”Nyt olen irti. Olen irti karkista. En enää sorru. (Ehkä)” Näin olin aiemmin kirjoittanut. Hyvä, että olin lisännyt loppuun sanan: ehkä. En todellakaan onnistunut vierottamaan itseäni kokonaan karkista. En sokerista, en leivonnaisista, en Omar-munkeista, en opettajanhuoneen pöydällä olleista mokkapaloista. Olen sokeri-addikti. Se minä olen. Nyt olen vähentänyt. Tai siis lopettanut kuin seinään. Ensimmäiset viikot takana, ei ole helppoa.
Löimme kaverini kanssa vetoa, että pidämme aluksi kahden viikon täysin sokerittoman jakson. Siinä hetkessä ajattelin, jotta ei tuota mitään ongelmia. On tuottanut, ja paljon. Opehuone on tunnetusti paikka, jonka pöydillä on herkkuja lähes päivittäin. Kyläillessä pöytään tulee aina vähintäänkin jäätelöä tai voisilmäpullia. Noista tarjoiluista luopuminen näin himokkaalle miehelle on ollut todella vaikeaa. (Sokerihimokkaalle).
Listailen tähän viisi asiaa, jolla sokerieuforinen-Esko välttää sitä hetkeä, kun yksinäisenä iltana sortuu Omar-munkkien pauloihin. Nuolee munkkien päälliset. Laittaa suuhunsa niin paljon kuin mahtuu ja lopuksi huuhtelee ne alas kylmällä maidolla. Koko kehossa euforinen olo, sokerieuforinen.
- Tyhjennä herkkukaapit.
Jokaisella on kotona kaappi, johon on kertynyt syömättä jääneet joulukonvehdit. Lasten synttäreiden ylijäämävaahtokarkit ja se yksi suklaalevy, josta piti vain maistaa yksi palanen. Roskikseen vaan kylmästi. (Tuntui pahalta heittää pois.)
- Korvaa herkut pähkinöillä
Olen ostanut opettajanhuoneeseen pähkinäpussin. Muiden herkuttelessa Oreo-juustokakulla voit itse popsia maapähkinöitä kilon pussista. Kyllä, jäät sosiaaliseen paitsioon. Se hinta on vain maksettava. Ja se Oreo-juustokakku on muuten aivan taivaallista.
- Juo sokeritonta mehukeittoa
Nykyään minulla on kotona aina sokeritonta mehukeittoa. Makeanhimon yllättäessä iso huikka suoraan tölkistä. Auttaa yllättävän paljon.
- Kierrä kaupassa herkkuosasto
Tuttu S-market. Tiedän jo reitin, jolla pystyn välttämään ne notkuvat irtokarkkihyllyt. Joudun kävelemään kääretorttujen ohi, mutta sen osaston kohdalla suljen silmäni. Avaan ne taas tuoretiskin kohdalla. Oikean reitin kautta saan aina tarvitsemani tuotteet ja päädyn yleensä Maritan kassalle. ” Ei, en ota pakasteita pussiin…”
- Syö säännöllisesti
Tasainen ateriarytmi pitää makeanhimon loitolla. Ei tarvitse välttämättä syödä kananmunia, lehtikaalia, goji-marjoja, spiruliinapihvejä tai panolihapullapastaa. Jotain sokeritonta suuhunpantavaa tasaisin väliajoin, niin et sorru niihin kummitätisi joululahjaksi antamiin Pandan juhlapöydän konveteihin, joista kuitenkin parhaat on jo syöty. Molemmista kerroksista.
Olenko huomannut jotain muutoksia itsessäni? En ole. Opettajanhuoneessa olen eristäytynyt sohvalle. Ystävänpäivänä jouduin selittelemään lapselleni miksi en syö hänen minulle antamaa Dumle-tikkaria. Noh, se oli helppo tilanne. Koska sai syödä sen itse. En varmasti tule elämään loppuelämääni ilman herkkuja, mutta jos sitä edes pikkuisen tämmöisen totaalikieltäytymisen jälkeen onnistuisi vähentämään.
-Euforia-Esko-