Keltainen suuri rakennus. Jättimäinen sali, jossa edessä leveä pöytä. Pöydän ääressä useita tuoleja. Pöydän päällä nuija ja joitain kirjoja. Mitäköhän täällä tapahtuu? Pieni pellavapäinen Esko-poika vierailulla isänsä työpaikalla Joensuun käräjäoikeudessa joskus 1980-luvulla.
Ei ollut silloin vielä virallisesta Lapsi mukaan töihin päivästä mitään tietoa. Enkä minä oikein koskaan pikkupoikana tiennyt tarkalleen mitä isäni työkseen tekee. Laittaa rosvoja vankilaan perusteesinä riitti ihan hyvin. Näin myöhemmällä iällä olen oppinut ymmärtämään hänen työuraansa hieman paremmin.
Äidin työpaikka sijaitsi Joensuun torin juurella korkeassa talossa. Sieltä sai joskus säästöpossun mukaansa. En edes muista mikä mahtoi pankin nimi silloin olla. Samassa rakennuksessa vuosia ja vuosia myöhemmin olen viettänyt Joensuun Katajan koripallojoukkueen saunailtoja. En minä oikein pikkupoikana tarkalleen tiennyt mitä äitini työkseen tekee. Säästöpossu perusteesinä riitti oikein hyvin.
Huomenna marraskuun 22. Päivänä järjestetään jälleen Lapsi mukaan töihin-päivä. Näen tämän oikein tärkeänä päivänä, koska onhan se lasten hyvä tietää mitä vanhempansa työkseen tekevät. Nykypäivänä saattaa isän tai äidin titteli (esim. business development manager) olla niin vaikeasti ymmärrettävä , että piipahdus työpaikalla saattanee avartaa hieman ajattelua. Oma lapseni on ollut useita kertoja mukana työpaikallani ja hänellekin on ollut varmasti mukavaa ja tärkeää nähdä isänsä hieman ”erilaisessa” roolissa.
”Onko tää sun työtä?” Kysyi eräs pikkuoppilas minulta tällä viikolla? Joo, on vaikkei se siltä aina tunnukaan. Tänään, kun opettelimme kahden kertotaulua ja piirtelin päästäni Kisu Kertokakkosta paperille, niin en voinut olla ajattelematta. On tällä maapallolla kyllä hyvinkin erilaisia työpaikkoja.
Oletteko vierailleet lapsena vanhempienne työpaikoilla?
-Esko-