Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

koriaroll

, , , , ,

PV= perjantain vanhat: Haluan fanittaa

10.6.2016

IMG_20151105_153237

Kesäfestivaalien lähestyessä onkin hyvä muistella hieman fanituskulttuuria.

//// Kirpputoritavaroita kaivellessani käteeni osui Rasmuksen ensimmäinen levy: Peep. Tämä levy on minulle tärkeä, koska Rasmus on ainut asia, jota olen oikeasti elämäni aikana fanittanut. Muistan, kun katselin Hyvät, pahat ja rumat talk-showta vanhempieni nahkasohvalla. Eräässä jaksossa oli esiintymässä Rasmus, veti kappaleensa Myself ja minä olin myyty. Sinisessä lippapipossa esiintynyt teini-ikäinen Lauri teki samanikäiselle kaverille jotain mitä on vaikea selittää.

Usein fanitukseen liittyy ryhmäpaine ja ystävyksillä on samoja fanituksen kohteita. Yritin kaikille mainostaa, miten kova uusi bändi on löytynyt. Ei ketään oikein kiinnostanut itsemme kanssa samanikäisten poikien soittama Funk-musiikki. En lannistunut, fanituksen liekki oli syttynyt ja Rasmuksen Peep- levynkin hankin hieman kyseenalaisella tavalla. Pyysin vanhemmiltani rahaa, jotta ostan kyseisen levyn veljelleni joululahjaksi. Tiesin, ettei hän välitä levystä yhtään ja antaa sen kilttinä veljenä minulle. Joo, myönnän. Ilkeästi tehty.

Nykyään fanituskulttuuri on muuttunut todella paljon. Sosiaalinen media ( Instagram, Snapchat ym.) tuo fanituksen kohteen todella lähelle ja pääset lähes reaaliaikaisesti seuraamaan Idoliesi tekemisiä. Toista se oli parratomalla finninaamaisella Eskolla. Odotin, että Jyrki (nuorten tv-ohjelma) alkaa koulupäivän jälkeen, jos vaikka Lauri ja kumppanit olisivat haastattelussa. Kiersin kaikilla lähialueen keikoilla ja ujuttauduin huomaamattomasti samoihin valokuviin idolieni kanssa. Tarkasti piti miettiä mitä kuvia ottaa, koska kertakäyttökamerassani ei ollut kuin kahdeksantoista kuvan mahdollisuus. Hienoja aikoja.

Rasmuksen myötä tein myös yhden valinnan elämässäni, joka on hieman kaduttanut jälkikäteen. Olin koripallon pelaamisessa aika lahjakas ja kolkuttelin jopa maajoukkueen ovia. Fanitushuumassa lopetin koripallon ja aloimme ystävieni kanssa soittamaan punkkia. Olin vielä yhtyeemme laulaja vaikken osannut laulaa yhtään. Musiikillinen kohokohtani oli, kun pääsimme Lahden legendaariselle Kasisalille lämmittelemään Rasmusta. Keikkamme loppui kuitenkin jo kolmen biisin jälkeen, koska musiikkimme ei miellyttänyt pääesiintyjän silloista manageria. Silloin ihmettelimme mikä oli musiikissamme vikana, enää en ihmettele.

Fanittaminen on hienoa. Mäkin haluan taas fanittaa jotain. Ketä te fanitatte tai olette fanittaneet?

Funky Jam!! ////

Kivaa perjantaita!

-Esko-

Comments (25)