Tämä olkoon kiitoskirjoitus babylonialaisille, egyptiläisille ja muille varhaiskansoille. Varhaiskansoille, jotka keksivät aikakäsityksen. Aika kuluu vaikka et sitä tahtoisi. Aika kuluu ja joskus se ajan kuluminen on ainoa asia, joka auttaa ja helpottaa. Tasan vuosi sitten makasin ensimmäistä iltaa yksin, edesmenneen isoäitini tyhjässä asunnossa. Isoisäni vanhassa sängyssä. Tuijotin kattoa. Lattialla Ikean sinisessä kassissa oli urheilukamppeet, hammasharja ja yöpuku. Jääkaapissa oli proteiinijuomia ja mummon vanhassa Mariskoolissa pähkinöitä. Tuijotin kattoa ja mietin, että mitähän he#####ä tässä oikein tapahtuu. Otsassa leima: Epäonnistuja! Vuodessa kyllä kerkeää tapahtua. Kerkeää ja paljon.
Tämä olkoon myös lohdullinen kirjoitus kaikille niille, jotka ovat minulle meilejä ja muita viestejä laittaneet. Kaikille teille samanmoisen vuoden tai ajanjakson läpikäyneille. Niin ja myös eräälle kaverilleni, joka laittoi minulle pitkästä, pitkästä aikaa viestiä: ” Sama homma kuin sulla, miten tästä selviää? ” Vastasin samalla tavalla kuin niin moni vastasi minulle. ” Aika parantaa. Ensi kesänä olet jo uusi ihminen…” Tuo tuntuu sisältäkuolleelle ihmiselle maailman huonoimmalta ohjeelta, mutta nyt sen merkityksen vasta ymmärtää.
365 päivää piti sisällään seuraavanlaisia asioita:
- Epätoivo
- Häpeä
- Yksinäisyys
- Pelko
- Viha
- Katkeruus
- Hulluus
- Kyynel
- Oxamin
- Asuntokauppa
- Kulissien romahdus
- Iltapäivälehdet
- Elatusmaksu
- Jätesäkki
- Kalenterivanhemmuus
- Huuma
- Lepertely
- Erotiikanpelko
- Loukkaaminen
- Tinder
- Terapiashoppailu -> Kirpparipöytä varaukseen!
- Aurinko
- Lohdullisuus
- Ymmärrys
- Urheilu
- Sinkkuelämä
- Tinder
- Iltapäivälehdet -> Olisivat voineet vähän tuoreemman kuvan laittaa…
- Tyhjä taulu
- Asuntokauppa
- Nauru
- Ilo
- ” Mä en tykkää tästä, mä rakastan tätä!”
- Keittiö. Pöytä ja kaksi tuolia.
- Sänky. Kaksi peittoa ja kaksi tyynyä.
Nyt makailen uudessa asunnossa. Omassa sängyssäni. Urheilukamppeet pyörivät pirteän pakkaslenkin jälkeen pesukoneessa. Jääkaapissa on proteiinivanukkaita, smoothieta ja hedelmiä. Yöpuku on tyynyn alla ja sähköhammasharja latauksessa. Tuijottelen kattoa ja mietin: ” Ei he####i, mikäs tässä on ollessa!!”
” Olen oppinut ymmärtämään, että elämä sinkkuna on todiste voimasta ja itseydestä, ei epäonnistumisen häpeällinen ilmenemismuoto. Olen rennompi muiden seurassa, enkä enää hukkaa emotionaalista energiaa sosiaalisena kameleonttina olemiseen. Syyllisyys, itse-epäilyt ja kysymykset, kuten ” Rakastunko enää koskaan?” ovat lähes hävinneet. Olen onnellinen yksin elävänä ihmisenä. Se on jotain sellaista, mitä en ole aiemmin pitänyt mahdollisena.” Hyvin sanottu Larry!! Lainaus kirjasta: Jälleenrakennus. Fisher Bruce.
Kalenteria kurkkasin ja tuli vähän palailtua sekä pohdiskeltua.
Aurinkoista alkavaa viikkoa!!
-Esko-
// Kuvat: Jere Lehtonen //