Tietoa mainostajalle ›
, , , , , ,

Mitä enemmän takkiasi avaat, sitä enemmän sinne mahtuu tikareita…

11.1.2018

Tämä tammikuun toinen viikko oli kyllä melkoinen. Tämä oli ikimuistoinen. Tämä oli jännittävä. Täällä nykymaailman ajoittain todella raadollisessa nettimaailmassa saattaa asia kuin asia saada järjettömät mittasuhteet ja se kirjoituksen pohjimmainen ja tärkein ydinajatus unohtuu niihin yksittäisiin irrottettuihin sanoihin tai lauseisiin. Eräs lukijani aiemmin sanoi hienosti ja tämä lausahdus on jäänyt hyvin mieleeni. ”Mitä enemmän takkiaan avaa, sitä enemmän sinne mahtuu tikareita…” Näinhän se menee ja nyt loppuviikosta voi melkoisen helpottuneena todeta. Minulla on todella positiivinen olo ja edelleen mainitsen teidän kommenttinne. En ole kerennyt niihin vielä vastaamaan, pahoittelut, mutta voi sitä takkia avata ilman tikareitakin, onneksi.

Tässä nyt näin nokkelasti varioin hieman tuota hienoa lausahdusta. ”Mitä enemmän takkiaan avaa, sitä enemmän sinne saattaa mahtua myös mahdollisuuksia, lämminhenkisyyttä ja jopa sydämiä…” Takki ei ole siis auki sillä ylimielisellä tavalla, vaikka vuoteen 2018 saakiin startata tuhansien mahdollisuuksien lähtökohdista. Se tuntuu hyvältä. Kirjoittaminen tuntuu hyvältä ja positiivisien asioiden kirjoittaminen on jotain mikä on herättänyt läppärini aivan erilaiseen vireeseen. Duuria ja ajoittain mollia.

Eikö se ole niiden hittibiisienkin ydinajatus? Tarttuva melodia ja tajunnanräjäyttävä kertosäe. Joo, joo. Olen myös vanha rap-laulaja. Listamenestys jäi vaatimattomaksi. Kappaleemme Kuumaa hunajaa ja Rivien Välistä jäivät omakustannetasolle, kumma juttu. Lahdesta tulikin myöhemmin muutama, astetta menestyneempi rap-artisti.

Tasaisin väliajoin olen halunnut kysyä myös teiltä ideoita kirjoituksiini. Olette ottaneet hommaa haltuun hienosti ja ideoitanne olen mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt kirjoittelemaan.

Eli minkätyyppisiä kirjoituksia olisi mielekästä täältä E2o-blogista lueskella alkutalvesta vuonna 2018?

Mukavaa loppuviikkoa!!

-Esko-

// Kuvat: Jere Lehtonen //

Comments (20)

You Might Also Like

20 Comments

  • Reply Ina 11.1.2018 at 18:45

    Pysyn samassa vanhassa; ope- ja koulujuttuja luen todella mielelläni. Ja siitä miten uusi vaihe elämässäsi lähtee käyntiin. Mikä menee hienosti ja mikä mahdollisesti tuottaa haasteita. Kaikkia osapuolia kunnioittaen, tietty. 🙂

    • Reply Esko 14.1.2018 at 23:12

      Kiitos ideoista Ina! Kivaa viikkoa!!…:)

  • Reply Carita 11.1.2018 at 22:01

    Täällä rapakon takana on (ainakin) yksi nykyiseen tyytyväinen lueskelija. Olen tykännyt kaikista postauksistasi, jatka samaan malliin. Kiva lukea suomalaisesta elämästä.

    • Reply Esko 14.1.2018 at 23:13

      Kiitos Carita ja terveisiä Jenkkeihin!!…:)

  • Reply Emilia 11.1.2018 at 23:39

    Opejutut kiinnostaa ja rakkausjutut myös, vaikka et halunnutkaan lopullisesti blogia muuttaa lemmenlaivaksi 😉 arki ja elämä ylipäätänsä kans!

    • Reply Esko 14.1.2018 at 23:13

      Kiitos Emilia. Noita kaikkia varmasti tulossa. Mukavaa viikkoa Emilia!!..:)

  • Reply sari 12.1.2018 at 08:24

    On mukavaa kun meiltä lukijoilta kysytään millaisista aiheista halauamme postauksia. Tässä blogissa sitä kuitenkin kysytään niin tiheästi, että tulee väkisinkin mieleen, että haluat meiltä aiheet kun sinulla itselläsi aiheet alkavat loppua. Ajattelen kyllä vähän niin, että bloggaajalla on yleensä jokin pääteema-alue mistä hän kirjoittaa ja haluaa bloggaamisen keinoin herättää keskustelua niistä aiheista . Jos koko ajan kysellään lukijoiden haluja, niin tuntuu että tällaista linjaa ei blogilla ole. Aloitit bloggaamisen hankalassa elämäntilanteessa ja se toimi silloin, mutta kun eron raskaudesta ja ”kokemistasi vääryyksistä” ei voi koko ajan repiä jutun juurta, niin tuntuu että omakin kirjoittamisen ytimesi hävisi. Ehkäpä uuden rakkauden hehku puhaltaa henkeä aika hengettömäksi muuttuneeseen blogiin? Toivottavasti tällä kertaa hyvässä hengessä.

    • Reply Henna 13.1.2018 at 00:58

      Minä olen ollut vähän samoilla linjoilla. Jotkut postaukset loppuvat jotenkin yllättäen ja punainen lanka puuttuu. We Love -sarja pikkumimmin kanssa on ihana! Voisit ehkä miettiä ennemminkin, mistä asioista itse haluat (ja uskallat) kirjoittaa, jolloin blogiin tulisi tasaisesti vielä parempaa sisältöä. Koko elämää ei tarvitse eikä kannata avata ihan vaan ip-lehtien ja vauvapalstan takia, mutta joku oma twisti, jolla lähestyisit asioita? Onnea uudesta ihmisestä ja onnesta! Ihastuminen ja rakkaus on tosijees 🙂

      • Reply Esko 14.1.2018 at 23:20

        Heippa Henna!
        Ja kiitos, ihastuminen ja rakkaus ovat uskomattoman hieno voimavara. Kiitos todella paljon myös mielipiteistäsi. Tässä blogissa ei ole ”punaista lankaa”…Tämä on tämmöistä arkista elämää. Vähän kaikkea, sieltä sun täältä. En halua lokeroitua vain tietystä aiheesta kirjoittajaksi. Koen, että sekametelisoppa on enemmän minun juttuni. We love-sarja varmasti jatkuu…Kivaa viikkoa!!

    • Reply Esko 14.1.2018 at 23:16

      Heippa Sari!
      Kiitos viestistäsi ja mielipiteistäsi. Totta, joskus ideapankki on tyhjä. Silloin on hyvä kysellä hieman apuja. Ajoittain tekstiä syntyy vaivatta, ajoittain ei. Minulla ei oikein ole mitään pääteemaa, eikä varmasti koskaan tule olemaankaan. Tämä on vähän tämmöinen ”reality-blogi”…Vähän kaikkea, arkea ja meininkiä. Toivottavasti uusi hehku tuo myös sinulle mieleistä luettavaa. Hyvässä hengessä. Oikein kivaa viikkoa!!

  • Reply Muffin 12.1.2018 at 09:40

    Aivan tavalliset ja arkiset asiat ja postaukset kiinnostavat, vaikka semmoset My Day -tyyppiset joskus. Ja niiden vastapainona syvällisempää pohdintaa ihmisenä olosta. Juuri samalla tavalla kuin blogisi on toteutunut tähänkin asti.

    Ja edelleen toivon sitä kouluruokapostausta ☺️

    Tikareita varmaan tulee takkiin, mutta ainakin viimepäivien postausten kommenttien perusteella sydämiä ja lämpimiä ajatuksia taitaa tulla onneksi moninkerroin enemmän!

    • Reply Esko 14.1.2018 at 23:22

      Heippa Muffin!
      Joo, niin on tullut ja se tuntuu ihan älyttömän hyvältä. Siis ne lämpimät onnittelut. Siinä sulaa ne tikaritkin sivussa. Ai niin, se kouluruokajuttu. Täytyisi yrittää se tehdä. Tai siis ei yrittää vaan jaksaa eli viitsiä tehdä. Idea on todella hyvä. My dayt toiminee paremmin videoina, joita olen keväällä varmasti lisäilemässä. Mukavaa viikkoa!!…:)

  • Reply Taina 12.1.2018 at 15:39

    Jatka samaan malliin vaan! Osaat kirjoittaa sujuvasti ja tekstiäsi on mukava lukea.
    Osaat myös käsitellä hienotunteisesti vaikeitakin asioita, loukkaamatta ketään.
    Blogiasi on varmaan juuri siksi kiva lukea.
    Uusi elämänvaihe tietysti kiinnostaa, mutta myös arkeen ja työhonkin liittyvät jutut.

    • Reply Esko 14.1.2018 at 23:23

      Kiitos Taina!
      Tähän minä pyrin. Kirjoittamaan omista tuntemuksistani ilman kenenkään mielien pahoittamista. Toivomiasi aiheita varmasti tulossa. Mukavaa viikkoa!!..:)

  • Reply TätiO 12.1.2018 at 22:46

    Ai, siinä lukee tikareita, mä kyllä luin että tikkareita, hieman epäilyttävä mutta huumorilla!

    Juttuaiheita. Hyvät ruokapaikat hesassa, noothiburger testattu täälläkin mut mitä muita on?

    Ja ihan elämästä. Kaikkia osapuolis kunnioittaen

    Tein sulle lapaspidikkeet mutta taitaa jäädä lähettämättä..

    … ❤️

    • Reply Esko 14.1.2018 at 23:24

      Täytyy laittaa sulle meiliä…Eka työviikko loman jälkeen oli aika hektinen. Nyt jo orientoituminen arkeen tapahtunut, joten tarkkaile meiliäsi…:) Ja suuuuret kiitokset!!!

  • Reply 6tytönäiti 12.1.2018 at 22:52

    Ihan arkisia juttuja on kiva lueskella. Sulla on taito kirjoittaa niin että tekstejä on kiva lukea oli aihe sitten mikä vaan 🙂 Kuvat on myös hieno lisä blogissasi 🙂

    • Reply Esko 14.1.2018 at 23:25

      Kiitos suurperheen äiti!
      Kuvista kiitos kuuluu ystävilleni, joskin itsekin harjoittelen koko ajan…:) Mukavaa viikkoa!!

  • Reply Niina 14.1.2018 at 13:24

    Jatka samaan malliin, rohkeudella! Aitous on valttia. Ja kyllä me ymmärretään, jos et ehdi/keksi tiuhaan tahtiin uutta juttua laittamaan, onhan sulla mm. työkin. Kunhan et ala tykittää mitään mainospostauksia:)

    • Reply Esko 14.1.2018 at 23:26

      Moikka Niina!
      Tykkään kirjoittaa tiheään tahtiin. Se on oikeastaan jo osa päivääni. Joskus on kyllä hieman kiiresitä, tosiaan, kun on se työkin…:)

    Leave a Reply