Tietoa mainostajalle ›
, , , ,

…ja sitten minä pidin puheen rakkaalle isoveljelleni

10.9.2017

Eilen vietettiin rakkaan isoveljeni tasakymppisynttäreitä. Juhlat olivat todella mukavat ja paikalle oli kokoontunut suuri määrä ihmisiä veljeni elämäntaipaleelta. Pienen ikäeromme vuoksi meillä on todella paljon yhteisiä ystäviä, joten paikalla oli runsaasti myös itselleni tärkeitä tyyppejä. Niin ja tietysti isä ja äiti.

Ennen juhlia kävin juoksemassa piristävän lenkin, jonka tiimellyksessä mietiskelin, että pidänpäs ihan ex-temporena puheen illan juhlissa. Juostessani naputtelin notepadiin tukisanalistaa, josta en sitten kuitenkaan saanut mitään tukea. Sormet hyppivät juostessa ihan minne sattui. Esimerkikisi lause: Käytäri hamppaei puutgu. En illalla oikein enää muistanut mitä tuolla olin ajanut takaa. No, mutta näin sen olisi suunnilleen pitänyt mennä:

Hieman kellastuneessa valokuvassa on kaksi pientä ihmistä. Kikkarapäinen pellavapää istuu basketball-paita päällä ja hänen sylissään on pieni vauva frotee-puku päällään. Vauva kurottaa ja yrittää repiä isoveljeään korvasta. Isoveli ei ole tästä moksiskaan vaan ainoastaan hymyilee kameralle. Pikkuveljen temppuilut eivät ole isompaa veljeä hetkauttaneet, hymyllä ne on lähes aina kuitattu. Tähän päivään asti. Isoveljeni on ihminen, joka on vaikuttanut elämääni todella paljon ja hänen jalanjälkiään olen seurannut todella tarkasti, ja hyvä niin. Viisas ja määrätietoinen mies.

Eskarini sijaitsi ihan veljeni koulun vieressä Joensuun Kanervalassa. Koulupäivän jälkeen minut kävi hakemassa tuo etuhampaaton pieni herrasmies. Herrasmies, joka oli veljeksistä se rohkea. Minä en pienenä uskaltanut mennä juttelemaan kenellekään. Veljeni selän takana seisoin ja hän löpötteli ja rakensi kaverisuhteita pienemmällekin veljelle. Näin se pääsi pienempikin pellavapää mukaan pihan kaveriporukan leikkeihin ja peleihin. Pikkupoikina keräsimme lehdistä erinäisten rokkitähtien kuvia huoneemme seinälle. Minulla oli paha ärrävika ja velipoikani oivaltavana kaverina teki hieman kiusaa veljelleen ja sai minut toistelemaan lausetta: Roskakorissa on Bruce Springsteenin rokkikuvia. Aika monta ärrää.

Yläaste ja lukio samassa opinahjossa. Armeija samassa sotilaspoliisivartiokopissa muutama vuosi myöhemmin. Useat hikipisarat on vuodatettu samoissa koripalloharjoituksissa. Useat oppitunnit on opetettu samoilla alakouluilla. Kasvatustieteen maistereita molemmat, paperit haettu kuitenkin eri yliopistoista. Aika tarkasti olen veljeni osoittamaa polkua seurannut. Hän on meistä veljeksistä se järjen ääni, jonka ohjeita ja sanomisia olisin voinut joissain asioissa kuunnella vieläkin tarkemmalla korvalla.

Hän toi sushia Kätilöopistolle tyttäreni elämän ensimmäisen nukutun yön jälkeen. Minä vein sushia Kätilöopistolle hänen tyttärensä elämän ensimmäisen nukutun yön jälkeen. Ja vieläpä viereiseen huoneeseen. Hän auttaa minua aina, kun apua tarvitsen. Aina voi soittaa, kun siltä tuntuu ja patja laitetaan lattialle, jos on yöpaikalle tarvetta. Tulemme hyvin toimeen keskenämme ja kykenemme hoitamaan asiat lähes aina hyvässä yhteistyössä.

Yhteistyömme saumattomuutta on mitattu ja ne yhteistyömme raskaimmat saumat on vielä mittaamatta toivottavasti vielä kymmeniä ja kymmeniä vuosia. Pikkupoikina vanhempamme meitä hoitivat ja meistä huolehtivat. Tulevaisuudessa roolit muuttuvat, mutta veljesten voimalla näistäkin selvitään. Noitalinna Huraan sanoin: Pysyn aina pikkuveljenä.

-Esko-

//Kuva: R.H //

Comments (9)

You Might Also Like

9 Comments

  • Reply Muffin 10.9.2017 at 22:50

    Ihana ❤️ Onnea veljelle ☺️

    • Reply Esko Kyrö 11.9.2017 at 21:25

      🙏

  • Reply Katja 11.9.2017 at 00:17

    Hienon puheen oot pitänyt. 😊 Ja kuulostaa hienolta tuo teidän veljessuhde, se on arvokas asia, että sulla on ollut hyvät jalanjäljet, joita seurata.

    • Reply Esko Kyrö 11.9.2017 at 21:26

      Moikka Katja!
      Tämä on täysin totta. Noita jalanjälkiä on ollut hyvä seurailla…edelleen…🙏

  • Reply mummi 11.9.2017 at 10:04

    Upea veljessuhde teillä. Meidän aikamiespojilla ei ole tällaista suhdetta josta olen hyvin surullinen. He ovat luonteeltaan täysin erilaisia joten törmäyksiä tulee joka tekee viileät välit. Toinen asuu vakituisesti maapallon toisella laidalla joten eivät tapaa kuin parin vuoden välein, mutta..
    Olen pitänyt heille puhuttelua tästä!!

    • Reply Esko Kyrö 11.9.2017 at 21:28

      Moikka Mummi!
      Kiitos, olen kiitollinen tästä suhteestamme. Toivottavasti säilyy samanmoisena. Toivon kaikkea hyvää sinulle ja ”aikamiespojillesi”…🙏

  • Reply Merja 11.9.2017 at 19:40

    Anteeksi vain mutta nyt en voi olla kommentoimatta…Puhe oli aivan ihana. Varmasti oli mukavat juhlat. Ja kaiketi rennotkin asuvalinnastasi päätellen…Mutta onko oikeasti polvista risaiset housut aikuisella miehellä ihan osuva valinta noinkin merkittävään juhlaan, jossa olit vielä tuolla tavalla esillä? Kirjoituksesta ei käy tarkemmin ilmi esim. juhlapaikka tai kemujen luonne sen tarkemmin, ilmeisesti väkeä kuitenkin oli enemmän kuin vain perhepiiristä. En yleensä kiinnitä tällaiseen huomiota, koska arvostan persoonallisuutta ja sitä, että rohkenee olla oma itsensä sellaisena kuin olonsa mukavaksi kokee. Mutta arvostan myös tiettyä tilannetajua ja jonkin sorttista ”etikettiä”, jolla osaltaan kunnioittaa juhlInnanen kohdetta. Joka ei ehkä kuitenkaan tässä tapauksessa asustasi pahastunut, ehkä muutoin et olisi pukeutunutkaan noin. Mutta uskoisin että en ole ainoa jonka huomio kiinnittyi tähän seikkaan. Mukavaa syksyä sinulle – pianhan tuollaissa housuissa ei tarkenekaan 😉 t. Eräs joka ei ole kuin usko tai älä, vain kymmenisen vuotta sinua vanhempi

    • Reply Esko Kyrö 11.9.2017 at 21:30

      Iltaa Merja ja kiitos viestistäsi!
      Tämä kirjoitus olisi voinut hyvin tulla isäni tai äitini kynästä. Aina he muistavat mainita, että mitä järkeä on hankkia valmiiksi risoja housuja…😊 Juhlat olivat rennot ja itse pidän noista housuista paljon. Päätin ne jalkaani laittaa ja totta. Kohta on niin kylmä, että täytyy palata ehjiin farkkuihin. Mukavaa syksyä!!…

  • Reply Muffin 11.9.2017 at 21:27

    Nå men Merja…Riippuu varmaan ihan juhlan luonteesta voiko olla ”rikkinäisissä housuissa”. Uusimmassa postauksessa Esko kertoo menevänsä ostamaan Turon tai Tigerin pukua bestmanin hommaan, tilannetajua siis näyttää kuitenkin olevan 😄 Hih..

  • Leave a Reply