Tietoa mainostajalle ›
Monthly Archives

elokuu 2016

, , , , , , ,

Juuri nyt haluan kiittää…

30.8.2016

Sana kiitos varastoituu sanaiseen arkkuumme ihan niiden ensimmäisten sanojen joukossa. Kakka, äiti, isi, lamppu (miksi lamppu?) ja kiitos. Onneksi varastoituu, koska sanassa kiitos on positiivinen klangi ja niin on myös kiitollisuuden tunteessa. Juuri tällä hetkellä haluan kiittää:

  • Kouluisäntäämme. Aina töihin saapuessamme käytävän toisesta päästä kuuluu samalla tutulla äänellä hyvän huomenen toivotus. Niin tuttu ja turvallinen. Mukava aloittaa työpäivä.
  • Uutta luokkaani ja uusia tiloja, joissa ollut todella viihtyisä ja mukava aloittaa uusi lukuvuosi.
  • Isiä ja äitiä. Soittelemme lähes päivittäin. Isin kanssa puhutaan urheilusta ja äidin kanssa vaatteista ja aina hän muistaa kysyä, että onko ne taulut jo seinällä?
  • Bruce Fisheriä -> voimaannuttavan kirjan on jo edesmennyt mies kirjoittanut.
  • Uutta opetussuunnitelmaa. Paljon todella hyviä juttuja ja antaa opettajalle mahdollisuuksia toteuttaa ja kokeilla, kuten myös oppilaille.
  • Gladen väriä vaihtavia tuoksukynttilöitä. Niin hypnoottisen rumia, mutta omalla tavallaan kiehtovia ja todella hyväntuoksuisia.
  • Pimeitä syksyisiä iltoja ja niiden mahdollistavia autolenkkejä. Kyllä, tykkään ajella pimeällä ympäri Helsinkiä.
  • Huawei p9- puhelintani. Paras ikinä!
  • Uusia ystäviäni, kenen kanssa olemme jakaneet todella paljon ja isoja juttuja.
  • Tinderiä. Hyvä, että annoin sinulle mahdollisuuden. Vaikka aluksi epäröin ja paheksuin.
  • Omaa Nissan Jukeani. Olet ulkoisesti niin outo, mutta sisältä kaunis. Kuin omistajansa.
  • Mooster Denimin Aleksia Lahdessa. Esitteli minulle juuri täydellisen farkkumallin -> Leen Malonet.
  • Naughty Burgerin tummahiuksinen työntekijä. Pidit niin hyvän mainospuheen, että pakko se on joskus ottaa muutakin kuin perus-Naughty tuplapihvillä ja lisäpekonilla. Olet aina hyvällä tuulella ja hyvällä meiningillä.
  • Lahen lenkkiporukkaa. Aina lähtövalmiudessa.
  • Hollolan uimahallia. Maailman paras halli ja lämpimin vesi.
  • Suomen Blogimedian tyyppejä -> kiitos, kun annoitte mahdollisuuden.
  • Kaikkia meiliä lähettäneitä lukijoitani. Kiitos ja anteeksi, kun vastailen vähän viiveellä…
  • Niin ja tietysti kaikkia muitakin lukijoitani. Kiiiitttti jengi!

Se on muuten tiistai ja aurinkoinen ilta, jes!

-Esko-

Comments (28)
, , , , ,

Aina voi haaveilla…

29.8.2016

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

P1013267-540x405

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

P1013277-540x405

P1013299-540x421

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kyllä. Minä olen ollut todella onnekas viime vuosieni asuntojen suhteen. Olen päässyt asustelemaan juuri omaa silmääni hivelevissä asunnoissa. Ja, ovatpa ne olleet vielä käytännöllisiäkin sekä viihtyisiä. Lahdessa asuimme 100 neliön asunnossa, josta remontoimme juuri itsemme näköisen. Oli oikein kiva. Helsinkiin muutettuamme neliöt puolittuivat, mutta asunto oli aivan mielettömän mukava. Järkevällä tilankäytöllä neliöt riittivät loistavasti. Nykyinen kämppänikin on todella hyvä, hieno ja tilankäytöllisesti ei ole mitään ongelmaa. Kaksi aiempaa asumustani ovat olleet omistusasuntoja ja tällä hetkellä asun vuokralla.

Tiesin jo tähän nykyiseen asuntoon muuttaessani, että tämä tuskin tulee olemaan loppuelämäni majapaikka. Tällä hetkellä mahdumme pikkumimmin kanssa touhuilemaan täällä moitteettomasti, mutta miten on muutaman vuoden päästä? Tuskin on enää yhtä helppoa. Niinpä olenkin koko ajan hieman katsellut alueeni asuntotarjontaa. Yksiötä ei ole mitään järkeä tässä elämäntilanteessa ostaa, joten haaveissani olisi pieni kaksio. Minulle riittäisi ihan minikaksio, mutta ehdoton vaatimus olisi kaksi erillistä huonetta. Mitään sopivia ei ole löytynyt. Tai on löytynyt, mutta vähintään Casino-arvan päävoiton vaatisivat.

Tänään seikkaillessani Oikotiellä löytyikin aivan yllättäen ensimmäistä kertaa semmoinen asunto, josta tuli WAU-efekti. Pakko oli rohkaista itsensä ja soittaa yksityisnäyttö. Ainahan voi käydä katsomassa ja haaveilla (juuri eilen sivusin aihetta). Tästä ei siis vielä enempää.

Jäitä hattuun, tässäkin asiassa.

-Esko-

Comments (14)
, , , , ,

Rakkaudelliset tavoitteet

28.8.2016

_DSF2292

_DSF2325

Olen ihminen, joka ei hirveästi tykkää suunnitella tulevaa. Ja onpas tässä tullut lähiaikoina hyvä ja oiva esimerkki siitä, ettei sitä kannata liikaa suunnitellakaan. Asiat, kun eivät aina mene ihan suunnitelmien mukaan. Tavoitteita on kuitenkin hyvä asettaa itselleen. Ei mitään liian tarkkoja, vaan sellaisia hienoisia kehyksiä, joita kohti on hyvä mennä ja iloita jos ne toteutuvat. Opiskeluaikojeni yrittäjyyskurssilta mieleeni painui termi, KISS: Keep it simple stupid. Pidä asiat tarpeeksi yksinkertaisina. Tee perusasiat hyvin, niin hyvin kuin pystyt. Niiden onnistuttua jotain isompaa ja hyvää varmasti tulee tapahtumaan. Tähän minä uskon ja listaanpa tähän oman elämäni tavoitekehyksiä. Nämä tapahtuvat tai ovat tapahtumatta.

AMMATILLISET TAVOITTEET: Jatkaa samalla hyväksi todetulla otteella. Olla aidosti läsnä ja kohdella oppilaita samanarvoisesti. Luoda luokkiini positiivinen ja hyvä henki. Luoda luokasta paikka, jonne on aina turvallinen tulla. Luokka, jossa ei tarvitse pelätä epäonnistumista.

Kääntää opettajaminä kohti uutta opetussuunnitelmaa. Pienin askelin varmasti hyvä tulee, koska koulun ja opettajienkin on aika uudistua muuttuvan maailman mukana. Ammatissamme ylenemismahdollisuudet ovat melkoisen rajalliset. Tavoitteenani olisi ehkäpä joskus hakeutua koulumme johtoryhmään. Toteuttaa käytännössä käymiäni Opetushallinnon ja johtamisen opintoja. Nuo opinnot sisälsivät kaksi opiskeluhistoriani vaikeinta tenttiä. Ne lakitentit, huh.

FYYSISET TAVOITTEET: Tuntea olonsa hyväksi. Olla semmoisessa kunnossa, että jaksaa aina juosta tunnin lenkin. Sitä olen aina pitänyt hyvänä mittarina. Vaikka joku herättäisi keskellä yötä, niin jaksaisi ilman suurempaa tuskaa juosta kympin lenkin. Saada ruokavalion ja liikunnan suhde oikeaksi. Nyt se ei ole sitä ollut ja tämä asia vaatii harjoittelua.

Hoitaa uniasiat kuntoon. Parempaan suuntaan ollaan menty ja se tunne, kun heräät virkeänä. Sen haluaisi kokea lähes jokaisena aamuna. Unikulman Vesaa haluan tästä asiasta kiittää suuresti. Hänen sanat ja hänen apunsa sai minut oikeasti heräämään tämän asian tärkeyteen. Toivon, että ne pahat unettomuusjaksot eivät enää koskaan palaa.

TALOUDELLISET TAVOITTEET: Rahaa käytän mielestäni järkevästi. Yritän aina laittaa palkastani pienen siivun säästötilille. Pyrin siihen, että säästötililläni olisi aina kuukausipalkkani verran ”puskuria” yllättäviä menoja varten. Omasta asunnosta haaveilen, mutta asuinkaupunkini Helsinki luo omat ongelmansa tähän asiaan. Asuntojen hinnat ovat melkoisen korkeita ja varsinkin pienempien (yksiöt, kaksiot) hinnat ovat suhteessa kaikkein kovimpia. Ehkä vielä joskus…

KIRJOITUKSELLISET TAVOITTEET: Ylläpitää tämä positiivinen ja hyvä vire, joka blogini ympärillä on tällä hetkellä. Nostaa nuo videohommat ihan uudelle tasolle. Pitää E2o-blogi aitona ja itseni näköisenä. Saada lisää mieslukijoita tai ainakin saada miehet tunnustamaan, että lukevat blogeja. jotenkin tuntuu, että miehille tämä ”blogiskene” on vielä vähän kaukainen asia. Kiitos muuten sinulle NaughtyBrgrin edessä juttua heittäneelle ukkelille. Sanasi lämmittivät mieltä suuresti. Niin ja kiitos teille kaikille miehille, jotka ovat tulleet jakamaan asioita kanssani. Tiedän, teitä on siellä ruutujen toisella puolella…:)

ISÄLLISET TAVOITTEET: Olla maailman paras ja rakastavin isä. Hullu, hauska ja turvallinen. Tarjota syliä aina tarvittaessa. Turvata onnellinen ja ikimuistoinen lapsuus. Sitä ei voi antaa kuin yhden kerran.

RAKKAUDELLISET TAVOITTEET: Olla sinkku tai suhteessa. Tärkeintä minulle on olla aidosti onnellinen. Tällä hetkellä minun on hyvä olla näin. En koe, että minun on pakko löytää äkkiä joku ihminen rinnalleni. Varmasti se upea ihminen vielä jostain tupsahtaa elämääni tai sitten ei, aika näyttää. Treffi sanasta en tykkää yhtään ja käytänkin mielummin sanaa tapailu. Tapaileminen pitää mielen virkeänä ja sitä täytyy tietysti harjoittaa. Johtaa ne sitten johonkin tai ei. Paineettomasti ja rauhallisesti. Tässä olin aiemmin todella huono, jopa naurettavan huono. Nyt sitä osaa jo laittaa vähän jäitä hattuun. Ei lepertele ja lupaile liikoja niin hyvä tulee, toivottavasti.

Opettajahuoneessa eräs kollegani kysyi millainen on unelmieni nainen. Kyllä, opehuoneessa puhutaan ajoittain muustakin kuin pilkkusäännöistä ja kertolaskuista. Unelmieni nainen. Siinäpä onkin mietittävää. Täytynee kirjoittaa ihan kokonainen kirjoitus aiheesta. Rakkaudellinen tavoite- kappale onkin hyvä päättää näin: Olisi mukava olla se unelmien mies jollekin.

Suvi Teräsniskan sanoin. ” Elämä on sekoitus onnea ja surullisia vaiheita. ” Tavoitteena täydellinen elämä. Siinä on tavoitetta kerrakseen.

Mukavaa alkavaa viikkoa!!

-Esko-

// Kuvat: Jere Lehtonen //

Comments (13)
, , ,

Minusta on moneksi

26.8.2016

IMG_20160826_180515

IMG_20160826_180536

IMG_20160826_180720Ah, perjantai. Tuo viikon paras päivä, joka jälleen arjen alettua sai ihan uuden merkityksen. Työviikko takana ja mieli on jo kääntynyt hyvin arkirytmiin. Kroppa vielä hieman oikuttelee aamuherätyksiä vastaan, mutta pikkuhiljaa koko ukkeli on valmis syksyyn. Perjantain kunniaksi keräilin tuolta Instagramista nämä kaksoisolentokuvani. Eikö aikuisella miehellä ole oikeasti yhtään mitään parempaa tekemistä?

Mainostelenpas tähän vielä noita muita somekanavia, joista tämän ukkelin ja ajoittan pikkumimmin touhuja voi seurailla:

INSTAGRAM: @eskokoo

SNAPCHAT: eskoeekaksoo

FACEBOOK: facebook.com/eskokyroblogi

YOUTUBE: Esko Kyrö

Mukavaa perjantai-iltaa!!

-EskoJuhaTapioRyanCarter-

Comments (10)
, , , ,

Älä täällä jauha, ketään muuta ei kiinnosta!

25.8.2016

Ex- kollegani Aapo ja ystäväsi Kimmo. Olette keksineet hienon idean. Te olette trubaduuri-yhtye, joka saa hymyn huulille jokaikinen kerta, kun laitan biisinne soimaan Youtubesta. Herrasmiehet miettivät ohjelmistoa kansanmusiikkijuhlille ja saivat idean ottaa sanoitukset suoraan kansamme syvimmistä riveistä eli vauva.fi keskustelufoorumilta. Näin syntyi tällä hetkellä kovassa nousukiidossa oleva duo nimeltään: kalevauva.fi. Vauva.fi on kyllä täysin oma maailmansa ja varmasti jokainen internetiä käyttänyt tietää kyseisen palstan. Googlaat lähes mitä tahansa ja aina vastaus löytyy vauva.fi foorumilta. Vastausten todenperäisyys ei välttämättä ole aina sataprosenttista ja totuuksien etsiminen vaatii hieman uuden opetussuunnitelmankin painottamaa medialukutaitoa.

Kalevauvan innoittamana en voinut vastustaa kiusausta. Oli pakko käydä kyseisellä foorumilla ja laittaa oma nimi hakukenttään. Kyllä, sieltä löytyi sanoituksia useampaankin kappaleeseen, mutta kokosin niistä tämmöisen lyhyen biisin. Olkaapa hyvät:

” Esko Kyrö asuu kuin opiskelija, vuokralla yksiössä vaikka on työssäkäyvä opettaja. Minunkin mielestä tämä koko Eskon ininä on turhaa, kun muu Suomi ei ihaile kuinka siistei tyyppei ollaa…

Kerto: Älä täällä jauha, ketään muuta ei kiinnosta. Iholla Esko on mielensäpahoittaja. Älä täällä jauha, ketään muuta ei kiinnosta. Iholla Esko on mielensäpahoittaja.

Mua häiritsee miten paljon lellii tytärtään. Tyttö sanoo tyhmäksi ja tää vaan lässyttää. Onko tää vaan Eskon oma mainoskampanja plokilleen, Esko Kyrö on ihana. Harmi, kun ei oo mitään mahdollisuuksia häneen.

Kerto: Älä täällä jauha, ketään muuta ei kiinnosta. Iholla Esko on mielensäpahoittaja. Älä täällä jauha, ketään muuta ei kiinnosta. Iholla Esko on mielensäpahoittaja. ”

Ei ehkä ihan hittiainesta! Iloa torstaihin….:)

-Esko-

Comments (16)
, , , ,

Joka hetkestä jää jälki

24.8.2016

” Ootko sä joku näyttelijä? ” ” Mitä sä näyttelit? ” Kysyivät pienet oppilaat aloitellessani tänään liikuntatuokiota. Ei, en ole näyttelijä ja näyttelin silloin telkkarissa omaa elämääni. Kyselin aiemmin teiltä postaustoiveita ja eräs lukija toivoi postausta suhtautumisestani julkisuuteen. Kuinka se vaikuttaa opettajan työhöni ja muutenkin elämääni? Aamuiset oppilaiden kysymykset saivatkin minut pohdiskelemaan aihetta hieman tarkemmin.

En koe millään tavalla olevani julkisuuden henkilö, vaikka olen esiintynyt televisiossa ja kirjoitan julkista blogia. Nykyään televisiosta tulee niin paljon erilaisia ohjelmia, joihin meidän Matti Meikäläistenkin on mahdollisuus osallistua. Nopeasti unohtuu siellä kaksi vuotta sitten Cheekkiä nuotin vierestä laulanut urvelo, joka osti vääränvärisiä kakkukynttilöitä. Suomessa on varmasti tuhansia ja tuhansia ihmisiä, jotka kirjoittavat blogia. Osa ammatikseen, osa vain omaksi ilokseen. En koe olevani millään tavalla erilainen kuin kukaan muukaan. Enkä varmasti olekaan. Tämmöinen perusukkeli, joka haluaa oman siviiliammattinsa lisäksi elämäänsä rikastuttavia asioita.

Rakastan opettajan työtäni. Kaipaan kuitenkin elämääni myös muuta ja siksi tykkään tehdä juttuja, jotka ovat hyvin kaukana perusammatistani. Moni varmasti ihmetteli miksi osallistuin johonkin ihmeelliseen tositv-ohjelmaan? Miksi kirjoitan blogia? Miksi kuvailen videoita ja laittelen niitä Youtubeen? Nämä asiat antavat arkeen lisää maustetta ja pitävät mielen virkeänä. Nykypäivänä hyvin moni dokumentoi elämäänsä erilaisin nykyteknologian mahdollistavin keinoin. Iholla- sarja tallensi sen aikaisen elämänvaiheen ja nykyään sitä tallentaa tämä oma blogini. Eikä tarvitse sitten suositun suomalaisen räppärin sanoin vanhana pappana miettiä elämäänsä ja sanoa itselleen: Olispa.

Opettajan työhön kirjoittaminen ja televisiohommat eivät ole vaikuttaneet millään tavalla. Ajoittain lapset esittävät tämän aamuisen tyyppisiä kysymyksiä. Varmasti oppilaat tietävät opettajansa olevan Instassa ja Snapchatissa. Heidän opettajansa on ihan (lähes) normaali aikuinen ihminen eikä nämä asiat ole aiheuttanut minkäänlaista päänvaivaa. Koen positiivisena asiana sen, että on itsekin tietoinen näistä sovelluksista ja netti-ilmiöistä, jotka lapsia ja nuoria puhuttavat. Hyvässä hengessä mennään ja on menty tähänkin asti.

Tai no, ihan kaikki eivät ole vielä unohtaneet tätä Cheekkiä nuotin vierestä laulanutta urveloa, joka osti vääränvärisiä kakkukynttilöitä. Kyllä ajoittain ihmiset tulevat juttelemaan ja haluavat ottaa yhteiskuvia kanssaan. Sehän on ainoastaan mukavaa. On mukavaa, että on pystynyt toteuttamaan Iholla- ohjelman mainoslausetta: Joka hetkestä jää jälki. On onnistunut jättämään ihmisten mieliin jonkilaisen jäljen. Ja toivottavasti nämä blogini kirjoituksetkin jättävät jonkinlaisen jäljen. Välillä vähän kevyemmän ja välillä vähän syvällisemmän.

Keskiviikkoja!

-Esko-

Comments (14)
, , , , , , , ,

Arjen pelastajat

23.8.2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

VENYVÄ JUOKSUVYÖ

Usein lenkille lähtiessä on tullut tuskailtua. Minne laitan avaimet? Minne tuo suuri matkapuhelimeni mahtuu? Pankkikorttikin pitäisi saada mukaan, jos käy kaupassa suoraan lenkin jälkeen. Kaikissa lenkkivaatteissahan ei ole taskuja, joihin tämmöisen määrän tavaraa saisi mahdutettua.

Tämä ongelma ratkesi kertaheitolla. Löysin Kaaren Prismasta aivan sattumalta tämmöisen venyvän juoksuvyön. Vyön saa kireälle vyötärön ympärille ja mahduttaa sisäänsä todella paljon tavaraa. Huawei P9:kin mahtuu tuon sisään kevyesti. Vyö pakkautuu myös niin tiiviiksi paketiksi, että tavarat eivät haittaa juoksusuoritusta lainkaan.

Suosittelen: Kaikille lenkkeilyä harrastaville, jotka kuuntelevat musiikkia juostessaan/kävellessään. Kaikille, jotka haluavat edullisen ja kotimaisen vaihtoehdon. Maksoi alle kympin ja on suomalainen tuote.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

LINNUNPESÄ AVAINPIDIKE

Aah, hirveä kiire töihin ja minne laitoin ne autonavaimet. Ei ole tuon takin taskussa. Ei ole keittiön tasolla. Ei, veinkö ne vessaan? Varmasti monelle hyvin tuttu tilanne. Ei tarvitse tämän miehen enää huutaa aamuisin kotona ääneen ja etsiä jokaista pienen kotinsa kolkkaa.

Helsingin luonnontieteellisen museon matkamuistokaupasta löytyi aikanaan tämmöinen linnunpesä avainpidike. Todella kätevä ja pysyy avaimet aina samassa paikassa. Aluksi niitä ei tuohon aina muistanut laittaa, mutta vuosien kokemuksella oranssi lintu löytää aina paikkansa pesästään.

Suosittelen: Aamuihmisille, jotka ovat kovia torkuttamaan herätystään. Ihmisille, joiden tavarat tuppaavat häviämään tasaisin väliajoin. Ihmisille, jotka haluavat välttää turhaa ääneenkiroilua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

KÄNNYKKÄTELINE AUTOON

Tarrakiinnitys: Putoaa aina ja jättää ruman jäljen autoon. Ruuvikiinnitys: Täysin mahdoton. Imukuppikiinnitys: Irtoaa, vaikka kuinka luvataan elinikäistä tartuntapintaa. Kiinnitys säädettävällä pidikkeellä tuuletusritilään: Loistava. Sopii jokaiseen automalliin ja ei jätä mitään jälkiä. Pysyy tukevasti paikallaan ja säädettävyytensä ansiosta sopii myös kaikille puhelinmalleille. Tämä keksintö on todellakin IHAN HELMI!

Suosittelen: Ihan kaikille autoileville ja matkapuhelimen omistaville henkilöille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

UNILASIT

Piti mennä ostamaan se pimennysverho sieltä Ikeasta. Niin piti. Pitäisi vielä saada asennettua se tuohon ikkunan eteen. Projekti, jota en vielä ole saanut aikaiseksi. Näin huonounisena kaverina unilasit ovat olleet suuri helpotus. Ei häiritse aamulla aikaisin nouseva aurinko, joka pilkottaa verhojen välistä suoraan silmiini. Tämä ongelma ratkeaa kyllä muutaman kuukauden päästä myös säämiehen toimesta. Pimeää on, kun lähtee töihin. Pimeää on, kun saapuu töistä. Lasit voi lahjoittaa tuolle oravalle syksyn ja talven ajaksi.

Suosittelen: Huonounisille, remonttitaidottomille ja ajoittain laiskahkoille henkilöille.

Tässä oli esittelyssä Eskon arkea helpottavia ja pelastavia asioita. Asioita, joiden tärkeyden tajuaa vasta niiden puuttuessa.

Missssäää on mun avaimet? Ainiin, linnunpesässä…:) Mukavaa tiistai-iltaa!!

-Esko-

// Huawei P9 -> testilainassa, Onni Orava saatu Sokos Hotellista //

Comments (7)
, , , , , , , , ,

Rokkimimmi ja säihkesilmä!

22.8.2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikä keikka, mikä päivä ja mikä fiilis. Eilen olimme F:n kanssa katsomassa Robinin keikkaa Hernesaaren rannassa. Aurinko porotti kirkkaalta taivaalta. Palmut (kyllä, siellä oli palmuja) humisivat tuulessa ja Robin veteli keikkaansa ei liian täyteenahdetulla areenalla. F istui hartioillani, taputti ja lauloi biisejä mukana. Pikkumimmi nautti ensimmäisestä oikeasta ”rokkikeikasta” suunnattomasti. Ja niin nautti myös hänen isänsä. Ei ole mitään niin hienoa tunnetta, kuin nähdä oman lapsensa silmissä onnellisuuden säihke. Eilen sen säihkeen tarjosi Robin. Joskus sen säihkeen tarjoaa hyvä iltasatukirja , joskus pienen serkkutytön avaruuskielen tulkkaaminen ja joskus onnistunut eskaritehtävä. Säihke syntyy arjesta tai juhlasta. Niinhän sen pitääkin mennä, molempia sekoitettuna oikealla suhteella.

” Meen isona Robinin kanssa naimisiin. ” Öö, noh siihen on vielä aikaa ja sitä kannattaa vielä miettiä, mutta onneksi on Robin. Autossamme soi lähes aina Robbarin biisit ja myönnän: Pidän itsekin useista hänen kappaleistaan ja Ruisrockissa katselin Robinin keikan lähes kokonaan. Robin täysi-ikäistyy tällä viikolla, mutta täytyy toivoa, että hänen nuoruudenpalonsa ei häviä ajokortin ja autonsa perävalojen mukana. Hienoa, että näillä pienilläkin on esimerkillinen heppu, jota fanittaa ja viikata hänen fanipaita valmiiksi, että pääsee esittelemään hoitokavereille.

Esimerkillisestä hepusta tuli mieleen oma fanitukseni kohde pikkupoikana. Hän oli Blackie Lawless, eli Waspin solisti. Telkkarissa näin heidän musiikkivideonsa, jossa Blackie lauloi sirkkelin terät käsissään ja se teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Waspia nauhoitin naapurin pojalta C-kasetille ja opettelin laulamaan mukana. Onneksi en ymmärtänyt biiseistä yhtään mitään. F fanittaa Robinia, minä fanitin Waspia. Ehkä tämä ensimmäinen tapaus on parempi roolimalli, tai mene ja tiedä.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

-Esko ja F-

Comments (2)
, , , , ,

…kun suhteesi päättyy

21.8.2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole uhriutua, ei hakea sääliä. Tämän kirjoituksen tarkoitus on antaa eväitä omaan ajatteluunsa niille ihmisille, jotka ovat läpikäyneet tämän samaisen prosessin. Prosessin, jossa joudut luopumaan tai joudut kohtaamaan jonkun menettämiseen liittyvän kriisin. Luin keväällä paljon kirjallisuutta ja tämän yhden teoksen haluan nostaa esille. Tämä teos on todella hyvä ja harmi, että sain sen käsiini vasta ns. eroni akuuttivaiheen päättymisen jälkeen. Teos on Bruce Fisherin: Jälleenrakennus…kun suhteesi päättyy. Kiitos ihmiselle, joka tästä minulle vinkkasi.

Useat eroon liittyvät teokset käsittelevät vain prosessiin liittyviä ongelmia, mutta Fisher tarjoaa jotain muuta. Keskiössä on 19 askelta (esim. kieltäminen, pelko, viha, suru, luottamus, avoimuus, suhteet, seksuaalisuus, tarkoitus, vapaus), jotka ymmärrettyäsi voit nauttia eron jälkeisestä elämästäsi täysillä ja oppia menneisyydestäsi. 19 askelta symboloivat vuorta, jonka huipulle kiipeäminen on täysin yksilöllistä. Joillain siihen menee vuosia, jotkut selviävät hyvin lyhyessäkin ajassa. Fisher korostaa kuitenkin sitä, että huipulle kiipeäminen todellakin on kaiken vaivan arvoista.

Joillain ihmisillä ei ole tahtoa mennä huipulle asti. Matkan varrelle jää useita yrittäjiä. Osa solmii jo uuden rakkaussuhteen ennenkuin on lyönyt kenkänsä tukevasti viimeiselle askelmalle. Osa hyppää sivuun näkemättä niitä kaikkia näköaloja, joita prosessoinut ja eheytynyt ihminen voisi nähdä tulevaisuuden elämässään. Kirja ei keskity vain ja ainoastaan parisuhteen päättymiseen. Ihminen voi kokea elämässään myös useita muita päättymiseen liittyviä kriisejä (työsuhteen päättyminen, läheisen kuolema). Ydinajatuksena: Mitä paremmin ihminen oppii lyhentämään aikaa, jonka kriisi hänelle aiheuttaa, sitä helpommin hän selviää tulevaisuudesta ja näkee sen arvokkaana.

Kirjassa avataan nuo 19 askelmaa hyvin tarkasti ja tämä teos todellakin herättää ajattelemaan. Voin lämpimästi suositella kirjaa ihan jokaiselle. Vaikka olet tukevasti rakkausliitossa, tai keräät itseäsi kivuliaan eron jäljiltä. Olet joutunut luopumaan jostain sinulle tärkeästä. Lue tämä Fisherin teos. On muuten vaikea saada tätä kirjaa käsiinsä. Oli loppu Akateemisesta ja kaikista Suomalaisista kirjakaupoista. Tilasin ja sain, onneksi.

Loppuun pari osuvaa lainausta:

Olen piileskellyt naamion takana…

Yksinäisyys on sairaus. Se kasvaa hitaasti ja huomaamatta. Sen oireet ovat pelottavia. Yksinäisyys on pimeä, näkymätön harso, joka peittää sinut surulla, ja toivoton kilpajuoksu voitettavaksi täydellinen henkinen ja emotionaalinen tyhjyys…

Minulla on tämä sairaus, toivon, että voisin parantua, mutta jopa auringonsäde on siunattu asia sillä yksinäisyys vaatii paljon; se vie kaiken sinulta eikä anna mitään takaisin paitsi yksinäisyyden; aivan kuin olisit ainoa ihminen armottomassa maailmassa.”  -Elaine-

Tunsin monesti avioliittoni aikana, että olen vankina rakkauden vankilassa. Oli vaikeaa olla oma itsensä, kun minuun kohdistettiin niin paljon vaatimuksia ja odotuksia. Kun olin juuri eronnut, se tuntui vielä pahemmalta. Mutta nyt olen huomannut, että voin lentää. Voin olla MINÄ. minusta tuntuu kuin olisin perhonen, joka on tullut ulos kotelostaan. Olen niin vapaa.” – Alice-

Pistipä ajattelemaan!

-Esko-

//Lähde: Fisher, Bruce. Jälleenrakennus, kun suhteesi päättyy. Otava 2013. 7. painos.//

Comments (17)