Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Category

Tyyli

, ,

Onko tää sun työtä?

21.11.2019

Keltainen suuri rakennus. Jättimäinen sali, jossa edessä leveä pöytä. Pöydän ääressä useita tuoleja. Pöydän päällä nuija ja joitain kirjoja. Mitäköhän täällä tapahtuu? Pieni pellavapäinen Esko-poika vierailulla isänsä työpaikalla Joensuun käräjäoikeudessa joskus 1980-luvulla.

Ei ollut silloin vielä virallisesta Lapsi mukaan töihin päivästä mitään tietoa. Enkä minä oikein koskaan pikkupoikana tiennyt tarkalleen mitä isäni työkseen tekee. Laittaa rosvoja vankilaan perusteesinä riitti ihan hyvin. Näin myöhemmällä iällä olen oppinut ymmärtämään hänen työuraansa hieman paremmin. 

Äidin työpaikka sijaitsi Joensuun torin juurella korkeassa talossa. Sieltä sai joskus säästöpossun mukaansa. En edes muista mikä mahtoi pankin nimi silloin olla. Samassa rakennuksessa vuosia ja vuosia myöhemmin olen viettänyt Joensuun Katajan koripallojoukkueen saunailtoja. En minä oikein pikkupoikana tarkalleen tiennyt mitä äitini työkseen tekee. Säästöpossu perusteesinä riitti oikein hyvin. 

Huomenna marraskuun 22. Päivänä järjestetään jälleen Lapsi mukaan töihin-päivä. Näen tämän oikein tärkeänä päivänä, koska onhan se lasten hyvä tietää mitä vanhempansa työkseen tekevät. Nykypäivänä saattaa isän tai äidin titteli (esim. business development manager) olla niin vaikeasti ymmärrettävä , että piipahdus työpaikalla saattanee avartaa hieman ajattelua. Oma lapseni on ollut useita kertoja mukana työpaikallani ja hänellekin on ollut varmasti mukavaa ja tärkeää nähdä isänsä hieman ”erilaisessa” roolissa. 

”Onko tää sun työtä?” Kysyi eräs pikkuoppilas minulta tällä viikolla? Joo, on vaikkei se siltä aina tunnukaan. Tänään, kun opettelimme kahden kertotaulua ja piirtelin päästäni Kisu Kertokakkosta paperille, niin en voinut olla ajattelematta. On tällä maapallolla kyllä hyvinkin erilaisia työpaikkoja. 

Oletteko vierailleet lapsena vanhempienne työpaikoilla?

-Esko- 

Comments (0)
, , ,

On se viihtyisä koti vaan tärkeä

18.11.2019

Joo, kyllä sinä saat asuntolainan tuolle summalle. Siitäpä Nordean sinisissä kääreissä ollut hyvänmakuinen kova hedelmäkarkki suuhun ja oman asunnon etsintään. Tuosta hetkestä on aika tarkalleen kolme vuotta aikaa. Tuolloin asuin Munkkiniemen eroyksiössä, jossa aluksi roikkui eriväriset verhot ikkunan edessä. Asunto oli kiva, mutta ei se koskaan kotoisalta tuntunut. Ehkä hienoisen myllertävä tilanne vaikutti asiaan.

Tuota ennen asuin hetken muutama kuukausi sitten pilven reunalle siirtyneen isoäitini asunnossa. Siellä minä nukuin pappavainaan huoneessa Ikean sinisten kassien keskellä. Se oli kyllä aivan hirveää. Ei se kovinkaan kotoisalta tuntunut. Ne lapsuudesta tutut tuoksut ja kaikki tutut huonekalut eivät ainakaan helpottaneet sopeutumista. Onneksi kyseessä oli vain niinsanottu kriisimajoitus.

Ja se hetki, kun kesken välitunnin välittäjä soitti minulle, että tarjoukseni oli mennyt läpi. Fiilis oli melkoisen erikoinen ja noiden edellämainittujen asumusten jälkeen fiilis oli mieletön. Minulla oli ensimmäinen oma koti ja vieläpä semmoinen, joka ensimmäisellä katselukerralla aiheutti fiiliksen, tämä on pakko saada. Muistan, kun astuin ensimmäisen kerran sisään tähän nykyiseen huoneistooni. On kyllä vähän erikoinen. On kyllä hyvällä tavalla erikoinen. Erikoinen on omistajansakin, joten sopii minulle todella hyvin. Iskin samointein tarjouksen sisään ja läpihän se sitten muutaman kiemuran kautta meni. Täysin saneerattuun asuntoon oli aika helppo muuttaa. Ei tarvinnut tehdä yhtään mitään. Repiä muovit pois kaappien ovista ja sisustaa järkevästi. 

Aina postatessani Instagramiin jotain asunnosta saapuu minulle viestejä. Onpa sinulla kiva koti. Kyllähän tuolla viihtyy. Kivasti olet sisustanut. Tosi kiva koti. Totta, ei sitä aina edes osaa arvostaa kuinka onnekas voi olla, että on saanut hankittua juuri semmoisen kodin, jossa oikeasti on mukava viettää aikaansa. Jonne on aina kiva palata ja joka näin kolmen vuoden jälkeenkin herättää itsessä wau-fiiliksiä. Ja ennenkaikkea asunnon, joka ei syö läheskään kaikkia kuukausitulojani. Vähemmän menee tähän rahaa, kuin Munkan vuokrayksiöön. Ja onhan tuo lainakin lyhentynyt aika mukavasti kolmessa vuodessa. Onneksi siis ostin.

Näin syksyllä tulee vietettyä aikaa kotona enemmän kuin yleensä. Vaikka edelleen keksin itselleni aina ihan liikaa tekemistä. Joo, mennään nyt tuonne ja tuonne ja tuonne. Täytyisi osata ehkä ajoittain hieman himmata, olla vaan ja löllötellä. Poltella tuoksukynttilöitä, katsella vaikka sitä Netflixiä ja chillata. En muuten aikanaan tiennyt mitä Netflix and Chill tarkoittaa. Nopea Googlaus kertoi asian aika nopeasti. Nooh, mutta voisitteko auttaa maailman huonoista Netflixin käyttäjää?

Mitä sarjoja tai leffoja voisitte suositella Netflixistä? Chillaamisella tai ilman.

Iltoja!!

-Esko-

Comments (0)