Kaupallinen yhteistyö: Suomen Blogimedia ja Kantolan
“Sitä vaan laitatte etutaskuun. Yksi pala ei riitä, laittakaa kaksi. Ja vettä pulloon. Näillä eväillä pärjäätte pitkälle.” Noilla sanoilla majuri Laukka valmisteli meidät pitkälle hiihtovaellukselle. Ja me ratsumiehet tottelimme ja laitoimme jo hieman käytössä kellastuneen talvipuvun etutaskuun kaksi palaa näkkileipää. Ja kyllä, niin pärjäsimme, pitkälle pärjäsimme. Näkkileipä, tuo helppo naposteltava. Tuon helpon naposteltavan kanssa olen itse tekemisissä vuodessa noin 190 päivää. Edelleenkään en ole löytänyt ratkaisua, että kummalle puolelle sitä levitettä tulisi laittaa. Noh, samapa tuo. Nyt on pienoinen tauko työpaikan näkkäreistä ja on aika laajentaa skaalaa.
Uusi ja toivottavasti nouseva trendi on jyväiset näkkileivät. Jos pelattaisiin Levottomat ykkösestä tuttua ”en ole koskaan peliä” saisin tästä melkoisen varmasti pisteen. En ollut koskaan aikaisemmin maistanut jyvänäkkäriä. Kantola tarjosi minulle tämän mahdollisuuden ja hyvä, että tarjosi. Jyvänäkkäri oli oikein maittava uusi tuttavuus. Helppoa, täyttävää ja terveellistä. Runsaasti hyviä rasvoja, proteiineja, kivennäisaineita ja kuituja samassa paketissa. Nykypäivänähän kaikelle uudelle tulee keksiä omia nimiään tai sanojaan, jotka sitten saattavat päätyä Suomen kielitoimiston sanakirjaan asti. Sinne hyggeilyn, marituksen ja droonien sekaan. Enää edes mysli ei ole mysliä. Sekin on granolaa. Jos siis yhdistetään näkkäri ja jyvänäkkäri saadaan jäkkäri. Ei, ei kielipoliisit tule tuota ehkä hyväksymään.
Varmasti moni blogiani seurannut tietää, etten ole mikään superkokki. Tämä on ominaisuus, josta en ole niinkään ylpeä. Tämä on kuitenkin ominaisuus, jota voi harjoitella. Pienillä askelilla on hyvä lähteä liikenteseen ja lomallahan on aikaa valmistaa esimerkiksi kunnon aurinkoaamiainen tai iltaisen auringonlaskun sävyttämä iltapala omalle takapihalleen. Eilen heräsin täyteen auringonpaisteeseen. Olin kyllä tutkaillut sääennustuksia jo etukäteen ja varannut jääkaappiini kotimaisia tuoreita tomaatteja ja buffalo-mozzarellaa. Kuivakaappia olin täydentänyt mustapippurilla ja oliiviöljyllä. Ikkunalaudalle vielä rehevä ja tuoksuva puska basilikaa. Ah, nuo herkut jyvänäkkäreiden päälle ja eikun aurinkoon herkuttelemaan.
Tämmöisiä aamupaloja on valmistettu maailmalla varmasti miljoonia ja miljoonia. Nämä leipäni päälliset eivät ole uusi innovaatio, ei uusi resepti. Tällä nimellä näitä ei varmasti ole kukaan muu maailmassa tehnyt, ei varmasti. Eli Eskon buffalo-mozzarellajäkkärit, olkaa hyvät!
Kantolan jyvänäkkäreitä (kaura-auringonkukansiemen tai yrtti-merisuola)
buffalo-mozzarellaa
tuoreita kotimaisia tomaatteja
basilikaa
mustapippuria
oliiviöljyä
Siitä vaan oman maun mukaan jäkkärin eikun jyvänäkkärin päälle ja nauttimaan.
Aurinkoa ja terveisiä kotimaisten kielten keskuksen väelle!
-Esko-
4 Comments
Menee ehdottomasti kokeiluun! Jyvänäkkäriä olen itse monesti tehnyt, mutta täytyypä testata Kantolan tuotetta.
Aurinkoisia terveisiä Lahesta!
Moikka Emppu ja terveisiä oletettavasti aurinkoiseen Lahteen…:)
Kyllä kannattaa testata. Oikein ovat maistuvia.
Herkullisen näköinen leipä. Mutta on henkilöitä, jotka eivät voi syödä ruuassa jyviä tai siemeniä. Se on suolistosairaus ja meidänkin perheessä kaksi henkilöä.
Herkullista olikin Mummi! Sairaudet ovat aina äärimmäisen harmillisia ja tuovat mukanaan tiettyjä rajoitteita. Aurinkoista päivää!!