Huomenna torstaina 8.3 vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Pienen tyttären isänä sitä usein pohtii, kuinka kasvattaa siitä omasta pienestä ekaluokkalaisesta vahvalla itsetunnolla varustettu vahva, yhteiskunnan vaatimusten seassa pärjäävä nainen? Etäisänä, jatkuvan läheisen kontaktin puuttuessa omat kasvatustavoitteet on mietittävä hieman eri kantilta. Et ole läsnä arkisessa elämässä juuri ollenkaan, joten tuohan se omanlaisia haasteita.
Luokanopettajana olisi ajoittain mukava lueskella aapista ja tehdä matematiikan läksyjä yhdessä. Opettaa myös omaa lasta niillä vuosien opekokemuksen kautta hankituilla persoonallisilla tekniikoilla. Yrjö Yhteenlasku. Venla Vähennyslasku ja mitä näitä nyt on. Kävellä koulusta kotiin yhdessä ja käydä aamuisin keskustelua niistä ulkohousujen tärkeydestä. Tehdä niitä ihan arkisia asioita.
Kaiken keskellä täytyy aina kuitenkin muistaa, kuinka onnekas saan olla tästä pienestä naisesta. Ihmisestä, joka on opettanut minulle elämästä niin paljon, mittaamattoman paljon. Ylpeä saan aina olla. Ylpeä isä. Onneksi olen tänne päiväkirjaani paljon ajasta hänen kanssaan kirjoitellut. Näitä lueskellessa ne arvokkaat hetket saavat vuosi vuodelta kultaisemmat kehykset.
“En minä aina muista pakata kurahousuja hoitoreppuun. En minä osaa tehdä kuplalettiä. Vuodet tähänkin toivottavasti valmentavat. Vanhemmuuden tärkeimmän asennon olen vuosien varrella oppinut ja se on polvillaan lattialla. Polvillaan lattialla, mukana lapsen leikeissä. Antaa hänelle aitoa aikaa ja olla ajoittain Fluttershy tai Rolle. Näitä hetkiä ei saa enää takaisin vuosien päästä. En halua sitten vuosien päästä harmitella asioita, joita en lapseni kanssa ole tehnyt tai touhunnut.” TAPAHTUIPA MEILLE MITÄ TAHANSA, OLEN ISÄSI
“Itsetunto on kuin suojamuuri, joka suojelee sinua elämän karikoissa. Torjuu ilkeyden nuolet ja säilyy särkymättömänä epäonnistumisen kokemuksissa. Vahvistuu vain niinä heikkoina hetkinä, joita elämä väistämättä tuo tullessaan. Haluan, että lapseni osaa arvostaa itseään. Tietää, kuka hän on. Tekee itse omat valintansa. Valintansa, joita minä pyrin tukemaan parhaani mukaan.” EHKÄPÄ ISÄN TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON USKOA TYTTÄREENSÄ
”Voisin ostaa mun omalla sataselle jotain sille. Ja Jenni sanoi, ettei se ikinä kiukuttele kenellekään muulle, kun sen veljelle. Se ei kiukuttelis sulle.” Kyllä, kyllä minä Jennin hyvin mielelläni voisin ”ottaa”, mutta sillä Jennillä on niin usein konsertteja ja Jennin täytyy harjoitella paljon, että hän voi esittää laulujaan noin hienosti. Jotain tuon tyyppistä sain vastattua tähän kuusivuotiaan esittämään toiveeseen.” ISI!! VOISITKO OTTAA TON JENNIN?
Naiset ovat ihania. Pienet ja vähän isommat. Oikein hyvää huomista naistenpäivää!!
-Esko-
6 Comments
Koskettava kirjoitus ♡
Kiitos Nippe!
Sulla oli se 6 vuotta aikaa käydä keskusteluja ulkohousujen tärkeydestä jne. Arkisista asioista ja etpä tainnut aikaa ja vaivaa uhrata omalle lapsellesi. Oma etu ja esim. Omat päiväunet tais kiinnostaa enemmän, kuin oma lapsi. Että ihan turha on täällä blogissa vielä itkeä näitä asioita miljoonanteen kertaan. ????
Heippa Mimi!
Miljoona, miljoona, miljoona ruusua…Oikein mukavaa ja rentouttavaa naistenpäivää sinulle!!
Kyllä ne tärkeimmät asiat ovat minusta tasa-arvoinen kasvatus (ei ajattele lasta sukupuolen kautta), koulutuksen tärkeyden osoittaminen (tieto lisää ymmärrystä KAIKESTA), työn arvon opettaminen (olet taloudellisesti riippumaton, kehität yhteiskuntaa omalla panoksellasi), päätöksenteko yhteiskunnan toimijana (yhteiskunta toimii poliittisen toiminnan kautta, rakenteet) ja hyvinnin merkitys (sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen). Siinä sarkaa joka vanhemmalle ja kasvattajalle, itse yritän opettaa empatialla, keskusteluilla ja esimerkillä em. asiat pohjana. Kukat ja suklaa on niin lillukanvarsia.
No, siinä on Mitästässä kyllä sarkaa. Paljon, todella paljon. Itse näen myös empatian kautta tapahtuvat kasvatus/opetustilanteet kaikista hedelmällisimpinä. Kukat ja suklaa toiminee hieman erityyppisissä lähestymisissä…????