Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

fiilistely

, , ,

Kaukosuhdekeskiviikko

9.11.2022

OSA 2. Assimilaatio

Viime keskiviikkona kirjoittelin ensimmäistä kaukosuhdeanalyysia. Se oli viiltävä, se oli tunteet pinnassa kirjoitettu teksti. Hyvä niin. Tämä on oiva tapa seurata tilanteiden kehitystä tai kehittymättömyyttä. Viikko sitten kaikki tuntui niin oudolta ja ihmeelliseltä, tuntui tyhjältä. Arjen täyttäneitä yhteisiä hetkiä ei enää yhtäkkiä ollutkaan. Fyysisiä yhteisiä hetkiä. 

Viikko myöhemmin yhteisiä hetkiä on ollut tuntikaupalla. Ei fyysisiä yhteisiä hetkiä, mutta virtuaalisia. Facetime on melkoisen hieno väline ja mahdollistaa hyvin yhteydenpidon ja keskustelutuokiot. Eilen esimerkiksi katselimme Suomen kauneinta kotia siinä puhelun aikana. Kaikki siinä hetkessä oli, paitsi kosketus. 

Tottuuko tähän? Sitä en vielä osaa näin noviisina sanoa. Ainakin juuri tällä hetkellä tuntuu ihan normaalilta, että toinen on läsnä vain siinä puhelimen noin 6.1 tuuman näytöllä. Joskus sitä tuntuu jopa siltä, että tulee puhuttua aiempaa enemmän. Tai ainakin keskittyy enemmän keskusteluihin. Ei ole tarvetta tehdä samalla kaikkea muuta. Puhelinta ei ainakaan pysty samalla räpläilemään. Jos näin tekee, niin ainakin jää kiinni välittömästi.

Teimme myös kalenteriin hieman suunnitelmaa tulevasta. Onneksi matka ei ole aivan mahdottoman pitkä. Sieltä myös useampia päiviä ympyröitiin salaperäisin sydämin. Näiden sisältöä en nyt tässä sen tarkemmin ala availemaan. Suhdemallikatalogista minulta puuttuu ainakin avoin suhde sekä tämä nykyinen malli. Täytyyhän tämä nyt elämässä ainakin kerran kokea. Olkoon se siis uusi ja toivottavasti upea seikkailu. 

Onneksi sen tärkeimmän, eli suhteen oman itseni kanssa rakensin tässä viime vuosina hyvin vahvaksi. Osaan elää ja olla yksin. Osaan täyttää niitä ajoittain tulevia tyhjiä hetkiä itseäni piristävillä aktiviteeteilla. Koskaan en ole myöskään tiiviitä yhteyksiä ystäviini kadottanut. Enkä tule koskaan kadottamaan. Arvokasta.

Eilen nukkumaan mennessäni aloin hahmottelemaan ihan vanhan koulukunnan kirjettä. Täytyy se vielä puhtaaksi käsin kirjoittaa ja postiin kiikuttaa. Jotain tämmöistä…

  • välimatkaa noin 868 kilometriä. Fyysistä välimatkaa siis, henkistä ei enää ollenkaan. Miten asiat voivatkaan muuttua näin paljon yhdessä vuodessa?
  • meidän puheluista hetkiä, joissa voit olla onnellinen, vitun väsynyt, surullinen ja aina se hullu oma itsensä. 
  • tärkeintä, että siinä voi vain olla ja tuijottaa. Se tuntuu turvalliselta. Mitään erityistä ei tarvitse tehdä, ei yhtään mitään…
  • halailu ja kosketus on vaihtunut iloiseen ääneen puhelimessa. Niihin kauniisiin kasvoihin, jotka aina vain entisestään kaunistuvat…
  • ja niin edelleen…

Kaukoromantikko-Esko kuittaa ja on tehnyt ainakin yhden päätöksen. Menkööt asiat omalla painollaan, ilman minkäänlaista stressiä.

Ihanaa loppuviikkoa!

-Esko-

Comments (2)
, , , ,

Lähiaikoina aion ainakin…

8.11.2022

…ihailla uutta tauluani, jonka hyvän ystäväni Ollin kanssa seinääni ripustimme. Käytimme tauluteippejä. En aluksi niihin uskonut. Nyt uskon ja tulen kiinnittämään tästedes kaikki tauluni kyseisellä systeemillä. Todella kätevää ja todella hieno taulu. Tämän löytöprosessista on tehtävä kyllä ihan oma kirjoituksensa.

…soitella ahkerasti Facetime-puheluja tuonne länsinaapuriimme. Onneksi on semmoiset keksitty. Niin ja kirjoitella Kaukosuhdekeskiviikkoja. Hyvä seurata tilanteen kehitystä tai kehittymättömyyttä. Huomenna siis tulossa.

…juosta paljon. Urheilulaji, jota kroppani ottaa vastaan täysin mutkattomasti. Viikossa kertyy aika paljon kilometrejä, mutta kipuja ei juurikaan ole. Harmittavasti salibandy jäi kuvioista jo vuosia sitten. Koripalloa kävin kerran kokeilemassa viime vuonna ja se reissu päättyi monen selkämutkan kautta sitten sairaalaan ja kipupiikeille. Jäi hienoinen kammo.

…pukeutua töissä lämpimästi äitini antamaan punaiseen Joutsenen”en tiedä miltä vuodelta”- untuvatakkiin. En itse ihan kauheasti sen tyylistä tykkää, mutta kovin monet muut tuntuvat tykkäävän. “Onpa hieno takki”, on kuulunut jo useampaan kertaa välituntivalvonnassa.

…sain eräästä tapahtumasta Fressille kolmen kuukauden jäsenyyden. Tämän kannustamana olenkin tehnyt comebackin tutulle salille työpaikkani läheisyyteen. Kuntosaliharjoittelu on asia, josta aina, ihan aina innostun, mutta se innostus loppuukin lyhyeen. Nyt yritän jatkaa tuota innostusta vielä kolmen kuukauden jälkeenkin. Keskiviikkoisin minulla on kahden tunnin hypäri ja se on hyvä hyötykäyttää painojen tai juoksumaton parissa.

…matkustaa Ruotsiin. Olen todella huono matkustaja ja varsinkin yksin. Viimeksi piti lentää soolomiehenä Berliiniin ja olin aivan helisemässä. En meinannut löytää edes ulos uudelta Berliinin lentokentältä. Onneksi oli kaveri vastassa ja puhelimen päässä.

…nukkua vähän syvempiä unia. Näin Lidlin mainoksessa tarjouksen painopeitosta. Noin viikon ollut käytössä. En tiedä onko vaikuttanut mihinkään. Ehkä tärkeämpää olisi se, että tajuaisi mennä unille hieman aikaisemmin.

…kirjoitella myös tämmöisiä kevyitä juttuja.

Mukavaa viikkoa!!

-Esko-

Comments (2)