Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
, , ,

Maailman kliseisin sanonta

22.10.2023

Maailman kliseisin sanonta: Kyllä tuli loma tarpeeseen. Tällä kertaa käytän sitä tähän menneeseen syyslomaan ja se piti täysin paikkaansa. Olen nyt noin vuoden verran tehnyt arkityössäni hieman tai siis täysin uudenlaista hommaa. Siirryin viime syksynä luokanopettajan tehtävistä opettamaan pienryhmää. Eli virallinen tittelini on tällä hetkellä erityisluokanopettaja.

Itse en tykkää tuota ammattinimikettä käyttää. Puhun mielummin Eskon orkesterista ja itseni olen ainakin omaan päähäni tituleerannut kapellimestariksi. Sen tässä on vuoden aikana huomannut, että tämä orkesterin kapellimestarin työ on kuluttavuustasoltaan aivan omassa kastissaan ja kuten jo alussa sanoin, tulevat ihan jokaiset vapaat ja lomat todellakin tarpeeseen. Työpäivien aikana ei tarkkaavaisuustasoa voi laskea lainkaan ja pään on oltava aina noin kymmenen sekuntia tilanteiden edellä. Ennakointi-Esko on varmasti tämän lukuvuoden lopussa viritetty aivan huippuunsa. Tärkeä taito ja opettavainen työnkuva.

No, mutta sitten tähän menneeseen aivan ihastuttavaan syyslomaan. Usein olen kuullut puhuttavan, että loma lähtee kunnolla käyntiin, jos suuntaa heti sen alettua jonnekin muihin maisemiin. Tällä kertaa otin tämän kokeiluun ja suuntasimme välittömästi niinkin pitkälle, kun Riihimäelle. Kaverini oli jostain kuullut, että siellä sijaitsee Suomen paras thai-ravintola. Sen laitoimme navigaattoriin ja ajelimme kohteeseen. Kyllä, syömäni annos Naas Thai Cuisinessa oli aivan ylivertainen ja palvelu oli kovin sympaattista. Ei paikka visuaalisuudella kilpaile, eikä tarvitsekaan. Maku ja annoskoko puhuivat puolestaan. Vanha koriskaverini Lahden ajoilta toimii muuten tällä hetkellä Riihimäen kaupunginjohtajana. Nimittääköhän hänkin itseään kapellimestariksi?

Startti oli maukas ja samalla teemalla jatkoimme Helsinkiin päästyämme. Hyviä ruokabongauksia, hyviä kirppareita, hyviä ihmisiä ja hyviä kakkupaloja. Onneksi minulla on opettajan hommiin sopiva pää. Eli unohdan työasiat lähes välittömästi ja ne eivät lomilla ikinä mieleeni palaa. En minä vaan osaa miettiä siellä ravintola-annosten koristaessa pöytää prosenttilaskuja tai verbien persoonamuotoja. Jos jossain olen hyvä, niin lomailussa. Tätä olen usein toistanut ja toistan edelleen. Pääni on paljon kirkkaampi, luovempi, iloisempi ja huumorintajuisempi. Ihan näin suurta eroa ei saisi tosin arjen ja lomien välillä olla. Sen toki tiedostan ja siitä ajoittain olen hieman huolissani.

Huolta ei tarvinnut loppulomastakaan kantaa, koska suuntasimme vielä meidän pikkuporukalla Tallinnaan. Kaupunki on itselleni kovin vieras olikin mukava lähteä oikein yhden yön hotellimatkalle. Matka oli edullinen, mutta kaupunki ei kyllä enää ole kovinkaan edullinen. Hintataso jopa hieman yllätti, kun olin jotenkin maalannut Tallinnan mieleeni edullisena kaupunkina. Tosin pyörimme oikeastaan vain ydinkeskustassa ja tietysti todella hienolla Telliskiven alueella. Kiva päivä ja kiva minireissu. Paluumatkalla oli niin kova merenkäynti, että veti naamani täysin valkoiseksi. En enää sydänkeski-ikäisenä pysty tekemään kuperkeikkaa, keinumaan, risteilemään tai juomaan seitsemää keskiolutta ilman välitöntä pahoinvointia.

Huomenna taas arki kutsuu ja olihan ihana ja rentouttava viikko. Kyllä tuli loma tarpeeseen!

-Esko-

Comments (0)

You Might Also Like

, , ,

Tässäkö syksyn suurin remonttihitti?

5.10.2023

Wau-efektiä haettiin ja nyt voi kyllä todeta, että semmoinen saatiin. Seinäni, joka on tässä vuosien saatossa elänyt ja nähnyt melkoisia vaiheita. Juuri tällä hetkellä sitä koristaa omien sanojeni mukaan rimaseinä, jollaisesta olin kauan haaveillut. Ammattilaistermien mukaan lienee akustiikkarimapaneeliseinä, mutta hyväksyttäköön lyhennykseni. Mistäs kaikki tällä kertaa sai alkunsa?

Olin nähnyt tuollaisen upean sisustusratkaisun jo paljon aiemmin erään ystäväni asunnossa. Jo silloin mietin, että nyt on kyllä miellyttävä. Oma asuntoni oli juuri noina aikoina valmistunut remontista ja seinällä kuivui se varmasti monille tuttu Tikkurilan Vuono. Eli eipä ollut vielä rimaseinän aika. Tuon todella hienon Vogue- taulun hankin vuonoseinääni koristamaan ja mietin, että tämä on tässä. Oli aika siis siirtää rimaseinähaavet odottamaan parempia aikoja.

Toissaviikolla marssin eräänä päivänä töistä kotiin. Avasin oven ja siinäpä se makasi taulu-unelmani keskellä käytävää. Onneksi ehjänä, taulu siis. Olin kiinnittänyt sen tarrakiinnityksellä (kiviseinä ja Esko= huono yhdistelmä), joka oli sitten repäissyt ihan mukavat siivut maalia mukanaan. En ole kovinkaan taitava remonttihenkilö, mutta sain vision. Rapsuttelen hieman maalia pois ja yritän jotenkin tätä putoamista paikkailla. Noh, eihän se oikein onnistunut.

Tässä vaiheessa kaukainen rimaseinähaaveeni saapui sieltä jostain mieleni syövereistä. Otin tähän ystävääni yhteyttä ja hän mukavana miehenä lupasi tulla minulle semmoisen asentamaan. Hakipa vielä tarvikkeetkin mukanaan. Ja tässä välissä on sanottava, että hänen valloittava hymynsä sai Instagramiini aika paljon eloa ja laitoinkin kyselyä, että kumpikohan sai enemmän kehuja. Uusi seinäni vai Kanta-Hämeen kuumin timpuri?

Päätimpuri ja aputimpuri, eli minä sitten tuossa maanantaina seinän asuntooni nikkaroimme. Tai minä lähinnä imuroin ja heitin juttua. Tärkeää toki sekin. Kokonaisuus rakentuu siis akustiikkarimapaneeleista, joita seinääni meni kuusi kappaletta. Pysyvät jämäkästi liimakiinnityksellä ja ovat kevyitä sekä helposti sahattavia sekä siirreltäviä. Yhden hinta on noin 65 euroa, eli kohtalaisen arvokkaita.

Arvokkaan näköinen on kyllä lopputuloskin, joka kruunattiin vielä led-valonauhalla. Valaisee Vogue-taulun täydellisesti ja tuo aivan ihastuttavaa lämpöä pimeneviin syysiltoihin. Tämä onnistui täydellisesti.

Mitä tykkäätte?

Esko

Comments (0)

You Might Also Like