Tietoa mainostajalle ›
Browsing Tag

feelings

, , , , , ,

Olin hullu, hullu, hullu!

31.7.2016

Sade ropisee ikkunaan ja tulipas tarve kirjoitella hieman syvällisempää pohdintaa. Syvällisempää pohdintaa, joka on ihmiselle kuin ihmiselle tärkeää ajoittain. Itse sitä on tullut harrastettua muutamassa kuukaudessa enemmän kuin kymmenissä vuosissa aiemmin. Olimme  viikonloppuna viettämässä serkkuolympialaisia mökillämme ja kävimme siinä kuulumisia läpi. ” Miten Esko sun kesä on mennyt?” No, mun kesä on mennyt todella hyvin. Tämä kesäloma tuli todella optimaaliseen paikkaan. Tämä on ollut elämäni tärkein kesäloma. Miksi?

Olen kulkenut elämäni tasaista polkua. En ole joutunut kohtaamaan mitään suuria takaiskuja tai yllättäviä menetyksiä. Opinnoissa olen pärjännyt ja valmistunut hyvään ammattiin. Upeita ystäviä on tarttunut matkalta mukaan paljon. Nämä asiat eivät kuitenkaan ole valmentaneet minua tunne-elämän koukeroihin. Hieman ennen joulua nukkui pois minulle todella tärkeä isoäiti ja hieman sen jälkeen nukkui pois parisuhde. Sitten huomasin kuinka unessa oli minun tunteiden käsittelytaidot. Tai ei ne olleet edes unessa, koska tuntui ettei niitä ole edes olemassa.

Minusta tuli hullu. Tunne-elämän tasolla. Ikäänkuin ajatukseni olisivat irrallaan vartalostani. En ollut yhtään oma itseni. Taistelin katkeroitumista vastaan. Taistelin irtipäästämistä vastaan. Nykypäivänä tässä taistelussa on yksi uusi vihollinen vastassa ja se on digitalisaatio ja sosiaalinen media. Tämä asia tuo ihmiset niin lähelle ja toisten elämien seuraaminen on jopa liian helppoa. Whatsapp mahdollistaa hyvin impulsiivisen viestinnän ja näyttääpä se minuuttitarkasti paikallaolosi. Muut some-kanavat tuovat ihmiset virtuaalisesti eteesi yhdellä kosketuksella. Tätä kosketusta käytin aivan liikaa ja se mutkisti asioita entisestään.

Junnasin paikallani ja tuntui ettei asiat mene millään eteenpäin. Ei millään. Keskustelin ja juttelin. Useimmat sanoivat, että aika parantaa. Tämä ohje näissä tilanteissa tuntui aina yhtä helvatan huonolta. Aika ja aika. Ei se minulle mitään tee. Kyllä se tekikin ja neiti Aika en voi sinua kyllin kiittää. Olet ihan super! Olen itseeni äärimmäisen tyytyväinen. Tällä hetkellä näen sen rypemisen ja epätoivon elämäni tärkeimpinä asioina. Vaikeat asiat pakottavat ihmiset ottamaan sen seuraavan askeleen elämässään. Joillekin se on helpompaa, joillekin vaikeampaa.

Kesä on tarjonnut minulle mahdollisuuden olla yksin, itsenäistyä. Kasvattaa juuret tähän uuteen elämään. Ilman itsenäistymistä ja oman itsensä tuntemista on hyvin vaikea mennä eteenpäin. Vaikea nauraa ja nauttia. Tuntea vilpitöntä hyvää oloa. Tällä hetkellä tunnen vilpitöntä hyvää oloa ympärillä olevien ihmisten onnesta. Tunnen jo vilpitöntä onnea itsekin. Se on upea tunne.

Onhan tuota kesääkin vielä!!

-Esko-

Kuva: Jere Lehtonen

Comments (21)
, , ,

Suomen surkein sinkku

17.7.2016

20160705_123550000_iOS 1Nyt tuntuu todella hyvältä. Siis niin ihanaa ja onpa helppoa olla. Tämähän voisi olla loppuelämäni suhde. Arkiset asiat tuntuvat niin kivoilta. Jopa kaupassa käynti ja siivoaminen kirvoittaa hymyn huulille. Olen avoin, hempeilen, hehkutan kauneutta ja kannan kukkia. Epäsuomalaisen sosiaalisena miehenä täytyisi osata olla välillä hiljaa. Tämä on heikkouteni. Hyppään ja heittäydyn aina täysillä mukaan. Sinkkupeli on peli, jossa minulla on säännöt hukassa ja pahasti.

Vielä muutama kuukausi takaperin en olisi koskaan voinut kuvitella, että voin tuntea näin. On helpottava huomata elävänsä. Huomata olla se iloinen, hersyvä oma itsensä. Huomata elävänsä ilman vihan liekkejä ja katkeruuden kahleita. Huomata, että voin vielä välittää jostain ihmisestä aidosti, ottaa kädestä kiinni, katsoa silmiin ja sanoa ne kolme kauneinta sanaa. Niiden sanojen kanssa tulee olla kuitenkin todella tarkka.

Painajaismaisen kevään jälkeen vastakkaisen sukupuolen antama huomio tuntuu vielä sata kertaa spesiaalimmalta ja hivelee omaa uudenlaista itsetuntoa erikoisella tavalla. Tavalla, joka minun täytyy oppia käsittelemään. Sinkkupelini pahin ongelma on juuri se, että hyvänolontunteen vallattessa vartaloni saatan päästää suustani asioita, jotka tuntuvat siinä hetkessä juuri oikeilta. Oikeilta, mutta niin vääriltä. Sanat, jotka saavat toisen ihmisen uskomaan ja heittäytymään. Sitten tuleekin se 0,1 prosentin ahdistus ja yksi asia on varma. Toinen ihminen loukkaantuu ja pettyy. Kevään kuluessa päätin, etten enää koskaan, ikinä halua ketään satuttaa, joten sinkkupelin ohjekirja täytyisi opetella ulkoa sanasta sanaan.

Suurin mentorini on rakas veljeni. Hän on ihminen, jota olen seurannut pienestä asti. Ihaillut ja arvostanut hänen tekemisiään. Hän on nykyään onnellisesti naimisissa eikä varsinaisesti minua tässä asiassa osaa auttaa, mutta pirautinpas hänelle silti ja näillä hänen sanoillaan on hyvä lähteä katselemaan tulevaisuuden kiemuroita. ” Älä lupaa liikoja. Tapaile. Sinulla ei ole mihinkään kiire. Ole se oikea, aito sinä. Kyllä se sydän sanoo, kun tunnet oikeasti rakastavasi..”

Amor, minun mieleni on terävä. Mites sinulla? Onko nuoliesi teroittelu vielä pahasti kesken? Niin, ja muista kiillottaa sinne se yksi täydellinen.

-Esko-

Comments (21)