Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
, ,

Pääsin irti karkista

20.4.2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Se tunne. Kävelet kohti, lähestyt, lähestyt ja lähestyt. Alat tuntemaan maun suussasi. Vesi herahtaa kielelle. Sinun on pakko saada. Otat pienen annoksen. Pääset kotiin. Otat salaa. Otat salaa, niin paljon, kun kerkiät. Olosi on hetkellisesti euforinen. Hetken päästä kuitenkin kaduttaa. Miksi piti taas?

Kirjoittelin aiemmin todella pahasta irtokarkki-addiktiosta. Olin koukussa. Lähes jokaisella kauppareissulla kauhoin mukaani irtokarkkeja. Erivärisiä, makuisia, uutuuksia ja aina pari salmiakkia. Salmiakki tasoitti makunystyröitäni. Opettajanhuoneen pöydällä oli herkkuja. Kellot soi ja oli aika siirtyä tunnille. Suu täyteen karkkia ja äkkiä mukelsin suuni tyhjäksi, ettei oppilaat huomaa.

Lääkärintarkastuksessani kolesteroliarvot olivat kohollaan. Ihmettelin sitä suuresti. Urheilen ja syön suhteellisen terveellisesti. Olenkin pohtinut, oliko tolkuton makeisten syönti saanut myös kolesterolit pomppaamaan? Oloni oli usein myös uupunut. Tämä saattaa kyllä johtua myös hieman heikoista unenlahjoistani.

Nyt olen lopettanut. Kolmisen kuukautta olen ollut ilman karkkia. Jos minä jotain päätän, sen päätöksen myös pidän. Yhtään en ole syönyt. Karkki aiheutti minussa riippuvuutta. Halusin sitä koko ajan lisää. En voinut lopettaa. Tiesin, ettei se tee minulle hyvää, mutta silti vaan jatkoin. Vaikeita hetkiä on ollut, mutta päätös pitää. Vaikeimpia hetkiä on opettajanhuoneen brunssit notkuvine herkkupöytineen ja yksinäiset illat. Silloin olisi ihana saada karkkia.

Nyt olen irti. Olen irti karkista. En enää sorru. (Ehkä)

-Esko-

Comments (28)

You Might Also Like

28 Comments

  • Reply Miia 20.4.2016 at 19:46

    Wow! Hienoa! 🙂 Miten voitit kiusaukset? 🙂

    • Reply Esko 20.4.2016 at 22:58

      Jee!! Taistelun kautta…Olihan tuo aika tuskaa välillä. Repsahdus pelottaa..:)

      • Reply Miia 21.4.2016 at 07:08

        Taidan ryhtyä samaan taisteluun 🙂

  • Reply mummi 20.4.2016 at 19:48

    Onnea valitsemallesi tielle, siis karkittomalle. Karkin syönti nostaa verensokeria,ei kolesterolia,mielestäni. Sokerista tulee väsynyt olo/sokerihumala. Mutta ei se auta yöuniin.
    Olen itse ollut uudesta vuodesta asti myös nauttimatta makeisia. Ei se ihan helppoa ole.🍬

    • Reply Esko 20.4.2016 at 22:58

      Heippa! No ei ole ei…Onneksi ollaan jo voiton puolella. Kivaa loppuviikkoa!!

  • Reply TätiOranssi 20.4.2016 at 20:03

    Olin kuukauden ilman. Teki tiukkaa. Sitten päätin että ostan jos tekee mieli. Pari viikkoa sitä meni ilman. No. Lopputulos että tekee mieli salmiakkia aika ajoin ja sitä on saatava. Mutta tiedostan paremmin ja huono olo tulee joistakin lajeista.

    Tänään kiersin lähikaupan kaukaa. Oli pakko. Kun en halua tuhlata rahaa.

    Sallitko itsellesi edes kerran viikkoon herkkuhetken? Onko vain irtarit ja valmispussit pannassa? Rahkapullaa edes 😊

    Kivaa viikonjatkoa!

    • Reply Esko 20.4.2016 at 22:59

      Heippa!

      Rahkapullaa ja Gainomaxia..Ne sallin..:) Kivaa iltaa TätiO!!

  • Reply Katja 20.4.2016 at 20:39

    👏👏👍Hyvä! Mulla on sama tavoite, mutta etsin vielä itsekuria.

    • Reply Esko 20.4.2016 at 22:59

      Tsemiäääää!!

  • Reply meitsi 20.4.2016 at 21:00

    Täyslakot auttaa vieroittautumisessa, jossain vaiheessa voi sitten ehkä palata kohtuukäyttäjäksi (ostaa vain silloin kun tekee mieli, eikä nälkään tai tunnesyömiseen)..suklaa nostaa kuulemma ainakin kolesterolia..

    • Reply Esko 20.4.2016 at 23:00

      Heippa!

      Kohtuukäyttö on tavoitteeni…:)

  • Reply Satu 20.4.2016 at 21:05

    Otsikon kun voi tulkita kahdellakin tavalla…
    Ja opena tietty kiinnittää huomion siihen isoon alkukirjaimeen! Käsitelläänpä nyt kuitenkin tuota pikkukirjainteemaa: kolmena peräkkäisenä vuonna pitänyt herkuttoman tammikuun, on tehnyt alkuhaasteiden ja päänsärkyjen jälkeen sekä kropalle että mielelle hyvää, ja miksi, oi miksi, sen sitten lopettaa ja antaa itsellensä luvan aloittaa taas ne herkut?! Heikko on liha…
    Tsemppiä karkittomuudelle, pienellä ja isolla kirjaimella ❤️

    • Reply Esko 20.4.2016 at 23:00

      Heippa Satu!
      Tämä on tämmöinen lukijan tulkinta..;) Kivaa loppuviikkoa!!

  • Reply Päivi65 20.4.2016 at 23:47

    Mä niin toivon,että mäkin pystyisin tohon karkkilakkoon.
    Mä oon todella heikkona ”irtsareihin” ei voi mennä karkkihyllyn ohi EI!!!
    Päivittäistä on mullakin toi makean himo.
    Nostan sulle hattua,🎩että olet onnistunut. Hyvä Esko!

  • Reply Veera 21.4.2016 at 05:39

    Minusta ei ole karkin kohtuukäyttäjäksi. Pystyn olemaan kokonaan ilman, jos oikein päätän. Olen ollut kokonaisen vuoden kokonaan ilman karkkia kerran teininä ja kerran aikuisena, perheellisenä ihmisenä. Pystyn, eikä tehnyt oikeastaan tiukkaakaan. Totaalikieltäytyjänä huomasin, kuinka sitä tuli vain tilaisuuden vuoksi syötyä sellaisiakin karkkeja, joista ei niin edes pidä (kun niitä oli vaikka kahvihuoneen pöydällä vapaasti saatavilla) ja silloinkin, kun ei oikeasti tehnyt niin edes mieli (mutta kun oli se tilaisuus…).

    Täyskieltäytyminen on minulla aina johtanut hillittyyn ja tiedostettuin kohtuukäyttäytymiseen, joka taas on johtanut lopulta takaisin överisyömiseen. Siihen päivittäiseen mussuttamiseen. Kourakaupalla. Joka päivä.

    Heikoin kohtani on automatkat töistä kotiin. Nälkä ja rauha olla hetken yksin ja itsensä kanssa. Nauttia tuo pieni hetki kahden hulinan välillä. Sokeria suun täydeltä.

    Olisi kiva osata käyttää kohtuudella. En vain usko, että minusta on oikeasti koskaan siihen.

    • Reply Annikki 21.4.2016 at 12:25

      Näin juuri mullakin!

    • Reply Esko 21.4.2016 at 18:31

      Kohtuudella, Veera, kohtuudella..:)

  • Reply Nippe 21.4.2016 at 11:18

    Heiiii Esko, just aamusta napsin salmiakkia suuhun. Ja illalla ennen nukkumaan menoa…(aika sairasta jo😃) -Mutta eihän mulla ole kuin pari (-kolme) pahetta, ja toinen on ”tapaus the candy”.
    Tsempit lakolle!! Pysy lujana.😆

    • Reply Esko 21.4.2016 at 18:32

      Joo, ei kai tämä maailman vakavin pahe ole?…:) Pysyn!

  • Reply Jenkkimimmi 21.4.2016 at 14:01

    Voisitko kertoo miten teit sen?? 😊

    • Reply Esko 21.4.2016 at 18:31

      Kova taistelu ja itsekuri…:)

  • Reply Kaisa 22.4.2016 at 09:19

    Täällä suklaanarkkari hei! Ei minkäänlaista itsehillintää… 🙁 APUA!

  • Reply Heta 22.4.2016 at 19:03

    Hahah, nythä osu etee hyvinkii ajankohtane postaus! Ite olin tos parisen kuukautta ilman karkkii, nii ei pahemmin tee ees mieli enää. En enää oo tiukalla EI-linjalla, muttei vaa tee mieli. Oon ihmetelly, mite tää on mahollista, koska oon pienestä asti ollu kamala sokerihiiri, mut totta se on! 😀 Onnee karkittomuuteen! 🙂

  • Reply suvijii 3.5.2016 at 20:38

    Hieno juttu! Mulla tulee syksyllä kuluneeksi 10 vuotta kun lopetin karkin syömisen. Vielä ei ole niin paljon tehnyt mieli et oisin sortunut ja mä tosiaan vieläkin muistan miltä geisha, pätkis ja sukulakut maistuu 😊 Mä en usko et vieläkään voisin olla kohtuu käyttäjä, äkkiä mä taas ahmisin kaksin käsin 😂

  • Reply Aamu 12.5.2016 at 23:40

    Omalla kohdallani olen vuosien jälkeen päässyt addiktiosta kohtuukäyttäjäksi. Ensin totaalikieltäytyminen, muutamia repsahduksia, huono omatunto jne. Nyt syön harvoin karkkia tai muuta makeeta, mut joskus syön, jos tekee mieli tai joku tarjoaa, eikä se jää päälle. Tsemppiä jatkoon!

  • Reply Emmi 25.10.2016 at 00:54

    Tykkään lukea sun blogia sieltä täältä sattumanvaraisesti. Tämä teksti on usean kuukauden vanha, vaan koukutti minut tässä jo pelkkä otsikko: Pääsin irti karkista. Herätti ajatuksia, puhutaanko karkista vai Karkista? 😉

    Sun tekstit on erittäin ovelia, en oo varma hoksaavatko kaikki lukijat tiettyjä jippoja näissä. Ehkä ne ei ole tarkoituksenmukaisia, mutta minun mieltäni kutkuttavat usein. Hienoa, jatka samaan malliin. Oon varma, että myös miehet blogiasi lukevat. Diesel-moottori lämpenee hitaasti, mutta varmasti.

    • Reply Esko Kyrö 26.10.2016 at 13:29

      Heippa Emmi!
      Kiva, että tykkäät. Jatka ihmeessä lukemista. Saattavat olla ajoittain jopa liiankin ovelia. Jatkan samaan malliin ja toivon kyllä, että miehetkin olisivat kanavalla mukana…:)

    Leave a Reply