Saavuin juuri kotiin siitä jokasyksyisestä vanhempainillasta. Hyvin meni ja itse tykkään keskustella vanhempien kanssa. Heitä, kun tässä arjessa tapaa melkoisen harvoin. Wilma-viestintä saa niinsanotusti kasvot. Kärrynpyörää toivottiin, mutta oli liian kireät housut jalassa, joten jäi tällä kertaa tekemättä. Nämä ehkä hieman erikoiset motivointikeinoni ovat näemmä kiirineet hyvinkin nopeasti kotopuoleen.
Myös Eskokakkoseksi nimetty käsinukketukaani oli tietysti esiteltävä. Siinäpä poimin illasta myös muutamia teemoja ylös. Näitähän voisi soveltaa hyvin tänne aikuistenkin maailmaan. Helpompaa olisi tallustella, jos nämä arkeensa onnistuisi asettelemaan.
Toisen ihmisen kohtaamisen tärkeys. Elämään sisältyy erilaisia kohtaamisia päivittäin. Niitä et voi välttää millään, vaikka kuinka yrittäisit. Ihminen tulisi aina kohdata lämminhenkisesti. Et voi koskaan tietää mitä toinen sisällään kantaa. Ja ensivaikutelman voit antaa tasan yhden kerran ja se muodostuu jo niiden ensimmäisten sekuntien aikana. Vuosien saatossa olen tässä mielestäni kehittynyt. Harjoiteltavaa kuitenkin vielä riittää. Annetaan 8-
Ympäristöraati ja ympäröivästä luonnosta huolehtiminen. Tämä aihe on ollut tapetilla viime aikoina hyvinkin voimakkaasti ja täysin ymmärrettävistä syistä. Oman hiilijalanjälkeni kompensaatiomaksu lähtee tililtäni kuukausittain, mutta ei se tietenkään riitä. Omiin pinttyneisiin valintoihini tulee jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tästä annan 7+
Vertaissovittelu. Tämäpä se olisi mielenkiintoinen täällä aikuisten maailmassa. Esimerkiksi taloyhtiömuotoisissa asumuksissa kevätkokouksessa pöytäkirjantarkastajien lisäksi valittaisiin vertaissovittelijat. Heidän puoleensa voisi sitten kääntyä jos esimerkiksi parisuhteessa alkaa hiertämään. Nyt se on lähdettävä Makkosille kahville keskustelemaan! Näissä keskusteluissa ei rankaista, vaan pyritään avoimen keskustelun kautta sovinnolliseen ratkaisuun. Liekö lähtisi erotilastojen käyrä laskemaan? Ei arvioida
Varhainen puuttuminen kiusaamistilanteissa. Sitä luulisi, että aikuisten maailmassa nämä asiat olisivat jollain tasolla hallussa, mutta valitettavasti näin ei ole. Somen mukanaan tuoma ilmiö, eli nettikiusaaminen on jo lähes arkipäivää. Kasvottomana sitä voi kirjoitella aivan mitä tahansa. Tulisi kuitenkin aina muistaa, että sillä vastaanottajalla on kasvot, ja ihan oikeat semmoiset. Monimuotoinen ja todella haastava asia. Niin lasten, kuin aikuistenkin maailmassa. Kiusaaminen, aina hylätty.
Ruokahävikkiin puuttuminen ruokaraadin avustuksella. Voisi laittaa jääkaapin oveen listan ja aina lautasen ollessa tyhjä voi laittaa rastin. Aina, kun et joudu heittämään ruokaa menemään, olisi se rastin paikka. Siitä sitten rastien lisääntyessä olisi erinäisiä palkkioita luvassa. Elokuvailta. Yhdet tai kahdet ystävien seurassa. Palkintojahan on helppo keksiä. Tälle annan 8 puoli
Liikunnan lisääminen arkeen. Tämä aihe on todella lähellä sydäntäni. Suuresti saan kiittää vanhempiani ja valmentajiani, jotka ovat juurrutaneet minuun liikunnallisen elämäntyylin. En yksinkertaisesti osaa elää ilman liikuntaa. Enkä näe tässä yhtään huonoa asiaa. No, ehkä se, että liian pitkä urheilutauko tekee minusta sietämättömän ihmisen. Tämä se on varmasti ihan kansanterveydellisesti hyvin merkittävä asia, niin lapsilla, kuin aikuisilla. Ensimmäinen kiitettävä ja 10-
Tämä oli hyvä vanhempainilta tällekin opettajalle ja vanhemmalle.
-Esko-
// Kuva: Olli Laine //
2 Comments
Käyttökelpoinen nyrkkisääntö opettajille ja muillekin: pilkku erottaa yleensä pää- ja sivulausetta. Siksi pilkkua ei voi lisätä mekaanisesti aina tiettyjen sanojen edelle, vaan täytyy myös vähän ajatella. Sana kiertämään!
“Kun”-sana aloittaa sivulauseen, joten sen edellä pitäisi olla päälause, jotta pilkkua tarvittaisiin, esim. “Jätin kommentin, kun havaitsin toistuvan pilkkuvirheen.”
“Näitä” (otsikossa), “heitä” (“Heitä kun tässä arjessa tapaa”) ja “rahasta” (vanhan postauksen otsikossa “Rahasta kun innostui puhumaan”, joka näkyy myös tällä sivulla) eivät ole päälauseita, joten pilkkuakaan ei tarvita. Jos päälause ei ole tuttu juttu, voi myös kokeilla pitää pienen tauon aikomansa pilkun kohdalla. Jos se tuntuu väärältä, pilkkukin on väärin.
Heippa Aino!
Kiitos kommentistasi! Opettajat ja muutkin saattavat ajoittain erehtyä. Tai ainakin tämä opettaja. Aurinkoista loppuviikkoa!! 🙂