Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
, , , , , ,

Kulissit romahti

12.4.2016

E2O_20160327-19

Iholla-tv-sarjan pyöriessä erinäiset keskustelupalstat tulvivat palautteita, kuinka hulmuhiuksinen Esko on täysi feikki. Ei mitään aitoa, pelkkää kulissia koko jätkä. Näyttääkin ihan Esa Pakariselta tai pitkätukkaiselta Juha Tapiolta. Tässä on nyt pari vuotta kulunut ja savu on hälventynyt. Rehellisesti sanottuna pystyn allekirjoittamaan noita kommentteja. Tosin Juha Tapion komeuteen ja Esa Pakarisen karismaan on vielä matkaa.

Olen aina ollut se hyväntuulinen mies. Se, kuka vetää hymy huulilla vaikka sisällä myrskyää ja mieltä painaa. Olen mies. En perhana puhu ongelmistani. Mitä ne kenellekään kuuluu? Mielummin tanssin ja laulan, kun puhun ja avaudun. Tämä oli väärä tie. Jo muutama kerta ammattiauttajan luona on tehnyt minusta avoimemman ihmisen. Solmut sisällä ovat edelleen umpparissa kuin eskarilaisen kengännauhat, mutta löystymään päin, löystymään päin. Olen puhunut paljon, jopa liikaa. Yläkerran naapureille olisi voinut jättää avautumatta.

Avoimuus ja aitous ovat  asioita, joita nykyään arvostan suuresti. Ei tietenkään tarvitse asioita näin julkisesti ruotia, kuten minä teen. Tämän tien olen valinnut ja sillä mennään nyt loppuun asti, kuitenkin kaikkia läheisiä ihmisiä kunnioittaen. Viime viikon kirjoitukset ovat keränneet sadoittain kommentteja ja olen niistä todella otettu. Kiitos ihmiset. Toivon todella, että kipeistä asioista puhuminen antaa ihmisille jotain omaan elämäänsä.

Elämä ei aina ole oikein säädettyä valkotasapainoa tai oikein sijoiteltuja tulppaaneja.

Mukavaa viikkoa!!

-Esko-

// kuvat: Jere Lehtonen, MTV (Marek Sabogal) //

Comments (35)

You Might Also Like

35 Comments

  • Reply Essi 12.4.2016 at 21:00

    Joskus ne tulppaanit tosiaan menee talviunille mutta pääasia on se että pysyy itselleen rehellisenä. Se on kipeä ja rankkakin tie mutta ihan varmasti palkitsee. Olit ehdoton suosikkini jo iholla-sarjan aikaan ja olet sitä edelleen. Pysy valitsemallasi tiellä ❤

    • Reply Esko 12.4.2016 at 21:04

      Iltaa Essi!
      Pysyn ja kiitos viestistäsi. Mukavaa iltaa. Eiköhän täältä jo ennen kesää aleta heräilemään…:)

  • Reply Sonja K 12.4.2016 at 21:32

    Kirjoitat koskettavasti ja rehellisesti fiiliksistäsi! Iso peukku siitä! Ja kyllä ne kengännauhat vielä avautuvat.. 🙂 Repesin ääneen tälle: ”Yläkerran naapureille olisi voinut jättää avautumatta.” 😀 Ihanaa, jos on naapureita, joille voi jutella muutakin kuin ”Moi..” Jotenkin ei-suomalaista?! 😉

    Hauskaa iltaa ja aurinkoista loppuviikkoa! 🙂

    • Reply Esko 12.4.2016 at 21:48

      Iltaa Sonja K!
      Kiitos isosta peukusta. Eiköhän nuo vielä avaudu. Voisi sitten kirjoittaa siitä aidosta ilosta. Ei olisi aina tätä mustaa maalailua. Kivaa loppuviikkoa sinullekin!!

  • Reply Heini 12.4.2016 at 21:45

    Voi että, niin rohkea olet 👍 Se saa ihmisetkin kommentoimaan tänne. Moni samassa tilanteessa saa varmaan tsemppiä näistä teksteistä.

  • Reply Esko 12.4.2016 at 21:49

    Iltaa Heini!
    Tämmöinen perusUkkeli…Niin, mahtavaa, että ihmiset kommentoivat. Tykkään niin isosti. Toivottavasti saa…peukkupeukku!!

  • Reply Mirka 12.4.2016 at 22:01

    Ei ole naisillekaan aina helppoa tuo avautuminen ja vaikeista/oikeista asioista puhuminen.Ehkä tämä on joku suomalainen piirre…Mahtavaa on kutenkin se,että ihminen kasvaa ja kehittyy koko ajan.Kaikkea hyvää sinulle!Ja mun mielestä olit kyllä Iholla-sarjassa kaikkea muuta kuin feikki:)

    • Reply Esko 13.4.2016 at 06:36

      No, ei varmasti ole. Näinpä, aina on aikaa kasvaa. Iholla-sarjassa en ollut feikki. Elämäntyylini tuossa vaiheessa oli hieman erilaista ja olihan se iloista aikaa…Kiitos, kaikkea hyvää myös sinulle!

  • Reply Kristiina 12.4.2016 at 22:01

    Oon umpirakastunut sun avoimeen tyyliin kirjoittaa asioista, varsinkin niistä raskaista. Näen itsessäni paljon samaa kuin sinussa, vaikka jonkin verran nuorempi olenkin. Kulissin ylläpitäminen tuntuu välillä niin paljon helpommalta kuin sen pahan olon ulos päästäminen. Ja kuinka se kirpaiseekaan, kun huomaa, että minussakin on se heikko ja epävarma puoli. Kohta sitä löytääkin itsensä epätasapainoisena, omaa tietään etsivänä peurana ajovaloissa. Onneksi ammattiapua on tosiaan tarjolla. Mä käyn omaa matkaani kohti itseäni samalla seuraten miten sinäkin rakennat omaa elämääsi ilman sitä kulissia. Sun tekstejä lukemalla saa paljon voimaa ja lohtua. Mä oon päättäny, et eiköhän me molemmat löydetä se valo sieltä kaikkien murheiden jälkeen. Kiitos, kun jatkoit bloggausta.

    • Reply Esko 13.4.2016 at 06:37

      Heippa!
      Kyllä varmasti löydetään. Olisi todella kiva kirjoittaa myös iloisista ja positiivisista jutuista. Semmoinen ihminen kuitenkin perusluonteeltani olen. Kivaa päivää!!

  • Reply Leena 12.4.2016 at 22:07

    En ole ikinä ennen käynyt monta kertaa päivässä kyttäämässä, josko jo olisi uutta merkintää tullut blogiin. Ihan mahtavan rehtiä meininkiä! Jatka samaan malliin ja kuten vanhalla kansalla on tapana sanoa, asioilla on tapana järjestyä.

    • Reply Esko 13.4.2016 at 06:38

      Heippa Leena!
      Mukava, että tykkäät. Päivittäin olisi tarkoitus postailla, joten käyppähän aina kyttäilemässä. Eiköhän nuo tästä järjesty. Kivaa päivää!!

  • Reply Elisa 12.4.2016 at 22:24

    Kyllä on mukava lukea tekstejäsi. Näistä jää jotain käteen. Ehkä se on just noi sun avoimuus ja rohkeus, hyvä tahto, jotka jää lämmittään mieltä. Tsemppiä

    • Reply Esko 13.4.2016 at 06:38

      Huomenta Elisa!
      Kiitos tsempeistä!! Mukava, että tykkäät lukea.

  • Reply mummi 12.4.2016 at 23:17

    Oikealla tiellä on kulkusi suunta. Mutta aikaa kuluu, ennenkuin olet sinut itsesi kanssa. Olemalla rehellinen itselleen ja kun vielä pystyt avautumaan ongelmista ja varsinkin tunteista, niin hyvää tulee.
    Vielä tulee aika että ikävät asiat painuu taustalle ja pystyt unohtamaan niitä, aluksi pieneksi toviksi. Elämääsi tulee uusia ilahduttavia asioita..

    • Reply Esko 13.4.2016 at 06:39

      Huomenta Mummi!
      Kyllä varmasti tulee. Näin se on uskottava. Mukavaa päivää!!

  • Reply Veera 13.4.2016 at 05:31

    Kun talvella aloitin tapaamiset paykologin kanssa, reipas ja hymyilevä olemukseni hämäsi alkuun hänetkin. Kun sitten itkinkin, hän aivan pelästyi sanoen jotenkin näin: susta ei lainkaan huomaa ulospäin, kuinka loppu olet, kun sä hymyilet maaliviivalle asti.
    Ja siinä se ongelma piilikin, kun olin loppuun asti vahva, hauska ja vastuuni kantava. En lähettänyt ympäristölleni(kään) si oikeaa viestiä ja siksi minua ei osattu kohdella ”oikein”. Kun väsyneenä aina vain esitti jaksavansa, miten kukaan olisi osannutkaan olla kasaamatta lisää töitä niskaani? Tai jos aina jaksoi hymyillä, kuka olisikaan osannut ottaa osaa sisäiseen suruuni ja murheeseeni? Jos ei kuoreni alle nähnyt alkuun edes se ammattilainen…

    • Reply Esko 13.4.2016 at 06:40

      Huomenta Veera!
      Mukava, kun jaoit tarinasi. Kuulosti hyvinkin tutulta. Oikein hyvää kevättä ja aurinkoa sinulle!!

  • Reply tätiO 13.4.2016 at 08:25

    Meni puhelin eilen iha tilttiin kun yritin laittaa sulle kommenttia.. Joko liikaa mainoksia, liikaa blogeja auki tai liian vanha puhelin! (nokiastani en luovu hevillä. ).

    Sama täällä, odotan kyllä postauksiasi, kiva kun jaksat kirjoittaa joka päivä! Itsellä on nyt lukemista joten postauksia tulee harvakseltaan.

    Tsemppiä aurinkoiseen päivään! Metsäretki tänään tiedossa!

    • Reply Esko 13.4.2016 at 17:04

      Tsemppiä sinullekin ja elä luovu Nokiasta. Varmasti hyvä puhelin!!

  • Reply Maria 13.4.2016 at 09:13

    Moikka Esko,
    Mä luulen, että aina tekipä miten vaan, löytyy niitä ihmisiä, jotka kirjoittaa noille palstoille tai puhuu muuten selän takana pahaa. Muistetaan me sulkeutuneet/ avoimet, iloiset/ surulliset tai pyöreät/ sutjakat, että ollaan täydellisiä kuitenkin niin kuin ollaan. Ilman selittelyjä tai syitä. Aurinkoa päivääsi, oot kiva.

    • Reply Esko 13.4.2016 at 17:04

      Heippa Maria!
      Näinhän se menee. Aurinkoa!

  • Reply Nippe 13.4.2016 at 10:53

    Oi Esko, olet niin rohkea ja ihailtava mies. Olen vaikuttunut.

    Ihmiset kun tavallaan haluavat kuulla vain hyviä uutisia. Varsinkin ne sukulaiset.
    Itse olen välttänyt konflikteja viimeiseen saakka. Liikaa. Sopeutunut ja sulautunut…
    Palanut loppuun useasti, siltikään käsittelemättä ongelmia.
    Uskonut uusiin alkuihin, pettynyt, kaatunut, noussut taas ja taas…
    Tahdonvoimalla pysynyt hengissä, tarttunut uuteen uskoon, tulevaisuuteen!
    Ja minäkin olen peruspositiivinen ihminen, joka lörpöttää hermostuksissaan jopa tuntemattomille sydämen asioitaankin ÷)

    • Reply Esko 13.4.2016 at 17:05

      Kiitos. Peruspositiivisuus on just hyvä. Pidä se!!!

      • Reply Nippe 13.4.2016 at 18:20

        Pidän!! =)

  • Reply Nippe 13.4.2016 at 11:52

    Päivän biisi vielä sulle: DAVID BOWIE: ABSOLUTE BEGINNERS

    • Reply Esko 13.4.2016 at 17:05

      Hyvä biisi, kiitos vinkistä!!

  • Reply Pikkis 13.4.2016 at 17:46

    Oi, mä tykkäsin niistä hulmuhiuksista!

    Mahtavaa, että solmut ovat löystymässä.

    Tämäkin oli loistava postaus, uutta ootellessa…

    • Reply Esko 13.4.2016 at 19:18

      Heippa Pikkis!
      Vaihtelu virkistää. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa…:)
      Kiva, että tykkäsit…Mukavaa iltaa!!

  • Reply Kati 13.4.2016 at 22:29

    Hienoo, alakerran sedällä on hyvää tekstiä! Koirien rapsuttelussa ei ehdi avautumaan ;).
    Solmuja tässä on yritetty löysäillä koko alkuvuosi. Ja juuri kun luuli niiden vähän löystyneen, joku hemmetin hässäkkä yrittää vetää niitä taas tiukemmalle umppariin. Mutta enää ei mee niin tiukkaan kuin ennen.
    Nyt ootellaan vaan niiden tulppaanien aukeamista takapihalla.

    • Reply Esko 14.4.2016 at 13:44

      Heippa Kati!
      Eiköhän nuo taas tulppaanitkin aukea…:)

  • Reply lotte 14.4.2016 at 12:34

    En oo sua seuraillut missään sarjoissa tms. Joskus teidän vanhaa blogia luin, mutta se ei ihan täysin iskenyt.. mut tää sun oma blogi on ihan uskomaton!! Aurinkoista kevättä sulle ja hienoa, että olet löytänyt puhumisen.

    • Reply Esko 14.4.2016 at 13:45

      No, onpa kiva, että tämä iskee!! Aurinkoa myös sinulle…:)

  • Reply Suvi 16.4.2016 at 09:40

    Tässä blogissa on sitä jotain!! Rehellistä elämää taitavasti ilmaistuna. Tällaisista blogeista saa sellaista vertaistukea eikä kateuden pistos pääse yllättämään liian ”täydellisestä” elämästä. Itsekin opettelen avoimuutta ja taitoa olla rehellinen myös itselle. Olen samaa mieltä Lotten kanssa siitä että tämä blogi avautuu eritavalla kun edellinen yhteinen.

    • Reply Esko 16.4.2016 at 13:31

      Heippa Suvi!
      Täälä linjalla mennään. Rehellistä ja avointa. Kiva kuulla, että avautuu. Mukavaa viikonloppua!!

    Leave a Reply