Tietoa mainostajalle ›
Browsing Tag

elämä

, , , , ,

Viikonloppuisät, samassa veneessä…

20.2.2018

Olen niin yksin tämän asian kanssa. Ei kenellekään muulle ole näin tapahtunut. Ei kenestäkään muusta ole varmasti tuntunut tältä. Vai, onko kuitenkin? Vastoinkäymisten iskiessä vasten kasvoja, siinä akuuttivaiheessa tuntuu juuri tuolta. Ei näe ympärillä juuri mitään hyvää tai valoa. Omissa mustissa hetkissä suurta apua tarjosi vertaistuki. Oli todella voimaannuttavaa keskustella asioista kavereiden kanssa, joilla oli samanmoisia kokemuksia. Monta kertaa olen tämän Jukan kanssa tehdyn faijakornerin katsonut. (Oli muuten blogini toinen postaus…) Nyt sitä voi katsella jo hymy huulilla. Loistava heppu tuo Jukka.

Hiljaista vertaistukea voi saada myös muualtakin kuin ystäviltä. Arvostan suuresti ihmisiä, jotka ovat niistä elämän varjopuolista julkisuudessa puhuneet. Jannika B, Lotta Näkyvä, Aku Hirviniemi…Elämä on elämää ja ihan kenelle tahansa voi tapahtua ihan mitä tahansa. Lohdullista on aina se, että kuka tahansa voi palata takaisin vahvana. Ihan todella vahvana. Apua on tarjolla. Apua täytyy osata hakea. Toivottavasti nämä julkisuuden henkilöiden rohkeat ulostulot madaltavat ihmisten kynnystä hakea apua. Ei kenenkään tarvitse olla siellä harmaassa maailmassa yksin. Värit saa kyllä palautumaan. Tahtoa, voimaa ja ulkoisen kimmokkeen se usein vaatii.

Menneellä viikolla Iltasanomista iski silmiini juttu, jossa esiintyi hauska mies. Palindromien ja puujalkavitsien sankari, maisteri Simo Frangen kertoi rehellisesti muuttuneesta elämäntilanteestaan. Jutussa vilisi itsellenikin hyvin tutut kaupungit ja sana viikonloppuisä. En tiedä maisterin eron taustoista mitään. Minun ei tarvitse tietää maisterin eron taustoista mitään. Sen tiedän nyt, että Simon kanssa ollaan samassa veneessä. Viikonloppuisät. Tämä lainaus on Frangenilta nostettava: ”Otetaan irti ilo niistä hetkistä, kun on mahdollista…” Kyllä, juuri näin. Ilo irti ja elämä kantaa. Niin ja oma palindromisuosikkini on ehdottomasti: Tavat sinua kaunistavaT.

Paljon olen itsekin saanut viestejä minulle tuntemattomilta ihmisiltä. He ovat kiitelleet, kun olen elämääni ja sen kiemuroita täällä kirjoituksissani avannut. Ovat peilanneet tapahtumiani omaan elämäänsä ja saaneet siihen valoa ja väriä. Se tuntuu ihan mielettömän hyvältä. Vertaistuki, tavalla tai toisella on todella arvokasta. Sitä on tärkeä saada ja sitä on tärkeä antaa.

Onpa ollut taas melkoisen hieno päivä, vaikka vähän syvällisempiä tuli tuossa lenkkipolulla pohdiskeltua.

-Esko-

// Kuvat: Jere Lehtonen Lähde: is.fi (Iltasanomien verkkosivut //

Comments (0)
, , , ,

Elämäni tyttö vastaushommissa vol 2.

18.2.2018

Ystäväkirjat tuntuvat olevan kovassa huudossa tuolla alakoulumaailmassa. Pikkumimmiltäkin niitä löytyy useampia. Viimeisimmässä kysyttiin, jotta missä olet tavannut kirjan omistajan ensimmäistä kertaa. Vastasin siihen: Näin sinut ensimmäistä kertaa kaurapuhkun (kauramuro) kokoisena. Nyt tästä ultraäänikuvan kaurapuhkusta on kasvanut jo iso tyttö. Tyttö, kenen kanssa voi pelata Nintendo Wii:tä, ottaa luistelukisoja, imitoida Putous-hahmoja ja tehdä vaikka sun mitä.

Noin puolitoista vuotta sitten vastaili näihin kolmeen asiaan päiväkodin Viskarissa ollut mimmi. Tänään näihin kolmeen kysymykseen vastaili koulutaipaleen aloittanut ekaluokkalainen. Täytyykin muistaa toteuttaa tämä ”ystäväkirja” aina tasaisin väliajoin. Saa nähdä minkämoisia vastauksia on esimerkiksi kymmenen vuoden päästä.

3 asiaa, joista Isi pitää…

Bulldogeista, minusta ja Putouksesta…

3 asiaa, joista Isi ei pidä…

Valehtelusta, kissoista (allerginen) ja voimistelusta…

3 asiaa, joita Isi teki viime viikonloppuna…

Käytiin mummolassa, pulkkamäessä ja luistelemassa…

3 asiaa, jotka Isi osaa…

Piirtää, leikkiä ja katsoa Putousta minun kanssa…

3 asiaa, joita Isi ei osaa…

Ei osaa tehdä muffinsseja, ei osaa laulaa (huom. hirveä lauluääni) ja tehdä temppuja…

3 asiaa, jotka Isi haluaisi osata…

Lukea mun ajatukset, olla hyvä ihminen ja saada kilo karkkia…

3 asiaa, jotka Isin pitäisi tehdä…

Laittaa noi rojut tuolta nurkasta pois, siivota mun salakaappi ja asentaa Nintendo ikuisesti…

3 asiaa, joista Isi stressaa…

Piirtääkö mun pieni serkku seiniin, onko mulla kaikki hyvin ja meneekö Foam Clay:ta lattiaan…

3 asiaa, jotka saavat Isin rentoutumaan…

Mun hieronta hierontapallolla, pelaa mun kanssa Wii:llä tennistä (mä voitan sen) ja käydä mun kanssa saunassa…

3 asiaa, joista Isi puhuu usein…

Minä, kaverit ja leikkiminen…

3 asiaa, jotka Isi pukee mielellään päälleen…

Farkut, nahkatakki ja t-paita…

3 asiaa, joita Isi ei pue päälle…

Tanhupallon tutu, lastenvaatteita ja vaippoja…

3 asiaa, jotka Isi haluaisi hankkia…

L.O.L- surpriseja, squisheja ja uusia Nintendo-pelejä…

3 asiaa, joista Isi unelmoi…

Pusuttelusta, osaisi tehdä mulle läpivetoletin ja sadasta Ty-pehmosta…

3 asiaa, joita Isi pelkää…

Jättitorahampaisia norsuja, leijonia ja, että se häviä mulle tenniksessä…

3 asiaa, joita Isi toivoo tapahtuvan lähitulevaisuudessa…

Saada meille koira, saada kultapalkinto ja saada koripallossa kultainen mitali…

Kultaista mitalia ei ole koskaan tullut ja vai, että koira. Hmm…Olipahan muuten upea ulkoilusunnuntai tänään. Ukko Ylijumalalle yksi vieno pyyntö. Jatkahan samaan malliin.

-Esko-

Comments (14)