Tietoa mainostajalle ›
Browsing Tag

mooster denim

, , , ,

Empaattinen ja hyvä ihminen

24.10.2017

Tiedätte varmasti kaikki sosiaaliset kohtaamiset, joilla on merkitys ja niistä jää hyvä mieli. Inspiroituu ja keskustelemianne asioita jää pohdiskelemaan sekä jäsentelee nousseita asioita omaan elämäänsä. Kirjoittelin aiemmin ihmisistä, joita arvostan. Arvostan heidän älykkyytensä, ajatustensa tai jonkun muun  itselleni merkityksellisen asian vuoksi. Olin viime viikolla Lahdessa ja lähes aina siellä käydessä vierailen Rautatienkadulla sijaitsevassa Mooster Denim-farkkuliikkeessä. Tämä ei ole maksettu mainos, eikä tämä ole bloggarin yritys saada kauppiaalta ilmaista otsonointikaappiaikaa tai ilmaisia kangaskasseja. Maksan ne hyvin paljon mielummin itse kivijalkakauppojen puolesta puhuvalle kauppiaalle. Ja tämä kauppias on Aleksi.

Aleksi on henkilö, jota arvostan suuresti. Olen törmännyt häneen aivan sattumalta yhden toisen ystäväni syntymäpäivillä. En voi edes sanoa tuntevani herrasmiestä hirveän hyvin, mutta jokainen vierailu hänen kaupallaan on ollut minulle kuin ”terapiatuokio”. Siinä vanhaan baaritiskiin nojaillessa ja kahvia juodessa (viimeksi sain suklaakeksinkin) on tullut puhuttua vaikka ja mistä. Keskustelutuokiot Aleksin kanssa ovat saaneet minut pohtimaan päässäni tämmöisiä hyvin pieniä kysymyksiä: Millainen on hyvä ihminen? Miksi poistun Lahden Rautatienkadulta aina todella hyvällä mielellä? (Ja Lahtea paremmin tunteville, en puhu niistä kadun toisella puolella olevista liikkeistä.)

Tässä varmasti joitain vastauksia, joita nousi viimeviikkoisen vierailuni jälkeen.

  • Astuin liikkeeseen sisään. Aleksi huomasi minut jo ikkunansa takaa, kun kinkuttelen kohti ulko-ovea. Välittömästi hän nousi tuoliltaan ja tuli avaamaan oven. Otti karhumaiseen syleilyynsä ja kysyi: Laitetaanko sumpit tippumaan? Tunsin heti oloni hyväksi ja todella tervetulleeksi.
  • Otin ulkorotsin pois päältäni ja istahdin baarijakkaralle. Aleksi kysyi ensimmäiseksi kuulumisiani. Kysyi niitä aidosti kiinnostuneena ja kuunteli. Ensimmäinen kahvikuppi jo tyhjä.
  • Siinä Aleksin kaataessa lisää kahvia kuppiini, hän kertoikin omasta johtoryhmän kokouksestaan. Johtoryhmässä oli käsitelty viikkotuntityömäärän pudotusta. Johtoryhmään kuuluu kauppias ja hänen yhdeksän- ja kuusivuotiaat lapsensa. Lopputulos. Tuntimäärää laskettiin. Toinen kahvikuppi tyhjä.
  • Sovittelin ja ostin siinä sivussa yhdet farkut, koska reikäisillä farkuilla ei enää näillä keleillä kovin kauaa tarkene.
  • Suljin liikkeen oven perässäni ja mietin. On siinä kyllä hyvä ja empaattinen jätkä!

Yritysmaailmaa en tunne yhtään, mutta olettavasti tuo olisi hyvin onnistunut asiakaskohtaaminen. Itselleni nuo ovat aina todella tärkeitä ihmiskohtaamisia. Niin ja niitä arvostamiani hyvän ihmisen piirteitä ovat ainakin: empaattisuus, lapsilähtöisyys, avoimuus, rohkeus, herkkyys, huumorintajuisuus, sivistyneisyys…lista on pitkä. Lahden Rautatienkadulta löytyy tuommoisia piirteitä, toivottavasti täältä Helsinkiläisestä pienkerrostalostakin.

-Esko-

// Kuvat: Amanda Aho //

Comments (4)
, , , , , , ,

Juuri nyt haluan kiittää…

30.8.2016

Sana kiitos varastoituu sanaiseen arkkuumme ihan niiden ensimmäisten sanojen joukossa. Kakka, äiti, isi, lamppu (miksi lamppu?) ja kiitos. Onneksi varastoituu, koska sanassa kiitos on positiivinen klangi ja niin on myös kiitollisuuden tunteessa. Juuri tällä hetkellä haluan kiittää:

  • Kouluisäntäämme. Aina töihin saapuessamme käytävän toisesta päästä kuuluu samalla tutulla äänellä hyvän huomenen toivotus. Niin tuttu ja turvallinen. Mukava aloittaa työpäivä.
  • Uutta luokkaani ja uusia tiloja, joissa ollut todella viihtyisä ja mukava aloittaa uusi lukuvuosi.
  • Isiä ja äitiä. Soittelemme lähes päivittäin. Isin kanssa puhutaan urheilusta ja äidin kanssa vaatteista ja aina hän muistaa kysyä, että onko ne taulut jo seinällä?
  • Bruce Fisheriä -> voimaannuttavan kirjan on jo edesmennyt mies kirjoittanut.
  • Uutta opetussuunnitelmaa. Paljon todella hyviä juttuja ja antaa opettajalle mahdollisuuksia toteuttaa ja kokeilla, kuten myös oppilaille.
  • Gladen väriä vaihtavia tuoksukynttilöitä. Niin hypnoottisen rumia, mutta omalla tavallaan kiehtovia ja todella hyväntuoksuisia.
  • Pimeitä syksyisiä iltoja ja niiden mahdollistavia autolenkkejä. Kyllä, tykkään ajella pimeällä ympäri Helsinkiä.
  • Huawei p9- puhelintani. Paras ikinä!
  • Uusia ystäviäni, kenen kanssa olemme jakaneet todella paljon ja isoja juttuja.
  • Tinderiä. Hyvä, että annoin sinulle mahdollisuuden. Vaikka aluksi epäröin ja paheksuin.
  • Omaa Nissan Jukeani. Olet ulkoisesti niin outo, mutta sisältä kaunis. Kuin omistajansa.
  • Mooster Denimin Aleksia Lahdessa. Esitteli minulle juuri täydellisen farkkumallin -> Leen Malonet.
  • Naughty Burgerin tummahiuksinen työntekijä. Pidit niin hyvän mainospuheen, että pakko se on joskus ottaa muutakin kuin perus-Naughty tuplapihvillä ja lisäpekonilla. Olet aina hyvällä tuulella ja hyvällä meiningillä.
  • Lahen lenkkiporukkaa. Aina lähtövalmiudessa.
  • Hollolan uimahallia. Maailman paras halli ja lämpimin vesi.
  • Suomen Blogimedian tyyppejä -> kiitos, kun annoitte mahdollisuuden.
  • Kaikkia meiliä lähettäneitä lukijoitani. Kiitos ja anteeksi, kun vastailen vähän viiveellä…
  • Niin ja tietysti kaikkia muitakin lukijoitani. Kiiiitttti jengi!

Se on muuten tiistai ja aurinkoinen ilta, jes!

-Esko-

Comments (28)