Joku tuossa esitti minulle kysymyksen kuinka postaukseni syntyvät? Täältä löytyy vastaus, mutta tästäpä on hyvä tehdä hieman tarkempi kuvaus. Eli usein arjen keskellä kerään puhelimeni notepadiin joitain sanoja tai lausahduksia, jonka ympärille lähden kirjoitusta rakentamaan. Joistakin syntyy ihan kokonaisia postauksia, jotkut jäävät sinne ikuisiksi ajoiksi. Selailin notepadiani ja tämmöisiä raapustuksia sieltä löytyi. Osasta ei varmasti ymmärrä yhtään mitään, kukaan muu kuin allekirjoittanut.
” Viis minsaa mutakakku…”
” Kolme promillea. “
” 1,6 litrainen sydän…”
” Miksi minä lähdin, mummo…”
” Netflix and chill…”
” Alaston totuus…”
” Lahtljelain köyhä opettaa…”
” Onko sulla isi tyttöystävä?…”
” Kavennus, kinkunsyönti…”
” Konmari, parisuhde, muutto…”
” Tunteva dildo…”
” Tinder vai Kinder tekee arjesta hauskemman?…”
” Näiden tähtien alla…”
” Jotts Lapsi muutumton…”
” Synttärijrttu kohalles, takiainen takaraivoon…”
” Riita, helppo saada aikaan, mutta vaikea sopia…”
” Seuranhaku, mitn nainen haluaa. Missä Kaitsu?….”
” Kunpa isi ja äiti osaisivat hoitaa kaiken oikein…”
Täytyi osan kohdalla hieman itsekin miettiä, että mitäköhän on tuossa vaiheessa mielessä liikkunut, kun olen tuon notepadiini naputellut. Esimerkiksi: Missä Kaitsu? Ei auennut ihan heti itsellenikään.
Saapa nähdä rakentuuko noista ikinä postauksia? Sehän on kohta taas viikonloppu, je!!
-Esko-
// Kuva: Jere Lehtonen //
20 Comments
Parin sanan mittaiset kiireessä tallennetut muistiot on kyllä parasta! Pari kirotusvihrettä sekaan ja parit senat sakaisin, niin saa kyllä tosissaan muistella, et mikähän asia mun nyt sit piti muistaa… Innolla noita listan postauksia odotellen 😀
Moikka Venla!
Kirotusvirheethän kuuluvat asiaan. Siis tuossa hommassa. Eiköhän noista jotain synny, joskus. Jos muistaa mitä sitä oikein hakikaan takaa…????????????
Olen seuraillut silloin tällöin blogia. Nyt en aikoihin. En tiedä mitä on tapahtunut, mutta en kyllä ymmärtänyt tätä juttua yhtään. Ei päätä eikä häntää.
Heippa Meeni!
Todella kiva, että seurailet. Ideana oli avata oma puhelimen muistioni, jonne kirjoitan postausaihioita. Ei noissa aihioissa ole kyllä aina päätä eikä häntää, todellakaan. Kivaa viikonloppua!!
Vaikea uskoa että joku tuommosia raapustelis jonnekin notepadiin ja miksi? Kuulostaa vähän keksityltä, mutta ehkä joku sitten tekee niin.
No Napakympin pianisti-Kaitsua oot miettiny!
Missä ne kokkaus-postaukset viipyy? Oon ootellu joskos tänne ilmestyis joku mahtavasti onnistunu kokkailu…tai sitte vähän heikosti onnistunu 😀
Oikeesti ois kiva nähä kuvien kera kokkailua.
Iltoja Pikkis!
Niitä varmasti tulossa. Todellakin! Nyt tuli vähän takapakkia, kun meni selkä ja uuden asunnon kuntoonlaitto hieman siirtyy. Kaiken ollessa kunnossa hommat lähtee rullaamaan. Ekana teen macaronseja, eikö ne ollu helppoja pikkuleivonnaisia?…????
Voi apua, macaronseja! Niissä on ainaki haastetta. Miltä mahtaa keittiö näyttää ja kuinka paljon tuhlaantuu munia. 😀
Kiitti illan nauruista! Ei voi mitään, mutta nauru pääs ku luin suunnitelmat. Vähän epäilen, että oli läppä, mutta silti ootan, että jonain päivänä täällä komeilee kuva macaroneista.
Ala jo hyvissä ajoin lukemaan reseptejä. Netissä on hyviä vinkkejä, joilla pitäs onnistua!
Mukavaa viikonloppua, tuleva mestarileipuri! 😉
Iiiiih ku tääl on yks joka ei MILLÄÄN malta oottaa kämppäpostauksia!! 😀 ite pieneen kämppään muuttamassa ja ihailin jo nähtyjä pikku silmäyksiä sun kämpästä.
Iltaa Minttu!
No, niitä on varmasti tulossa ja useita. Kuten yllä mainitsinkin. Selkä vähän estää asunnon kuntoonlaittoa, mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa…???????? Onnea muuttoon!!!
Siis mitä ihmeen postauksia nää oikein on??!! Haloo?! Jos ei olla naista vonkamassa täällä niin sitten on tälläisiä aivan postauksia. Äly hoi älä jätä!!
Haloo, haloo Alina!
Äly se taitaa aina vähän jätättää allekirjoittanutta. Tekee välillä ihan hyvää heittää ns. aivot narikkaan. Vai, että oikein vonkaamassa? Lie millainen vonkale sieltä nappaakaan? Vai, jääkö nappaamatta. No, siinäpä miettimistä. Kivaa viikonloppua!!…✌
Kiva kun avasit vähän postausten syntyä. Ton 1,6 litrasen sydämen kyllä klikkaisin luettavaksi!
Heippa Enna!
Oleppas hyvä ja mitäköhän tuo mahtoi tarkoittaa? Siis, tuo 1,6 litrainen sydän…????????
Repesin ihan täysin tolle: “Missä Kaitsu? Ei auennut ihan heti itsellenikään.” Parasta on lukea jotain omia tekstejä/kommentteja, joista ei itsekään pääse selville. Kerranhan tuossa juuri tein yhdet muistiinpanot, joista en tajunnut itsekään mitään. Vaikka olin kirjoittanut ne itse kyseisenä aamuna 😀
Pienet alut on parhaita. Niistä voi syntyä suuria tarinoita, loistavia postauksia tai sitten jäädä vain sinne listalle keikkumaan parempien ideoiden toivossa. On kuitenkin hyvä kirjata ylös pieniäkin ajatuksia, koska aivan liian usein ne ovallukset muuten vain unohtuisivat.
Loistavaa viikonloppua! 🙂
Kiitos Sanna!!
Samoin sinulle, oikein hyvää viikonloppua!!! Pienistä puroista syntyy…Vai miten se meni?…✌✌
Muutama aihe jäi mieltä vaivaamaan…postauksia odotellessa. 🙂
Eiköhän noista jotain synny, joskus…✌
Löysin jokin aika sitten vanhan muistivihkon, aiemmasta työpaikasta. Siinä oli kesken jäänyt lause, jossa ensin selitin asiakkaan etenemistä kuntoutuksessa, ja sitten “jos vaan jostain saisi vähän enemmän”….ja loppu olisi kuulunut “aikaa.” Hymyilytti, mutta myös harmitti sitä lukiessani. Välillä tuppaa olemaan kiirettä töissä. Melko kryptisiä nuo sun muistiinpanot, mielenkiinnolla odotan postauksia 🙂 Mukavaa viikonloppua Esko!
Noistahan tulee mieleen vaikka mitä…:) Hauska ajatuksenjuoksu sinulla kyllä on, tykkään.