Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

ylex

, , , , ,

Elämäni rennoin julkinen esiintyminen…

15.11.2016

Isänpäivä-aamuna vierailin YleX:ssä Valtterin ja Thelman vieraana. Haastattelu oli niin rento ja eipä tarvinnut turhia jännitellä.

Jos et kuunnellut, se löytyy TÄÄLTÄ!! (Tämä urvelo äänessä noin 45 min. kohdalla…)

Mukavaa iltaa!

-Esko-

Comments (0)
, , , , ,

Olen isä ja poika, aina…

13.11.2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAimg_20161113_121221OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Isänpäiväni alkoi vanhemmiltani Lahdesta. Sain lauantaina ex-temporeidean, jotta ajelenpas onnittelemaan omaa isääni ja vien hänelle varmasti mieluisan lahjan. Isäni on urheilumiehiä, joten lahjaksi valikoitui Mielensäpahoittajan hiihtokirja, jossa on osuvasti vielä Lahti teema. Lahdesta huristelin suoraan Pasilaan ja radiotaloon, jossa olin Ylex:n Bäkkäri-ohjelmassa vieraana. Olipa mukava ja rento haastattelu. Suuri kiitos teille Valtteri ja Thelma. Haastiksen jälkeen poimin Pasilasta kyytiini pikkumimmin. Siitä alkoi sitten “oikea” isänpäivän vietto. F:n toiveiden mukaan mentiin. Ja nehän olivat: Mäkkäri, leffa, herkkuja ja yhteistä leikkimistä. Tietty!

Eilen, kun makailimme isäni kanssa lapsuudenkodissani, mieleeni piirtyi erään mainoksen slogan: ” Vaikka olet isä, olet aina myös poika…” Tai jotenkin noin se menee. Eilen tuli niin poikamainen fiilis. Katselimme saunan jälkeen Possea isäni kanssa ja samalla ympäriltä haihtui numerot (ikä) ja elämäntilanteet. Nauroimme yhdessä Jarpin laksatiivin aiheuttamalle pingviinikävelylle ja ihastelimme Tatu ja Patu-elokuvassa esiintyneen Eedit Patrakan huippua esiintymistä. Varmasti olemme ihan samalla tavalla katsoneet vanhaa putkitelkkaria kymmeniä vuosia sitten. Nauraneet yhdessä Tsekkiläisen savianimaation pingviinikävelylle ja ihastelleet Simo Salmisen huippua esiintymistä Spede-showssa. Edelleen tuli teinipoikamaisen kiusaantunut olo, kun aiheet sivusivat erotiikkaa. Se on aihe, josta ei kotonamme ole koskaan avoimesti puhuttu. Nyt se lienee jo liian myöhäistä.

Omasta isyydestäni tähän voisi kirjoitella monenmonta sivua ja postauksesta tulisi megapitkä. Kirjoitellaanpas tähän isänpäivään 2016 kulmalta: Kuinka valmistauduit omaan isyyteesi? Tämä vilahtelee usein erinäisissä kirjoituksissa. Minä valmistauduin omaan isyyteeni pelaamalla muiden Kalliolaisten isien kanssa perhevalmennuksessa ristinollaa sekä vertailemalla Helsingin parhaita hampurilaispaikkoja. Vetäisemällä Ilosaarirockissa hieman liian railakkaan festivaalin. Kai siinä alitajuisesti halusi vielä kerran olla se nuori pojankloppi, joka pelkäsi sen oman vapauden päättymistä ja mittaamattoman vastuun alkamista. Voiko isyyteen valmistautua?

Varmasti jollain tavalla voi, mutta itse näen, että isyyteen kasvaa ja kokemus opettaa eniten. Jokainen sieltä naisen upeasta vartalosta putkahtanut ihminen on erilainen persoona. Jokainen on täysin omanlainen ihminen, joka tulee kohdata täysin omalla tavallaan. Ei ne vauvat ole juuri niitä, jotka niissä synnytysoppaissa esiintyvät. Ethän elämässäkään kohtaa kaikkia ihmisiä samalla tavalla. Kyllä, ne lapset opettavat ihan kauheasti myös vanhempiaan. Et voi esimerkiksi luvata tikkaria ja miettiä, että ei se pikkuihminen voi tuota muistaa ja kyllä varmasti muistaa. Et voi syödä salaa karkkia, koska kyllä se pieni ihminen osaa erottaa hengityksestäsi söitkö lakritsia vai suklaata. Nämä tämmöisia pieniä arkisia esimerkkejä ja kyllähän se arkinen elämä opettaa eniten. Molemminpuolin.

Tämä F:n antama päiväkodissa tehty lahja ja siinä ollut runo koskettaa juuri tänä isänpäivänä ihan erityisellä tavalla: ” ISÄ, tässä sinulle on pienen pieni käsi. Minä, sinun lapsesi, elän lähelläsi. Kasvan, kasvan nopeasti. Tie vie toisiin kyliin. Tänään vielä aikaa on. Ota minut syliin.” No, ihan varmasti otan!!

Hyvää isänpäivää ihan kaikille faijoille!! Nyt leikkihommiin!!

-Esko-

Comments (11)