Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

ero

, , , ,

Ero pelastaa perheen?

28.1.2019

Ulkona tuiskuttaa lunta, joten on hyvin sallittua viettää ilta peiton alla televisiota katsellen. Silmäilin Telkku.comista illan tarjontaa ja sieltähän iski kakkoselta silmääni hyvinkin tuttu ohjelma. Marja Hintikka Liven uusinta jaksolla, Ero pelastaa perheen. Ei helvata! Minähän olen/olin siellä itse vieraana loppusyksystä 2016. Erokakkua söin ja drinkkiä lipittelin. Eksätikkaa en suostunut heittämään, koska en nähnyt sitä itselleni millään tapaa tarpeellisena. Niin ja pari lausettakin suorassa lähetyksessä höpöttelin ja sain studioyleisön taputtamaan. Meni siis ihan hyvin, muistaakseni. 

Menikö minulla tuota jaksoa kuvatessa hyvin? No, ainakin yritin todistella itselleni, että meni, vaikka tämän ukon elämänhallintaprosessi oli vielä pahasti kesken ja tapahtuihan siinä vielä kuukausien kuluessa vielä vaikka ja mitä. Surullisia, opettavaisia ja kasvattavia kokemuksia, todella. Nyt, talvella 2019 voi sanoa, että elämänhallintaprosessi alkaa olla jo pääpiirteittäin valmis. Elämä tuntuu ihan normaalilta elämältä kaikkine vivahteineen. 

Kirjoitin Marja Hintikan jaksoa varten ennakkotekstin otsikolla Ero oli helvetti, ahdistuslääkkeistä aurinkoon, jonka äsken luin läpi. Huh, onhan se sanottava, että tämä mies oli kyllä melkoisen huonossa kunnossa. Juuri nyt tuntuu aika kaukaiselta ajatella, että minä Esko Sakari olen kävellyt äitini kanssa käsi kädessä viereiselle lääkäriasemalle hakemaan ahdistuslääkkeitä. Napsinut niitä saadakseni arkeeni tasapainoa. Istunut samaisella lääkäriasemalla psykiatrin punaisen oven takana silmät itkusta turvonneena. Asioita, joita en osannut yhtään käsitellä, en yhtään. Asioita jotka tulivat elämässäni eteen ensimmäistä ja toivottavasti myös viimeistä kertaa. 

Tasaisin väliajoin minulle tulee edelleen viestejä täysin tuntemattomilta ihmisiltä. Miten selvisit erosta? Miten pääsen eteenpäin? En minä niihin osaa oikeita vastauksia antaa. En, vaikka kovin tahtoisin. Ero on jokaiselle ihmiselle niin kovin subjektiivinen kokemus. ”Aika parantaa” on akuuttivaiheessa se kaikista huonoimmalta tuntuva vastaus, mutta sehän se kuitenkin taitaa olla. Onko se viikkoja, kuukausia, vuosia? Hyvin henkilökohtaista varmasti tämäkin.

Jos eroihin liittyy paljon negatiivista, niin itse näen joitain asioita myös hyvin positiivisena. Ero ajoi minut niin selkä seinää vasten, että oli pakko herätä tutkiskelemaan itseään ja omia käyttäytymismallejaan. Aikoinaan minussa tasaisin väliajoin nousi (kirjaimellisesti) esiin kunnon egoistinen m####u, jonka omat tarpeet jyräsivät ympäriltään kaiken. Nykypäivänä tuon piirteen yrittäessä saapua tilanteisiin, tunnistan sen jo ajoissa ja osaan katsoa ympärilleni huomattavasti laajemmin. Hyvä Esko!

Tänään tuo jakso tulee niin myöhään, että taidan olla jo nukkumassa oman varakainaloni syleilyssä. Elämä on just hyvä paketti. Sisältä voi tulla ihan mitä vaan. 

-Esko-

// Kuvat: Olli Laine //

Comments (5)
, , ,

Ero laskee huonekorkeutta

6.9.2018

Eilen kodissani parantelin orastavaa flunssaa ja olin valmistautumassa kaksikymmentäylikuusi alkavaan Susijengin korismatsiin. Televisio valmiiksi kanavalle kaksi ja Pikku Kakkosen lopputunnarit sieltä korviini kantautui. Siinä jäi vielä 20 minuuttia aikaa ennen koripallon ylösheittoa ja tässä välissä televisiosta tulikin kotimainen lyhytelokuva, Katto. Juttelin samalla ystäväni kanssa puhelimessa ja seurailin sivusilmällä televisioruudulle. Puhelun päätyttyä aloinkin seuraamaan televisiota hieman keskittyneemmin. Elokuvan teema pyöri henkilökohtaisen kriisin, orastavan eron ympärillä.

Katsoin sen vielä illalla uudestaan ja siinäpä oli neljääntoista minuuttiin tiivistetty melkoisen monta asiaa, jotka tulivat todella lähelle itseäni. Tämä aihealue pyöri hyvinkin tiiviisti mukana noin kaksi ja puoli vuotta sitten, kun kirjoittelun aloitin. Se oli keino, terapiakeino. Erot entisistä kumppaneista pystyy tämäkin pää käsittelemään ja jälkikäteen ajateltuna ne täytyy kaikki vaan kääntää suhteiksi, joista kaikista on tarttunut mukaan paljon hyvää tänne elämäntaipaleelle. Joistain voi tarttua jopa niinkin hyvää kuin se maailman suurin asia, eli oma lapsi.

Päivittäisen arjen katoamisesta ja isyyden totaalisesta muutoksesta olen myös täällä avoimesti kirjoitellut. Se tilanne onkin asia, joka tulee seuraamaan minua vuosia ja vuosia eteenpäin. Sitä ei ole ihan vielä tämä pää pystynyt käsittelemään, vaikka kuinka on yrittänyt. Edelleen kysymys, kuinka usein tapaat lastasi aiheuttaa häpeää ja todella vaivaannuttavan olon. Näistä asioista en enää edes hirveästi tykkää kenenkään ystävieni kanssa keskustella. Unohtaa sitä ei kokonaan voi, mutta asia on vain yritettävä laittaa jonnekin mielen takalokeroihin ja nauttia ihan täysillä elämästä, koska niitä on tasan yksi täällä elettävänä.

Opiksi on vastoinkäymisistä otettu ja on kyllä mieli tällä pojalla vahvistunut. Mielen totaaliräjähdyksestä on pikkuhiljaa kasaantunut kestävä ja ehyt kokonaisuus, jopa levollinen. Saa tulla aikamoinen meteoriitti vasten naamaa, jotta tämän pojan katto laskeutuisi. Esimerkiksi työhommat eivät unettomia öitä aiheuta. Sitä on oppinut laittamaan asioita tietynlaiseen perspektiiviin.

Tuossa lyhytelokuvassa mies puhuu miehelle. Tuossa elokuvassa mies yrittää löytää oikeita sanoja myllerryksessä olevalle miehelle. Se ei todellakaan ole helppoa ja löytyykö jokaiseen asiaan edes niitä oikeita sanoja? Mustan huumorin ystävänä jopa hymyilytti heidän keskusteluaan katsoessa. Katto voi laskeutua, mutta onneksi se ei romahda kokonaan päälle. Minunkin huonekorkeus oli väliaikaisesti vain metrin. Ei ole enää. 

KATTO katsottavissa Yle Areenassa. 

-Esko-

// Kuvat: Amanda Aho //

Comments (4)