Tämä lautapeli on aarre. Tätä lautapeliä isoäitini säilytti 32 vuotta samassa kaapissa, samalla hyllyllä. Yhtään nappulaa tai seteliä ei ole hävinnyt, koska siitä mummu oli tarkka. Pelin päätyttyä jokainen nappula ja seteli tuli pakata huolella takaisin laatikkoon. Mummuni nukuttua pois viime vuonna sain tämän aarteen itselleni. Nyt vaalin sitä ja säilytän samassa kaapissa, samalla hyllyllä seuraavat viisikymmentä vuotta. Pidän huolta, että yhtään nappulaa tai seteliä ei häviä.
Tätä peliä olen pelannut itse pikkupoikana satoja kertoja ja nyt pelaan samaa peliä oman tyttäreni kanssa. Nykyisessä elämäntilanteessa nämä ovat äärettömän tärkeitä ja hienoja hetkiä. Tämä on se meidän yhteinen juttu. Iltaisin ennen nukkumaanmenoa täytyy ottaa yksi erä Afrikan tähteä. F toimii pankkiirina ja osaa timanttien rahalliset arvot jo paremmin kuin isänsä. Peli jaksaa aina vain innostaa uudestaan ja uudestaan.
F:n ollessa kanssani haluan antaa hänelle kaiken huomion. Macbook sulkeutuu ja puhelin pysyy visusti poissa kuvioista. Haluan olla läsnä. Leikkiä, piirtää ja hassutella. Nämä ovat niitä hetkiä, jolloin suru ja harmaa usva poistuvat silmien edestä. Lapsen ilo ja se hetki, kun nukahdamme vierekkäin sänkyyn on todella koskettava. Usein F:n nukahdettua valvon ja katson vain sitä pientä tuhisevaa mimmiä. Tämä arvokkain timantti minulla on aina. Häntä ei minulta kukaan vie pois. Hän on kuin jättimäinen henkinen paristo.
Kaikista vaikeinta tässä tilanteessa on tottua yksinäisyyteen ja hiljaiseen kotiin, mikä aina koittaa, kun tämä vauhtihirmu lähtee. Lattialle jää puoliksi luettu Tatu ja Patu. Vessaan jää kuivumaan uimalasit ja se pieni kissauikkari. Tyhjiö on suuri ja sen täyttäminen tuntuu ylitsepääsemättömältä. Jotenkin se on vain täytettävä ja kai se sitten on aika, joka tässäkin auttaa.
Olkoon tämä isoäitini Afrikan tähti ensimmäinen askel kohti valoa. Olkoon tämä Afrikan tähti muisto tästä ajasta, jota voimme tyttäreni kanssa vuosien ja vuosien päästä muistella. Toivottavasti iloisina, onnellisina, kaikki pelinappulat ja setelit tallella.
Mukavaa iltaa!
-Esko-
76 Comments
Todella kaunis kirjoitus! Hurjasti voimia ja jaksamista uuden elämäntilanteen edessä.
Iltaa Lintu!
Kiitos ja kiitos.
❤
Kiitos ja kivaa iltaa Essi!!
Sulla on kyllä sana hallussa! Tunteellista tekstiä kirjoitat, mukava lukea kuinka positiivisenä oot pysyny. En tiiä oonko ite ikinä päässy kovin sun teksteihin “sisälle” kuin nyt tässä uudessa blogissa.
Iltaa A!
No, on kiva kuulla, että tykkäät ja tekstini alkavat aukeamaan. Kivaa iltaa!!
Kirjoitat niin kauniisti! Ja voi elämä, kissauikkarit. En kestä. <3
Nella!! Kiitos. Pinkit kissauikkarit <3
Ihanaa! Kohti valoa! ????
Iltaa EsMes!
Pikkuhiljaa, ehkä…
Paras blogi hetkeen! Oot kyllä niiin taitava kirjoittamaan. Tsemppiä kevääseen! 🙂
Iltaa Riika!
Ohhoh. No, onpa kiva kuulla. Kiitos tsempeistä ja kivaa iltaa!!
Täytyy sanoa Esko, että sinulla on sana hallussa. “Jättimäinen henkinen paristo” – miten ihana termi! Tykkäsin lukea postauksiasi edellisessä blogissasikin, mutta tämän blogin tekstit ovat niin paljon enemmän. Menet pintaa syvemmälle.
Heippa Lina!
Tämäpä on positiivinen kuulla. Ehkä tämä herkkä tilanne avaa nuita sanaisia arkkuja.
Kivaa iltaa!!
Sä Esko kirjoitat rehellisesti ja avoimesti, erittäin kauniilla tavalla. Kirjoittaminen on hyvä tapa järjestää murtuneen mielen ajatuksia. Tsemppiä, etsi omaa juttuasi ja paikkaasi, kyllä se vielä löytyy 🙂
Iltoja Tuulipau!
Kiitos. Toivottavasti se juttu tosiaan löytyy. Kirjoittaminen on nyt ainakin se hyvä juttu, joka jeesaa ja teidän kommentit antaa ihan hirveän paljon. Kiitos sinulle ja kaikille tyypeille!!
Tippa linssissä täällä! Tsemppiä teille!
Iltoja Enni!
Ei näitä juttuja ole hirveän helppo myöskään kirjoittaa, kyllä siinä muutamat kyyneltauot täytyy aina ottaa. Kiitos viestistäsi ja kivaa iltaa!!
Voi Esko, kirjoitat niin kauniisti ja avoimesti tunteistasi ja ajatuksistasi tässä uudessa elämäntilanteessasi. Ajatus kissauikkarista nostatti kyyneleet silmiini, enkä voi edes kuvitella millaisia tunteita käyt nyt läpi.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja jään odottamaan tulevia postauksia mielenkiinnolla.
Heippa O!
Onhan tämä aikamoista myllerrystä. Ei oikein vielä tottunut ajatukseen. Kiitos. Kaikkea hyvää myös sinulle ja kiva, kun seuraat!
Kauniisti kirjoitat! Aidon läsnäolon merkitystä lapselle ei voi väheksyä. Ihana tapa pelata Afrikan tähteä joka ilta 🙂
Iltaa Taru!
Tapa, joka ollut jo itsellä pikkupoikana. Periytyvää, näemmä. Mukavaa iltaa!!
Sulkakynästäsi tulee upeaa, koskettavaa, avointa ja rehellistä tekstiä.
5/5 ????.
Jokainen uusi aamu on mahdollisuus ja matka kohti parempaa. Askel kerrallaan, välillä ehkä horjahtaen, silti eteenpäin kulkien, hitaasti kiiruhtaen.
Kaikkea hyvää eli parasta Sinulle ja Tyttärellesi, olette ilmeisen hyvä tiimi ❤!
Heippa Sipele!
Kiitos. Ja kaikkea hyvää myös sinulle.
Voi vitsit! Oon vasta tän blogin kohdalla aloittanut minkäänlaisen nettikommentoinnin, mut tuntuu siltä että nyt täytyy. Rakastin tota kuvausta Afrikan tähdestä! Se, miten maalaat sillä kuvaa elämän tärkeimmistä hetkistä, ja tytön lisäksi myös mummusta: Silmiin piirtyy kuva ryppyisestä ihanasta vanhasta naisesta joka hymyillen pitää huolta maailmasta yksi iltapuhdepeli ja kenties pullapelti kerrallaan. Mä pelasin mun mummin kanssa aina lapsena dominoa. Palikoiden järjestäminen huolellisesti takaisin laatikkoon oli kunnia-asia. Tää toi mun mieleen ne hetket ja sen fiiliksen, kiitos:)
Iltaa Pau!
Kiva, että tekstini herättävät tunteita ja muistoja.
Kiitos ja kivaa iltaa!!
Voih, itku tuli, kun luin ton tekstisi Kissauikkarin kohdalla kyyneleet vaan valuivat ???? Edelleen toivottelen ihan hurjasti tsemppiä ja voimia! On tosi hyvä, että aloitit blogin pitämisen. Saat purettua omaa pahaa oloasi ja se toivottavasti hieman auttaa.
Iltaa Hanna!
Kiitos tsempeistä!!
Nykyään pitää iltaisin katsoa, mitä Eskolle kuuluu. Osaat niin hyvin ilmaista tunteesi. Tämä kirjoittaminen on hyvää terapiaa. Olet niin avoin että varmaan sattuu ilmaista tunteitaan. Kuitenkin avoimuus on pikkuaskel tervehtymiseen.
Heippa!
Kiva, että tarkastat kuulumisiani. Kyllä, näin on…pieniä askeleita, pieniä askeleita.
Täältä mä taas löysin itseni. Enkä tälläkään kertaa pettynyt. Koskettavaa ja mahtavaa luettavaa.
Jostain syystä alkupätkän luettuani mieleeni pölähti nyt jo edesmennyt ihana pappani, jonka luona saimme siskojeni kanssa pelleillä pyörivällä tuolilla. Isäni kielloista huolimatta. “Anna nyt tyttöjen leikkiä” pappa totes ihan aina.
Mä oon vahvasti sitä mieltä, että lapsi muistelee aikuisena eniten juurikin ihania peli, leikki, kirjanluku tmv. hetkiä eikä esim. ulkomaanreissuja. Kivoja nekin on, en toki sitä kiellä, mut kyllä mä nään tärkeimpänä turvallisen arjen ihanine tuokioineen. Lomareissut on sitte kivoja bonuksia.
Joskus varmasti F muistelee lämmöllä teiän pelihetkiä.
Vaikutat hyvältä isältä!
Meilläkin pelataan Tähteä (niinku nuorin muksu kutsuu) usein. On kuopuksen suosikki.
Iltaa Pikkis!
Kiva, että tykkäsit. Mukavaa iltaa ja mukava, että herättää kivoja muistoja.
Kissauikkari upposi tännekin :’) oon ihan varma, että mainitsemaasi tyhjiöön löytyy jotain mahtavaa täytettä – ennemmin tai myöhemmin. Sitä odotellessas muista, että a) juoksu auttaa KAIKKEEN b) vapaudestakin oppii nauttimaan 🙂
Heippa InkeriK!
Juoksu auttaa, se on totta. Ja ehkä joskus vapauskin aukeaa. Ei kyllä vielä siltä tunnu. Mukavaa iltaa ja kiitos viestistäsi.
Ihanaa, että alotit oman blogin! Oon nyt jo lukenu ihan innoissaa tähän asti tulleet tekstit ja kattonu videon. Sun blogi tulee varmasti pysymään mun lukulistalla vakituisesti 🙂 Voisitko jossain vaihees tehä jotain kouluun tai opettamiseen liittyvii postauksii? Vaikutat ihan huippuisält, -opelt ja -kirjottajalt!<3
Heippa OKL!
Joo, kiva kuulla. Teen kyllä joitain opepostauksia ja kiitos. Pyrin olemaan kaikkia noita.Mukavaa iltaa ja opiskele ahkerasti.
Komppaan edellisiä: hienosti kirjoitettu teksti. Pakko vinkata, että Afrikan tähteen on nykyään saatavilla lisäosa, joka nostaa pelin ihan uudelle levelille. Pikkumimmille varmaankin liian haastava, mutta loistava peli kaveriporukan kesken!
Iltoja! Tämä hankittava…:) Kiitos vinkistä.
Veti sanattomaksi..niin kauniisti kirjoitettu <3
Kiitos…tai siis mitä tähän nyt vastaisi?…
Niin kaunis kirjoitus! Tuntuu, että vasta tässä omassa blogissa kuuluu sinun todellinen oma äänesi, kun ei tarvitse yrittää miellyttää ketään eikä mitään formaattia. Kirjoittamisesi on vapaata ja aitoa, tykkään kovasti. Toivotan paljon voimia uuteen elämäntilanteeseen! Jään ehdottomasi seurailemaan, mitä elämä tiellesi tuo. Ihan varmasti vielä jotain tosi hyvää ja kaunista.
Iltaa Susa!
Kiva, että tykkäät. Kaikkea hyvää myös sinulle.
Ihana kirjoitus <3 Ja muutenkin tämä blogi vaikuttaa tosi mahtavalta 🙂 Ihan huippua, että mies bloggaa. Olet taitava kirjoittaja. Tykkään, tykkään, tykkään! Eli linjoilla pysytään ihan varmasti. Tsemppiä ihan hirmuisesti uuteen elämäntilanteeseesi. Kyllä ne siivet kantaa, usko pois 🙂
Iltaa Linda!
No, onpa kiva kuulla. Kiitos ja kivaa iltaa!!
Esko, se tyhjiö on sellainen sosiaalinen krapula mikä tulee muutenkin usein kun on ensin hulinaa ja sitten onkin ihan hiljaista. Se helpottuu parissa päivässä. Se on ihan luonnollista eikä se ole niin tottumuskysymys vaan lähinnä se pitää osata hyväksyä. Sulla on monta roolia, yksi on tämä isän rooli ja sitten onkin minä itse ja omat jutut ja työrooli. Tärkeää on keksiä myös elämää lapsen ulkopuolellekin koska ne on kuitenkin lainaa vaan!
Kiitos viestistäsi ja mukavaa iltaa!!
Moikka,
luin tätä kyyneleet silmissä, sillä se toi muistoja mieleen. Oman vanhemmat eros, kun olin n. 8-vuotias ja iskä luki aina iltasaduks Aku Ankkaa.. Hyviä muistoja ja kiitos niiden mieleen tuomisesta <3 Hurjan paljon tsemppiä ja voimia uuteen elämäntilanteeseen! 🙂
Moikka,
kiva, kun herätti mukavia muistoja. Kiitos tsempeistä!!
Kylläpä osaat kauniisti sanoittaa tunteesi pientä aarretta kohtaan 🙂 Olet kyllä paras isä F:lle, muista pitää huolta myös itsestäsi 🙂
Näinpä. Yritän kyllä…Kiitos viestistäsi ja kivaa iltaa!!
En voi olla jättämättä kommenttia, tää oli niin liikuttava teksti. Toivon sulle paljon voimia tämän tilanteen kanssa. Se vaan ottaa aikansa, mut jokainen uusi aamu tuo sut lähemmäksi sitä hetkeä, kun sä voit hymyillä ja huomata, että tästäkin selvittiin, ja entistä vahvempana! Ja niin tyhmältä ja turhalta kun se nyt tuntuu, niin kaikella on oikeasti joku tarkoitus.
Tykkäsin myös faijacornerista! Kiva kuulla mitä Jukalle kuuluu! Teitä kaikkia oli kiva seurata iholla-sarjassa, mutta Jukka oli jostain syystä se, kenen pätkiä odotin eniten. 🙂
Aurinkoa, valoa ja lämpöä kevääseen!
Heippa! Kiva, kun tykkäsit. Aurinkoa myös sinulle.
Samaa mieltä kuin Mummi – nykyään täytyy joka ilta tulla kurkkaamaan, mitä Eskolle kuuluu 🙂 Aivan mahtavaa että perustit oman blogin, tämä on raikkain tuulahdus Suomen blogiskenessä aikoihin! En malta odottaa jatkoa 🙂
Heippa! Kiva kuulla. Postauksia tippuu kovaan tahtiin…:)
Tämä kosketti kovasti. Isän ja tyttären suhde on jotenkin vaan niin erityislaatuinen. Itse isättömänä varttuneena koen suurta kiitollisuutta siitä, että oma tyttäreni saa omalta isältään sen kaiken rakkauden, tuen ja ihailun, mitä kukaan muu kuin isä ei voi antaa.
Vaikka suhteet päättyy, niin sinä tulet aina olemaan tyttärellesi kaikkein rakkain isä. Se on lohduttava ajatus, eikö? Voi hyvin!
Heippa Annika!
Kyllä. Näin se on ja lohduttava ajatus, todella!! Kivaa iltaa!!
Ihana postaus nii suloista ja surkeaa❤
…sitähän se. Mukavaa iltaa!!
Todella koskettava kirjoitus! Tsemppiä!
Kiitos tsempeistä!!!
Voi kyynel .. niin se on. Tuo tyhjiö … ekan kerran kuuli että “ai, noi kellothan pitävät tuollaista tikitystä tosiaan ????” Hiljaisuus miltei sattui korviin.
Ja lastenhuoneessa levällään olevat pehmolelut saivat sydämen vuotamaan .. mutta … se klisee … se aika nimittäin. Kyllä siihen on tottunut ajan kanssa. Hiljaisuudesta osaa jopa salaa nauttia ????????
Ihanasti pidät Arvokkaimmasta huolta. ????
Voimaa ja Valoa!
Tuntuu aluksi kyllä todella tyhjältä. Ehkäpä ajan kanssa helpottaa.
Kiitos, valoa myös sinnekin!!
Itkuhan multa tuli kesken postauksen lukemisen! Tsempit!♡
Kiitos tsempeistä!!
Luen näitä postauksia ja itken. Älä lopeta tätä blogia. Jooko?
En lopeta. Toivottavasti voisi tehdä myös semmoisia juttuja, että naurattaisi…edes joskus…Kivaa iltaa!!
Isät on tyttärille niin tärkeitä. Kuten sitä sanotaankin – oma isä on monen tyttären ensirakkaus 🙂 Kaikkea hyvää elämäänne!
Kiitos Anni!!
<3 arvokkain F
S
Näinpä, todella!
Moikka Esko! Sun blogista on tullut mun ehdoton suosikki! Osaat kirjottaa niiiiiiin hyvin ja koskettavasti, että melkeinpä joka kerta nousee tunteet pintaan ja tippa linssiin! <3
Moikka Lily!
Kiiiiitos ja kivaa iltaa!!
Tosi kiva lukea sun blogia, aitoa ja mukavasti kirjoitettua! Tsemppiä myös jatkoon! 🙂
Heippa Millis!
Kiitos ja kiitos tsempeistä!
Enpä ole koskaan itkenyt, kun olen blogeja lukenut. Voimia sinulle syviin hetkiisi!
[…] jotka keinuttavat kirjoittajaa lenkkipolulla ja auton ratissa. Jos nyt pari tähän nostaisin: Arvokkain timantti ja kohuttu […]