Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

letitys

, , ,

Olenhan minä ihan h######N laiska!

2.11.2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nuori aikuinen on juuri opetellut ensimmäiset vanhuuden salat. Nan ykkönen on tuttua. Nenä-Fridan vaahtomuovi vaihtuu kädenkäänteessä. Ikeasta ostettujen töpselisuojien punainen poistokappale on aina hukassa, kun pitäisi laittaa puhelin lataukseen. Vaippojen vaihto onnistuu niin auton takapenkillä kuin ostoskeskuksen ei aina niin siistissä lastenhoitohuoneessa. Yhteinen ruokahetki ja leikkihetket ovat realisoituneet päähän. Tiimityöllä on menty ja ping!! Onkin aika opetella ihan uudenlainen vanhemmuus.

Kyllä tiedän, että osaan osoittaa lapselleni rakkautta. Osaan tehdä hänelle rakastetun ja hyväksytyn olotilan. Osaan istua epämukavassa asennossa lattialla ja keksiä Rainbow Dashin häihin erilaisia hääpukuja nenäliinoista ja hiuslenkeistä. Osaan kiukutella, osaan sietää kiukuttelua ja tärkeimpänä. Osaan sopia kiukuttelut. Osaan katsoa sylikkäin Possea ja Vain Elämää. Ja osasin ottaa myös aika huonon omatunnon itselleni eräästä ruokamainoksesta. Siinä sanottiin jotenkin näin. Kannattaa jo pienestä pitäen tehdä lapsen kanssa ruokaa. Se vahvistaa yhteistä sidettä ja yhteiset ruoanlaittohetket ovat lapselle tärkeitä. Ah, tunsin piston sydämmessäni. Olen minä kyllä ajoittain ihan h#####N laiska.

Joka ikinen kerta, kun syömme naapurin ravintolan lohiannoksen muusilla, huono omatunto. Naapurin Nepalilainen, huono omatunto. Mummolan ylijäämäruoat, huono omatunto. Lähikaupan einesruoka, huono omatunto. S-marketin lämmintiskin lihapullat muusilla, huono omatunto. Minun ja F:n syömät ruoat eivät varmasti ole sen epäterveellisempiä kuin itsetehdyt, mutta mainoksissa mainostettu yhteinen ruoanlaitto on jäänyt kyllä minimiin. Onneksi mikään ei ole vielä myöhäistä. Täytyy hankkia kunnon kokkaustarvikkeet. Serkkupojaltani sain jo Mielensäpahoittajan keittiössä- kokkikirjan, siinäkö olisi hyvä lähtösyke ruoanlaittohommiin?

Toinen asia missä olen täysin onneton on nuo pikkumimmin hiushommat. Äidiltä tullessaan on hiuksissa mitä upeampia virityksiä, kuten kuvissa näkyy. Isältä lähtiessä yleensä päätä koristaa vain perusponinhäntä ja usein päiväkodin tädit ovat laittaneet senkin hieman paremmin. Olin toissakesänä letitysopissa ja jo silloin huomasin miten huono olen tuossa hommassa. Kieli keskellä suuta tehty kuplaletti ei ollut ihan samanlainen kuin vieruskaverilla.

Läpivetoletistä minulla on hieman toisenlaisia kokemuksia ja liekö sieltä jäänyt tämä lettiheikkouteni? Olimme hyvän ystäväni kanssa ysiluokan TET-harjoittelussa eräässä leipomossa Lahdessa. Istuimme letityslinjastossa ja letitimme pullapitkoja. Linjaston päässä istui tarkastaja, joka tarkkaili laatua. Tuntien urakoinnin jälkeen kaverini huikkasi minulle, että katsoppas tuota tarkastajaa. Katsoin ja totesin hommamme olleen melko turhaa. Yksikään letittämistämme pitkoista ei läpäissyt tarkastusta ja taikinat menivät uudestaan linjaston päähän. Olihan sekin eräänlainen läpivetoletti, kirjaimellisesti.

Onneksi on aikaa tätäkin vanhemmuutta opetella ja heikkouksia osaa jo tunnistaa. Nämä nyt ovat tähän alkuun nousseet esille. Mitäköhän vielä luvassa? Varmasti vaikka mitä!

Lumiterveisin!

-Esko-

Comments (10)