Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

kritiikki

, , , ,

PV= perjantain vanhat. Kaamea startti

13.5.2016

Tämä teksti oli kaksi vuotta sitten merkittävä. Merkittävä se on edelleen, mutta nyt sitä lukee hieman eri tunnelmissa ja vielä enemmän itsestään oppineena. Osittain osaa ymmärtää niitä ihmisten kommentteja. Aito on aito.

//// Kaksi viikkoa TV-sarjaa takana ja sen herättämät fiilikset ovat menneet todellista vuoristorataa. Eihän noita ekoja jaksoja pystynyt itse oikein katsomaankaan: Hirveää räpellystä, jännitystä ja naaman muikistelua. Nyt olo on jo hyvä, mutta viime viikolla koin kyllä todellisen pohjakosketuksen.

Kaverini kysyi eräänä päivänä, että olenko lukenut mitään keskustelupalstoja sarjaa koskien. En ollut lukenut, mutta ihminenhän on lähtökohtaisesti utelias olento, en tietenkään voinut vastustaa kiusausta. Jos olisin tiennyt, mitä on edessäni, en olisi IKINÄ avannut noita sivuja.

Vielä samana iltana Karoliinan nukuttaessa F:ää ajattelin, että mitä jos vain vähän vilkaisisin keskustelupalstakommentteja. Eihän siellä nyt varmasti mitään niin pahaa olisi. Menin ja luin muutaman keskusteluketjun. Ja täytyy kyllä myöntää, että se oli aika raastava kokemus. Itse asiassa niin raastava, että aloin tärisemään ja tuli fyysisesti huono olo, meinasin oksentaa. Pari seuraavaa yötä tuli nukuttua unilääkkeiden voimalla.

Terve kritiikki on tervetullutta ja sen kautta voi tutkia itsessään asioita, jotka täysin tuntemattomat ihmiset elämässäni näkevät. Niin ja sekin on fakta, että jos leikkiin on lähtenyt, se pitää myös kestää.

Elämäni kuvataan sarjassa vahvasti perhekeskeisesti ja tämä oli varmasti osittain syy, miksi minut/meidät sarjaan valittiinkin. Minä elän elämääni perheeni kautta. Teemme oikeastaan kaikki asiat yhdessä. Karoliina on puolisoni ja myös samalla paras ystäväni. Se voima, jota häneltä saan on jotain mitä on vaikea kuvailla. Tämmöistä elämäntilannetta ja parisuhdetta etsin 30 vuotta ja nyt se on minulla tässä. Siitä nautin, laulan ja tanssin.

No miksi minä halusin kirjoittaa tämän kaiken auki nyt tänne blogiin? Jos sarjan tekeminen – raastavuudessaankin – jotain opetti, niin ainakin sen, ettei koskaan saa unohtaa sitä, mikä elämässä on oikeasti tärkeintä. Minulle tärkeintä on perhe ja rehellisyys.

Entinen Esko olisi pitänyt tämänkin alemmuustilan sisällään ja vetänyt väkinäinen hymy naamalla eteenpäin. Uusi, kameran kautta elämästään ja itsestään oppinut Esko, voi sanoa, että kyllähän ne keskusteluketjut ja mauton kritiikki satutti.

Istuimme Karoliinan kanssa viime viikolla monena iltana sohvalla ja juttelimme, kävimme asioita läpi. Käänsimme asiat positiiviksi. Laitoimme asiat tärkeysjärjestykseen. Me olemme me ja meillä on maailman ihanin tytär. Sillä on lopulta vain väliä.

Tämä ei ole säälikirjoitus. Tämä on kirjoitus, joka kiteytti kahden viikon fiilikseni sarjasta nimeltä Iholla.

-Esko-

P.S. Jukka, Patu, Yrjänä ja Tero : Olette huikeita tyyppejä! ////

Mukavaa viikonloppua!!

-Esko-

Comments (5)