Minä mietin jos olet opettajana nyt uuden opsin myötä muuttanut jotain tämän syksyn aikana?
Pääsin onnekseni heti lukuvuoden alussa erittäin hyvään koulutukseen, jossa pohdittiin uuden opsin vaikutusta opettajan arkityöhön. Sieltä poimin olennaisimpia vinkkejä mukaani, joita olen pikkuhiljaa tuonut mukaan luokkahuoneeseen.
Painotan sanaa pikkuhiljaa. Jos muutat opetuksesi rysäyksellä, ei siinä pysy mukana oma mieli eikä myöskään oppilaat. Ehkä olennaisimpana muutoksena on oppilaiden aktiivisen roolin lisääminen. Monipuolisen tiedonhaun korostaminen sekä oppilaiden oman työskentelyn jatkuva arviointi, esim. kuvaamalla.
Liitutaulua (valkotaulua) en tule kuitenkaan koskaan hylkäämään.
Mitkä ovat työsi hyvät ja huonot puolet?
Aloitetaan huonoista, koska positiiviseen on aina hyvä päättää.
Huonot puolet:
- Yllättävät muutokset, joihin ei kerkiä reagoimaan
- Jatkuvan kirjaamisen lisääntyminen
- Ajoittainen kiire
Hyvät puolet:
- Oppilaat ja heidän hyvä meininki!
- Säännöllisen ruokarytmin säilyminen
- Saa tehdä työtään juuri sillä itselleen ominaisimmalla tavalla
- Tämä työ on parhaimmillaan aivan mielettömän mukavaa, palkitsevaa ja onhan työajat rytmitetty hyvin. Ei sitä voi kieltää.
- Pysyy hyvin ajantasalla nykylasten mielenkiinnon kohteista. Osaan Marcuksen ja Martinuksen biisit lähes ulkoa ja Patrick Laineen sijoitus pistepörssissä päivittyy tasaisin väliajoin.
- Saat antaa paljon positiivista palautetta.
- Jokainen päivä on erilainen.
Mitä haluaisit sanoa opeopiskelijalle?
Osallistu ainakin kerran legendaarisille Talvipäiville. Ota kaikki irti harjoittelujaksoista. Mahdollisuuksien mukaan tee sijaisuuksia jo opiskeluaikanasi. Ja jos mahdollista useissa eri kouluissa. Avartaa mieltä melkoisesti.
Olet tehnyt hyvän ammatinvalinnan. Opeta juuri omana itsenäsi, älä turhaan ota ammattiminää erikseen. Koen, että mitä aidompi olet oppilaiden edessä, tulet paremmin ymmärretyksi. Omine vahvuuksinesi ja heikkouksinesi. Älä välitä median muovaamasta kuvasta opettajan työn hirveydestä. Hauskaa hommaa tämä on, kun muistaa pitää aina pilkkeen silmäkulmassa ja pyrkii jättämään työasiat työpaikalle. Kotimatkalla musat soimaan ja ajatukset muihin aiheisiin. Jos ei sillä lähde, niin eikun lenkkipolulle.
Mikä työhösi liittyvä erityinen onnistumisen hetki tulee ensimmäisenä mieleen?
Se hetki, kun huomaat, että luokallasi homma toimii. Voit luottaa oppilaisiisi. Henki on positiivinen ja jokainen aamu alkaa hymy huulilla opettajalla ja oppilailla. Saat luotua luokkaan hengen, jossa oppilaat yrittävät parhaansa kaikissa oppiaineissa oman tasonsa mukaisesti. Syntyy ME-henki, jossa kavereita kannustetaan ja voidaan iloita toisten onnistumisista. Tämä ei välttämättä aina onnistu vaikka tekisit mitä. Jos siinä kuitenkin onnistut, niin nauti, nauti ja nauti työstäsi!!
Entä sellainen hetki, jossa tunsit epäonnistuneesi?
Olet niin kiireinen etkä kerkeä kuunnella oppilaidesi juttuja. Varsinkin maanantaiaamuisin oppilailla tarinaa riittää ja itse et vielä välttämättä ole ihan parhaimmillasi. Oppilaiden aitoon kohtaamiseen täytyisi aina jostain kaivaa aikaa.
Mikä muun ammatin edustaja haluaisit olla, jos et olisi opettaja?
Ennen hakeutumistani opettajan hommiin työskentelin paljon kehitysvammaisten kanssa. Todennäköisesti työskentelisin jollain tavalla kehitysvammaisiin liittyvissä tehtävissä. Koen, että ihmisläheinen työ on minun juttu. Kuten edesmennyt rakas isoäitini aikoinaan minulle totesi: ” Sinä se taidat olla juuri omalla alallasi. Tulet niin hyvin toimeen lasten kanssa. ”
Kiitos kaikille kysymyksiä lähettäneille! Kiitos ja kivaa viikkoa!!
-Esko-
14 Comments
Pakko kommentoida, että Talvipäiville ens viikolla on osallistumassa ennätykselliset 2300 opeopiskelijaa! Parhaat pippalot ikinä.
Waaauu!! Missä ne järjestetään? Pääsisköhän tämmöinen seniori virlä mukaan?…????????
Savonlinnassahan ne! ✌????
Talvipäivät ❤????
Kerran olin Veera Kajaanissa ja huhheijaaa…✌✌
Täällä toinen ope ja olen niin samaa mieltä tuon kirjaamisen kanssa. Jos ei päivän aikana ehdi Wilmaan, niin saa varata puoli tuntia päivän juttujen kirjaamiseen. Ihan käsittämätöntä, että tuollainen aika menee siihen, että merkitset unohtuneet kotitehtävät ym muut. Itse tosin merkitsen aina myös hyvät jutut ja valitsen päivittäin jokaisesta ryhmästä vähintään kaksi oppilasta, jotka saavat positiivisen merkinnän Wilmaan. Tunnilla toki kehun myös, mutta jääpähän itsellekin muistiin myös nuo positiiviset.
Itse lisään tuohon hyvien puolien listaan vielä, että tunneilla on hauskaa. Kun ryhmän on oppinut tuntemaan, niin tunneilla on rento tunnelma ja voi puhua muustakin kuin vaan asiasta 🙂 Huumori/leikkimielisyys on mulla myös tapa luoda järjestystä luokkaan. Eilen enkun tunnilla eräs poika keskittyi lähinnä sukupuolijuttuihin ja toi sitä esille erilaisin käsimerkein ja elein. Sanoin sit sille pojalle leikkimielisesti et jätetään nuo jutut bilsan tunnille. Vieressä istuva poika rupes nauramaan ihan hillittömästi ja sanoi jotenkin et “ope servas sut” ???????? opettajalla tulee siis olla tilannetajua ja pitää pystyä lukemaan miten ja millä tavalla reagoida eri tilanteisiin
Näin vanhempana tuntuu kans ehkä lähinnä hassulta, että kaikki täytyy kirjata wilmaan. Haittaiskohan, jos ei joka läksynunohdus tai tunniltamyöhästyminen olisi kirjattuna.
Toki jos näitä on paljon ja jatkuvasti, niin asia on eri.
Omillani merkintöjä tulee onneksi vain harvoin, ja itseäni nämä ei haittaa, mutta uskon että vie varmasti aikaa opettajilta.
Positiivista palautetta on kuitenkin kiva toisinaan saada. Tuntuu, että se on ollut ennen harvemmassa.
Tässä kirjaamisessa on eri käytäntöjä eri kouluilla ja meidän koululla on se käytäntö, että kaikki läksyunohdukset kirjataan. Tämä sen vuoksi, että oma luokanope (itse olen siis kieltenope) näkee oppilaan merkinnät muidenkin kuin omien opetettavien aineiden kohdalta. Koulullamme on myös läksyparkki, jonne oppilas jää heti päivän päätteeksi tekemään unohtuneet tehtävät. Käytäntö on vanhemmillakin tiedossa ja tämän vuoksi merkinnöistä on apua myös siinä suhteessa, että kotona toistuviin unohduksiin on toivottavasti helpompi/matalampi kynnys puuttua.
Heidi ja I!
Kiitos viesteistänne. Kirjaamisessa on toki puolensa. Täytyy vaan aina ajoittain laittaa sitä positiivistakin palautetta. Ettei muutu Wilma vain lasten “koulurikosrekisteriksi”…Ja jättäähän se dokunentin, jota voi hyödyntää arvointikeskusteluissa ym…Mukavia pakkaspäiviä!!…❄❄❄
Heippa Heidi!!
Kiitos viestistäsi ja hyvistä näkökulmista. Etenkin tuo tilannetaju. Se ja nopea oikeanlainen reagointi asioihin kantaa melkoisen pitkälle…Todella! Hyvää hiihtoloman odottelua!!…✌
Muistanko oikein että olet joskus maininnut että haluaisit tehdä työtä erityisopettajana? Itselleni aihe on ajankohtainen koska lapsellani on pidennetty oppivelvollisuus ja aloittaa koulutiensä erityisluokalla tulevana syksynä.
Heippa Taiga!
Kyllä. Olen toiminut vuoden erityisluokanopettajana ja ehkäpä joskus luen itselleni vielä erityisluokanopen pätevyyden. Terveisiä lapsellesi ja tsemppiä kouluun. Täälläkin taloudessa ensi syksynä tuleva koululainen. Voi, kun tuo aika hurahtaa…????
[…] ollut aurinkoinen viikko!!! Tsekkaa myös nämä vastaukset: Työelämä, seurusteluelämä ja miten olen […]
[…] olen jonkin verran kirjoitellut. Luetellut ammattini hyviä ja huonoja puolia, lainaillut kandin työtäni opettajan roolimalliodotuksista ja onpas lapseninkin todennut minun […]