Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

iholla

, , , ,

Sun naama on tuossa mun bussipysäkillä

26.8.2020

Zuckerbergin Mark nostelee tasaisin väliajoin muistoja tuonne Facebookin puolelle. Tällä viikolla sinne nousi kuva kuuden vuoden takaa. Kuvassa esiintyi maskeeraajan käsittelyn kokenut parrakas mies, joka tuijottelee eteerisesti oikeaan alaviistoon. Jared Letoksi oli joku Instassa sekoittanut. En tiedä kuinka aamurähmäisillä silmillä oli sitä katsonut? Ei, ei se ollut Jared Leto se oli Kyrön Esko. En ehkä ihan Jared Leton kanssa itseäni kuin kaksi marjaa- osioon laittaisikaan. 

Jätkän naama oli tuossa katumainoksessa, kun töihin kävelin, saapui viesti Lahdesta. Siis, ootko jossain televisio-ohjelmassa? Kuului kysymys Rovaniemeltä. Hieno parta, kommentoitiin Joensuusta. Näin se oli yhtäkkiä ja yllättäen oma naama lävähtänyt aika isoon jakeluun ympäri Suomea. Ja vielä suurempaan jakeluun se oli lähdössä 1.9.2014. Silloin alkoi Iholla-televisiosarjan kolmas kausi, joka myös miesten kautena tunnetaan. Aika tasan on siis kuusi vuotta tuosta oman elämäni ehkäpä erikoisimmasta projektista kulunut.

Tuohon aikaan ei vielä ollut Instagram, Snapchat tai Youtube ihan niin suuressa roolissa, kuin tällä hetkellä. Oli kyllä todella outoa, että yhtäkkiä oma puolitoistametrinen naama ”komeilee” ympäri Suomea. Tuolloin myöskään ei itsensä kuvaaminen lähes joka paikassa ollut ihan niin yleistä, kuin tänä päivänä. Kyllähän se musta möhkäle ulokemikrofonilla herätti aika monessa paikassa hieman hämmennystä. Uskoisin, että tilanne olisi nykyään hieman erilaista. Kaikista oudointa oli kuitenkin kirkkaasti se, kun oma elämä lävähtääkin viisi kertaa viikossa jokaisen television omistavan suomalaisen olohuoneeseen. 

Kuusi vuotta on muuten aika pitkä aika ja melkoisen paljon kerkiää elämässä noina noin 2190 päivänä tapahtumaan. Monta kertaa on minulla ollut suunnitelmissa alkaa tuota sarjaa noilta kaapista löytyviltä DVD:iltä katsomaan. Olen aloittanut ja sitten taas lopettanut. Olen aloittanut ja sitten taas lopettanut. Nyt ihan tuon Facebook-noston kunniaksi katson yhden kokonaisen jakson. Syksyllä 2020 tulisi muuten kuvailtua aika erilaista Eskon elämää. Arvokasta ja ihanaa se oli silloin 2014. Arvokasta ja ihanaa se on edelleen.

Niin ja tuohon Jared Letoon on vielä palattava. Ehkäpä paras palaute, jonka olen tuohon sarjaan liittyen lukenut, kuului jotenkin näin: ”Tuo Esko näyttää edestä ihan Esa Pakariselta ja takaa Marilyn Monroelta.” Tämä osui ehkä lähemmäs.

Mahtavaa keskiviikkoa!!

-Esko-

Comments (4)
, , , ,

IHOLLA ja Ensitreffit alttarilla, aika on valmis!

23.8.2019

1.9.2014 kello 22 alkoi AVA-kanavalta televisiosarja nimeltään IHOLLA. Kaksi ensimmäistä kautta oli seurattu mitä erilaisempien naisten elämää. Koukutuin täysin toisen kauden kiemuroihin. Sanni, Johanna ja kumppanit tempasivat tämän herran täysin mukaansa. Monesti olen miettinyt, että miksi? Ja vastaus on hyvinkin yksinkertainen. Tavalliset ihmiset kuvasivat täysin tavallista elämää. Hienoilla musiikeilla ja leikkauksilla maustettuna. Tämä vuonna 2014 alkanut kausi oli kolmas ja ääneen pääsivätkin miehet.

Mukana oli myös pitkätukkainen luokanopettaja Esko nimeltään. Muistan tarkasti sen hetken, kun oma naama lävähtää televisiovastaanottimiin ja vieläpä useasti viikossa. Se on muuten asia, johon et voi millään tavalla valmistautua. Tai ainakaan siihen minkälaisen kuvan ihmiset sinusta televisiosarjan perusteella muodostavat.

Nyt on lähes tarkalleen viisi vuotta tuosta hetkestä kulunut. En ole sen koommin sarjaa katsellut. Tänä tulevana syksynä teimme ystäväni Ollin ja ehkäpä myös Mikon kanssa päätöksen, että kerran viikossa istumme sohvalle ja katsomme hieman sarjoja. Ei Game Of Thronesia tai Rahapajaa, vaan Iholla kolmosta Ensitreffit alttarilla ensimmäistä kautta, jossa Olli astui avioliiton satamaan itselleen tuntemattoman ihmisen kanssa. Sanoisinko, että jännittävä sarjasyksy siis tulossa.

Noiden viisi vuotta vanhojen tapahtumien ja teemojen ympärille on hyvä peilata juuri tämänhetkistä elämää. Antaa varmasti paljon kirjoiteltavaa tänne bloginkin puolelle. 

Näin vastailin aikoinaan lukijani kysymykseen, joka tiedusteli lähtisinkö sarjaan uudestaan mukaan:

Vastaus tähän on, että aivan ehdottomasti lähtisin. Sarjaa kuvatessa ei ollut vielä Snapchatteja ei Instastorieseja ja eipä tainnut silloin olla Youtube-kulttuurikaan kovin kummoisessa kukoistuksessa. Se puolivuotinen kuvaussessio aivan arkisesta elämästä oli jotain niin outoa, että se oli samalla jollain tavalla kiehtovaa. Aluksi oli todella kummallista ja jopa noloa kävellä kaupungilla ja jutella kameralle. Istua ravintolassa kameran kanssa ja eniten jännitti tuoda kamera omaan luokkaani ja kysellä oppilaiden vanhemmilta kuvauslupia ja kertoa ”projektistani”. Jännitys oli turhaa, koska suhtautuminen oli hyvin ymmärtäväistä. Juuri tänä päivänä miestä ja kameraa ei varmasti ihan niin paljoa kummasteltaisi.

Elämä koostuu erilaisista vaiheista ja sarjaa kuvatessa elämä on hyvin erilaista kuin tällä hetkellä. Sarja on tallennettuna DVD:ille, jotka ovat hyvässä tallessa tuolla kaapissani. En ole niihin juurikaan palaillut. Täytyisi ihan oikeasti katsoa joskus muutama jakso läpi ja vertailla omaa minääni tähän nykyiseen Eskoon. Hiukset olivat ainakin paljon pidemmät ja ajatuksenjuoksu tai ainakin niiden esiintuominen huomattavasti nykyistä vaivalloisempaa. Muistan joitain monologeja kameralle jutellessani olleeni aivan lukossa. Pelkäsi avoimuutta. Tämä ei johtunut vain kamerasta tämä johtui minusta.

Jos lähtisin nyt tekemään uutta tutkimusmatkaa itseeni olisin varmasti huomattavasti rohkeampi, huomattavasti avoimempi. Aiemmin sitä pelotti näyttää itseään niinä heikkoina hetkinä. Avoimuus ja asioista puhuminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita ihmisen elämässä. Kirjoittamisen kautta tämän on huomannut. Kannattaako sitä tehdä koko kansalle onkin sitten ihan eri kysymys. Tämän linjan olen valinnut ja tällä mennään. Enemmän se on hyvää elämääni tuonut kuin negatiivisuutta. Niin ja mitä tuo sarja elämääni toi?

Noh, sehän toi tietysti Iholla-etuliitteen joidenkin ihmisten puheisiin. Se toi todella erikoisen hetken, jonka kokee vain kerran elämässään. Oma naama lävähtää neljä kertaa viikossa televisioon kaikkien katseltavaksi. Se toi mahdollisuuden kirjoittaa varmasti jossain mittakaavassa suosittua blogia. Nykyään kirjoittajia on niin paljon, että jonkun ”potkun” se vaatii, jotta ihmiset sen oman alustasi löytävät. Se toi monta uutta tuttavuutta ja mahdollisuuden nähdä televisiotyöläisten kulisseihin. Se toi tuonne kaappiini DVD:t, jotka sisältävät kolmekymmentäkuusi jaksoa ammattilaisten työstämää materiaalia elämästäni.

Nykyäänhän lähes jokaisella ihmisellä on taskussaan kapistus ja sovellukset, jolla voi kuvata sitä oman elämänsä Iholla-sarjaa. 

-Esko-

Comments (0)