Tietoa mainostajalle ›
Browsing Tag

vantaa

, , , , ,

En varmasti puhu tuolle, en varmasti puhu

15.10.2017

Ai, että. Olihan mukava minireissu ja startti syyslomaan. Olin jo aiemmin varannut meille lomastartiksi yön Flamingossa. Hieman tuossa tämän jalkahaaverin sattuessa mietti, että ei kai vaan joudu hotelliyötämme perumaan. Kuinka sitä selviää kinkuttamalla pikkumimmin kanssa? Olihan turhia pelkoja. Reissu meni loistavasti ja Flamingo on paikkana maailman helpoin. Kaikkialle pääsi rauhallisesti ”puujalkakävelyllä”. F heitteli kärrynpyöriä edessä ja minä saavuin perässä. Varmasti ihan hauska näky sivusta seuranneille.

Kyllä ovat nuo pienet ihmiset tarvittaessa omatoimisia tyyppejä. Tyttö senkun kasvaa ja oma pää ei edes pysy mukana, kuinka nopeasti he edistyvät ja oppivat uutta. Keskustelut liittyvät ajoittain uuteen My little pony-elokuvaan ja joskus puhutaankin presidentistä ja Flamingon uudisrakennuksen valmistumisajankohdasta. Niin mukavaa. Mukavaa oli myös se, että illalla minä vain makailin sängyllä ja katselin Possea. Pikkumimmi toimi hoitavana tarjolijana, toi minibaarista Ässä Mixejä ja Fantaa. No, lomallahan voi.

Flamingohan on melkoisen korkea rakennus. Huoneemme sijaitsi kymmenennessä kerroksessa. Eli hissiä tuli käytettyä aika aktiivisesti. Siinä aloin tietoisesti seuraamaan ihmisten hissikäyttäytymistä. Myös omaani. Mikäköhän siinä on, kun hissiin tulee ihmisiä, muuttuu tunnelma suorastaan jäätäväksi. Salamannopeasti katse ajautuu kenkien kärkiin. Suu menee sinetille ja loppuun asti täytyy varoa, ettei vaan kukaan ota mitään kontaktia. ”En varmasti puhu tuolle, en varmasti puhu…” Se on muuten erikoinen tapahtumaketju. Onkohan tämä vain meidän suomalaisten selkärankoihin pinttynyt tapa, vai esiintyykö tätä myös muissa kulttuureissa? Itsehän toimin useimmiten siis juuri tuolla tavalla.

Samantyyppistä ”kenkienkärkivetäytymistä” on havaittavissa ainakin julkisissa kulkuvälineissä, jos viereen istuukin joku tuntematon ihminen. Leffateatterissa paikka kannattaa varata jo netissä, että voi jättää yhden punaisen siihen vihreiden väliin. Onhan näitä. Täytyykin joskus ihan tietoisesti alkaa vaan juttelemaan ja kyselemään kuulumisia. Leimataankohan tungettelevaksi Urveloksi vai mikäköhän lie suhtautuminen? Tämmöisiä tuli vaan mieleeni siellä hississä tököttäessämme.

Hyvä startti syyslomaan, joka saattaa kyllä venähtää vähän pidemmäksi. Jännittää hienoisesti miten äijän käy huomenna, kun tapaan lääkärin.

Pidetään peukkuja!!

-Esko-

// Huone maksettu lahjakortilla. //

Comments (12)
, , , , , ,

No, nyt oli superia meininkiä!!

10.10.2017

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Blogimedia ja Superpark Vantaa

Nyt hän kävelee, kävelee hapuilevat ensimmäiset askeleensa. Muistan erittäin hyvin, kun pieni tyttö otti tiukasti etusormestani kiinni ja nousi pystyyn. Irroitti ja jatkoi matkaansa muutaman metrin eteenpäin. Pyllähti ja hymyili leveästi. Osoitti bluetooth-soitinta ja pyysi lempibiisiään, joka laittoi aina mimmin liikkeelle. Kappale oli Maroon 5:n Moves like Jagger. Nyt tämä samainen pieni tyttö heitteli Vantaan Superparkissa yhden käden kärrynpyöriä, hyppi voltteja vanumonttuun ja otti kaveriaan etusormesta kiinni. Osoitti seuraavaa liikunta-aktiviteettia, riensi sinne juoksujalkaa ja minä lähinnä yritin pysyä perässä. ” Mihin nämä vuodet vain häviävät?…” Mietin mielessäni.

Superpark-aktiviteettipuisto Vantaan Tammistossa on loistava paikka. Superparkin tarina syntyi isän ja tyttären yhteisestä lapsille suunnatusta sisäleikkipuistovierailusta. Kahvilassa istuneen isän mielessä heräsi ajatus, kuinka kehittää paikka, jossa kaikenikäiset voisivat touhuta yhdessä. Ilon kautta ja ilman kilpailua. Näin sai alkunsa Superparkit ja onneksi saivat. Superparkissa laitteet eivät liikuta sinua, vaan sinun täytyy itse liikkua. Tekemistä riittää ja liikuntamahdollisuuksien kirjo on todella laaja. Liikuntaihmisenä pidän näistä aktiviteettipuistoista todella paljon. Itsekin sitä ikäänkuin vahingossa tuli kokeiltua vaikka ja mitä. ”Jos minäkin nyt yhden voltin tuonne vanumonttuun heittäisin.” Ei jäänyt yhteen.

Liikunnan tärkeyttä ihmisen elämässä ei voi kukaan kiistää. Liikunta on saanut viime vuosina kuitenkin todella kovan kilpailijan varsinkin lasten ja nuorison keskuudessa. Valkoinen haamu ja hänen applikaatiojoukkueensa haastavat tosissaan niitä tekojääratoja sekä kiipeilytelineitä. Kilpaurheilu ei ole kaikkien juttu, eikä tarvitsekaan olla. Koulumaailmassa työskentelevänä on ollut ilo huomata kuinka esimerkiksi Liikkuva koulu- ohjelma pyrkii lisäämään lasten ja nuorten liikettä kouluissa. Pieniä hauskoja liikuntajuttuja luokkahuoneisiin ja koulujen pihoille. Mieli virkistyy ja keho saa liikettä huomaamattaan. Sovellettuna sama idea on Superparkissa. Hauskanpito kavereiden tai perheen kanssa on ykkösroolissa ja liikunta tulee mukana hyvänä sivutuotteena.

Syyslomat ovat ovella ja ikkunasta ulos katsoessa voi todeta, että onneksi nykyään on mahdollisuus myös sisäaktiviteetteihin. Superpark tarjoaakin todella hyvän mahdollisuuden viettää syyslomapäiviä vaikkapa koko perheen kesken, isovanhempia unohtamatta. Isovanhemmilla on lokakuun ajan vapaa pääsy Superparkiin. Paikallisten syyslomien pyöriessä puistoissa on tarjolla myös rauhallisia etätyöpisteitä ilmaisine Wifeineen ja kahvitarjoiluneneen. Lapset liikkuvat ja työt edistyvät, toivottavasti. Alle kouluikäiset tarvitsevat puistoon mukaan aikuisen valvojan ja myös alle neljävuotiaat pääsevät puistoon sisään ilmaiseksi. Mahdollisuus on hankkia myös kuukausikortti 59e/kk. ja tämä oikeuttaa Superparkin rajattomaan käyttöön. Tarjolla on myös 6kk. ja 12 kk. kortteja.

Vierailimme pikkumimmin ja hänen hyvän ystävänsä kanssa Vantaan Superparkissa viime lauantaina ja olihan mukava reissu. Tytöt olivat aivan innoissaan ja heidän touhujaan oli kyllä liikuttavan mukava seurata sivusta. Ykkösjuttuja olivat heidän mielestään tangot, volttien tekeminen, apinakiikkutörmäily esteisiin ja rengaslaskeminen. Mielestäni parasta oli katsella niitä useita ja useita liikunnan riemusta nauttivia nuoria, lapsia ja aikuisia. Niin ja tietysti volttimonttu, lämäritutka, baseball ym…Mukana oli valitettavasti myös negatiivisia asioita. Valokuvaaminen oli lähes mahdotonta, kun ei mimmit pysyneet hetkeäkään paikallaan. Tyttöjä ei meinannut saada millään pois puiston syövereistä. Lähtiessämme auton ikkunoita joutui tuulettelemaan normaalia kauemmin, koska kyydissä oli kolme huomaamattaan kunnon liikuntasuorituksen tehnyttä heppua.

Menkäähän temppuilemaan ja minun Instagramissa (@eskokoo) on arvonnan kautta mahdollisuus napata liput takataskuun, tsek!!!

-Esko-

Comments (0)