuorituksiin johtaneet. Syön ihan mitä vaan, ihan milloin vaan. Joskus unohdan syödä kokonaan ja ihmettelen miksei jalka oikein nouse lenkkipolulla. En ole oikein löytänyt semmoista helppoa ja nopeaa syötävää, jonka voi tankata vaikkapa työpäivän jälkeen juuri ennen kuntosalia tai lenkkiä. Rahka ei täytä tarpeeksi. Lämmin ateria täyttää vähän liikaakin. Nyt on markkinoille tullut todella varteenotettava vaihtoehto Atrialta.

Atrian Eat & Go salaattiateriat ovat proteiinipitoisia, vegaanisia ja ennenkaikkea helposti nautittavia pika-aterioita. Noita herkkuja olen napsinut viime aikoina oikein urakalla. Pakkaus on kuin tehty nopeaan popsimiseen. Tarpeeksi tukeva, ei lentele pavut autonpenkeille ja mukana tuleva luha (armeijatermi lusikkahaarukalle) helpottaa syömistä huomattavasti. Maku on molemmissa annoksissa todella hyvä. Raikas, ruokaisa ja täyttävä. Itse olen syönyt aterioita ainoastaan kylmänä, mutta ne voi halutessaan lämmittääkin. Yhteenvetona voin suositella näitä uutuuksia kaikille helppoa, nopeaa ja terveellistä ruokaa etsiville. Toimii!!

Liikunnan ilon ja terveellisen valmisruoan saattelemana uuteen viikkoon!!

-Esko-

// Osa kuvista: Olli Laine //

Comments (0)

You Might Also Like

, ,

Ihan tavallinen äiti

14.5.2017

On megaäitejä, on hyperäitejä, on superäitejä ja sitten on ihan tavallisia äitejä. Suuri kansansuosikki Robin totesi Vain elämää- jaksossa kappaleestaan, että ei aina tarvitse olla liian tai super. Riittää, että on sopivasti. Viittasi kappaleeseena, Sopivasti onnellinen. Se lause jäi mieleeni. Ei aina tarvitse olla super, mega tai hyper. Edes äitinä. Äitikin voi olla sopivasti äiti, ihan tavallinen äiti. Jokainen äiti on omalle lapselleen juuri se kaikista tärkein äiti, se kaikista rakkain.

Minun äitini on ihan tavallinen äiti, joka…

…käyttää kokatessaan ainostaan kuohukermaa.

…on todellinen viherpeukalo. Ei ole periytynyt.

…on antanut lapsiensa kasvaa juuri haluamaansa suuntaan.

…jäi työstään aiemmin eläkkeelle, ettei hänen ensimmäisen lapsenlapsensa tarvinnut mennä liian aikaisin päiväkotiin.

…ei pidä, että hänen lapsensa ostaa valkoisia tennareita.

…tekee aina F:lle prinsessakakun ja muistaa kuorruttaa pikkumimmin palan ranskanpastilleilla.

…ei ole unohtanut juuriaan ja puhuu edelleen Joensuun-murretta.

…tekee kerran vuodessa kaalikääryleitä. (maailman parhaita)

…on käynyt yhden kerran katsomassa poikiensa koripallo-ottelua. Pelkäsi koko matsin, koska oli niin isoja miehiä. Tönivät ja huusivat aikuisille pojillensa.

…on ollut nuorena töissä nykyisen asuntoni naapurissa.

…ostaa edelleen poikiensa vaatteisiin kasvunvaraa. Pituuteni 189cm, veljeni pituus 199cm.

…halaa aina saapuessani kotiin.

…halaa ja vilkuttaa aina lähtiessäni kotoa.

Äiti, paljon olet pojallesi antanut. Vuosi vuodelta ymmärrän enemmän kuinka suuren työn olet minun ja veljeni eteen tehnyt. Olet juuri minulle se kaikista rakkain ja tärkein äiti. Ihan tavallinen äiti ja mummo.

Hyvää äitienpäivää ihan kaikille äideille!!

-Esko-

Comments (15)

You Might Also Like

, , , , , , ,

Kymmenen vuoden Facebook-profiilikuvat

12.5.2017

Menossa Uppsalaan tapaamaan siellä salibandya ammatikseen pelannutta ystävää. Hiustyyli kopioitu länsinaapuristamme. Huh!Ilosaarirockissa. Hiustyyli kopioitu länsinaapuristamme. Huh ja huh!Ensimmäistä kertaa Barcelonassa. Gaudi teki tuohon hieman liian suuriin vaatteisiin pukeutuneeseen nuoreen aikuiseen lähtemättömän vaikutuksen.Provinssirockissa. Muodikas huivi täydentää muuten niin tummanpuhuvaa vaatetusta.Turussa ystävän kolmekymppisillä. Hiustyylissä hienoinen muutos.Uudet silmälasit ja duckface-ilme otettu haltuun. Onnistuneesti, tai no en tiedä.Tykkäsin tuosta hiustyylistä. Kasvatan vielä jokunen päivä. Jos vielä kasvaisi…Saa nähdä.Makian grillijuhlissa, hieno päivä ja ilta. Hiustyyli mallia asiallinen. Muu tyyli, mallia asiallinen.Tällä mennään tänä päivänä. Voisiko Jutia lainata? Eteenpäin on menty.

Kiitos tästä haasteesta Mamma rimpuilee-blogi. Olihan noissa hieman ihmeteltävää.

Mukavaa iltaa!

-Esko-

Comments (%)

You Might Also Like