Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
, , ,

365 päivää sitten…

12.2.2017

Tämä olkoon kiitoskirjoitus babylonialaisille, egyptiläisille ja muille varhaiskansoille. Varhaiskansoille, jotka keksivät aikakäsityksen. Aika kuluu vaikka et sitä tahtoisi. Aika kuluu ja joskus se ajan kuluminen on ainoa asia, joka auttaa ja helpottaa. Tasan vuosi sitten makasin ensimmäistä iltaa yksin, edesmenneen isoäitini tyhjässä asunnossa. Isoisäni vanhassa sängyssä. Tuijotin kattoa. Lattialla Ikean sinisessä kassissa oli urheilukamppeet, hammasharja ja yöpuku. Jääkaapissa oli proteiinijuomia ja mummon vanhassa Mariskoolissa pähkinöitä. Tuijotin kattoa ja mietin, että mitähän he#####ä tässä oikein tapahtuu. Otsassa leima: Epäonnistuja! Vuodessa kyllä kerkeää tapahtua. Kerkeää ja paljon.

Tämä olkoon myös lohdullinen kirjoitus kaikille niille, jotka ovat minulle meilejä ja muita viestejä laittaneet. Kaikille teille samanmoisen vuoden tai ajanjakson läpikäyneille. Niin ja myös eräälle kaverilleni, joka laittoi minulle pitkästä, pitkästä aikaa viestiä: ” Sama homma kuin sulla, miten tästä selviää? ” Vastasin samalla tavalla kuin niin moni vastasi minulle. ” Aika parantaa. Ensi kesänä olet jo uusi ihminen…” Tuo tuntuu sisältäkuolleelle ihmiselle maailman huonoimmalta ohjeelta, mutta nyt sen merkityksen vasta ymmärtää.

365 päivää piti sisällään seuraavanlaisia asioita:

  • Epätoivo
  • Häpeä
  • Yksinäisyys
  • Pelko
  • Viha
  • Katkeruus
  • Hulluus
  • Kyynel
  • Oxamin
  • Asuntokauppa
  • Kulissien romahdus
  • Iltapäivälehdet
  • Elatusmaksu
  • Jätesäkki
  • Kalenterivanhemmuus
  • Huuma
  • Lepertely
  • Erotiikanpelko
  • Loukkaaminen
  • Tinder
  • Terapiashoppailu -> Kirpparipöytä varaukseen!
  • Aurinko
  • Lohdullisuus
  • Ymmärrys
  • Urheilu
  • Sinkkuelämä
  • Tinder
  • Iltapäivälehdet -> Olisivat voineet vähän tuoreemman kuvan laittaa…
  • Tyhjä taulu
  • Asuntokauppa
  • Nauru
  • Ilo
  • ” Mä en tykkää tästä, mä rakastan tätä!”
  • Keittiö. Pöytä ja kaksi tuolia.
  • Sänky. Kaksi peittoa ja kaksi tyynyä.

Nyt makailen uudessa asunnossa. Omassa sängyssäni. Urheilukamppeet pyörivät pirteän pakkaslenkin jälkeen pesukoneessa. Jääkaapissa on proteiinivanukkaita, smoothieta ja hedelmiä. Yöpuku on tyynyn alla ja sähköhammasharja latauksessa. Tuijottelen kattoa ja mietin: ” Ei he####i, mikäs tässä on ollessa!!”

” Olen oppinut ymmärtämään, että elämä sinkkuna on todiste voimasta ja itseydestä, ei epäonnistumisen häpeällinen ilmenemismuoto. Olen rennompi muiden seurassa, enkä enää hukkaa emotionaalista energiaa sosiaalisena kameleonttina olemiseen. Syyllisyys, itse-epäilyt ja kysymykset, kuten ” Rakastunko enää koskaan?” ovat lähes hävinneet. Olen onnellinen yksin elävänä ihmisenä. Se on jotain sellaista, mitä en ole aiemmin pitänyt mahdollisena.” Hyvin sanottu Larry!! Lainaus kirjasta: Jälleenrakennus. Fisher Bruce.

Kalenteria kurkkasin ja tuli vähän palailtua sekä pohdiskeltua.

Aurinkoista alkavaa viikkoa!!

-Esko-

// Kuvat: Jere Lehtonen //

Comments (25)

You Might Also Like

25 Comments

  • Reply Laura 12.2.2017 at 19:43

    Mahotonta että tuli hyvä fiilis sun puolesta!

    • Reply Esko Kyrö 12.2.2017 at 21:51

      Kiitos. Onpa kiva kuulla!!…:)

  • Reply K 12.2.2017 at 20:04

    Tartun sun jokaiseen sanaan ja uskon siihen, että kaikki järjestyy. Just nyt, vuosi sun jälkeen, täällä eletään sinun päivääsi mummolassa. Ei helvetti. Kai se kesä sieltä tulee.

    • Reply Esko Kyrö 12.2.2017 at 21:52

      Heippa K!
      Kaikki varmasti järjestyy!! Ihan varmasti. Kesä tulee, nopeammin kuin huomaatkaan!…Kaikkea hyvää!!!

  • Reply TätiOOO 12.2.2017 at 21:12

    Kyllä se siittä. Hyvää työviikkoa! Kohta on sulla viikon loma!

    • Reply Esko Kyrö 12.2.2017 at 21:53

      Todellakin OO!
      Niin on, mahtavaa!! Ja Lahen MM-hiihdot, jes!! Pitäskö sitä keväällä taas laittaa lenkkikerho pyörimään?

  • Reply Heli 12.2.2017 at 22:25

    🙂

    • Reply Esko Kyrö 13.2.2017 at 22:20

      Kyllä Heli!!…:)

  • Reply Ina 13.2.2017 at 07:16

    Tosi hyvä idea luetella mitä tunteita on ollut tietyissä tilanteissa. Kiva nähdä miten ne muuttvat ja miten epätoivon ja surun hetkiin saattaa mahtua myös iloa. Se on ehkä ollut minun keski-iän havahdus; että ihmiseen mahtuu todella paljon tunteita. Nuorempana ajattelin ehkä (?) että olin, vähän kärjistettynä, joko onneton tai iloinen.

    Ihanaa että sulla nyt kallistuu tunteet ilon ja onnellisuuden puolelle! Ihanaa maanantaita sinnepäin! ☺

    • Reply Esko Kyrö 13.2.2017 at 22:21

      Heippa Ina!
      No, kyllä mahtuu ja hieno homma, että niitä osaa jo itsessään tunnistaa. Kiitos samoin sinulle!!!…:)

  • Reply alli 13.2.2017 at 09:23

    Vuosi on kulunut. Voisimeko nyt tämän virstanpylvään jälkeen saada lukea muutakin kuin erovalitusta tai tavalla tai toisella jotain eroon liittyvää? Eron, josta sie olet sanojesi mukaan hienosti selvinnyt ja uudestisyntynyt uudeksi ihmiseksi. Ymmärrän kyllä tilanteesi, olenhan sen itsekin kokenut, mutta nyt olisi ehkä aika suuntautua uusille urille myös blogin suhteen.

    • Reply Susan 13.2.2017 at 21:16

      Voithan lukea vaikka Ilta-Sanomia. Eikä tässä mitään erovalitusta ollut, kaiken kaikkiaan positiivinen ja hauskakin kirjoitus. Suuntaudu Alli itse vaan uusille urille tai vaihda luettavaa. Kiitos Esko, niin tykkään sun kirjotuksistas :-)!

      • Reply Esko Kyrö 13.2.2017 at 22:27

        Kiva kuulla Susan, että tykkäät!! Mukavaa iltaa!!

      • Reply alli 14.2.2017 at 07:25

        Niinpä taidan suuntautua ja vaihtaa. 🙂

    • Reply Esko Kyrö 13.2.2017 at 22:23

      Heippa Alli!
      Kiitos mielipiteestäsi. Tuo elämänmuutos on niin kokonaisvaltainen ja veti ns. paketin hieman sekaisin. Tulee myös vaikuttamaan minuun koko elämäni, eli varmasti ajoittain sitä tulee vielä pohdiskeltua. Mukavaa viikkoa sinulle!!

    • Reply Alice 14.2.2017 at 04:24

      No niinpä. Koko blogihan on perustunut sille, että saa inistä ja valittaa. Ihan, kun ihmiset eivät olisi ennen eronneet. On se tainnut ottaa kovalle miehiselle itsetunnolle, kun on jäänyt jätetyksi.

      • Reply Esko 14.2.2017 at 17:14

        Kiitos Alice mielipiteestä! Kyllä, ero ottaa aluksi suuresti myös itsetunnon päälle, miehisenkin. Mukavaa päivää!!

  • Reply Vera 13.2.2017 at 14:35

    Samat 365 päivää meni ohi tuossa muutama viikko sitten. Nyt tuntuu taas helpolle hengittää.
    Monta kohtaa listalla on samoja. Itselle vielä kaupan päälle paikkakunnan vaihdos ja väliaikaisen asumisen jatkuminen toistaiseksi (monta laatikkoa vielä purkamatta).
    Jännä on, että nyt voi sanoa myös, mitä juttuja ei ole vuoteen tehnyt. Melkoinen vedenjakaja.
    Itselle iso homma on ollut alusta asti kirjoittaa joka ilta ennen unta viisi asiaa, joista olen kiitollinen. Välillä oli todella, todella vaikea löytää edes viittä kohtaa per päivä. Nyt luen noita vuoden takaisia ja jatkan listaani, jossa viisi tulee täyteen heittäen.

    • Reply Esko Kyrö 13.2.2017 at 22:24

      Hyvä Vera!! Hieno idea tuo kirjaaminen…:) Väliaikaisasuminen on kyllä aikamoista hommaa…Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle!!

  • Reply Eimi 13.2.2017 at 20:05

    Itsellä on aikaa n. 3×365 päivää ja silti voisin kirjoittaa vastaavan jaarittelu/pyörittely kirjoituksen. Ja silti, vaikka olen uuden kumppanin kanssa avoliitossa.
    Koska olemme erilaisia, me käsittelemme tai lähestymme isoja elämänmuutoksia eri tavalla. Jaarittelu ja tunteiden analysointi tuskin on sen huonompi kuin joku suoraviivaisempi menetelmä. Tunteiden analysointi kasvattaa mielestäni mieltä, se voi jopa kehittää ihmistä matkan varrella. Elämänmuutos voisi olla jokin muu kuin ero, silti sen läpikäyminen tai blogiin kirjoittaminen vuosienkaan päästä ei ole vääryys. Sitä paitsi, tällaisesta saa hemmetisti uskoa tulevaan se, joka on vastaavan analysoinnin alukumetreillä. Tsemppiä kaikki isojen elämänmuutosten äärellä rimpuilevat! Analysoikaa tai olkaa analysoimatta, pääsette yli.

    • Reply Esko Kyrö 13.2.2017 at 22:26

      Kiitos hienosta viestistä Eimi! Kiteytettynä hieno ajatus: Kaikki omalla parhaaksi kokemallaan tyylillä.

  • Reply Ellis 13.2.2017 at 22:42

    “Ei oo kuin aikaa, joka parantaa.
    Aikaa, joka unohtaa.
    Ei oo kun aikaa, joka pelastaa.” Alkoi soimaan päässä, lukiessani tätä. Niin totta ☺❤

    • Reply Esko Kyrö 13.2.2017 at 23:01

      Kyllä!!…Niin totta.

  • Reply anna milano 14.2.2017 at 22:53

    Aika on paras laastari, kun on kykyä itsetutkiskeluun. Ystävät auttavat liimaamaan laastarin paikoilleen silloin, kun se alkaa repeillä ja käpristyä reunoista. Kuitenkin paskavuosista ja elämän pikkukarikoista luovitaan läpi omaan itseensä luottamiseen perustuvalla ja luotsaavalla kasvatuksella. Mun mielestä näin.

    • Reply Esko Kyrö 15.2.2017 at 14:27

      Se on Anna juuri näin!! Aurinkoista päivää!!

    Leave a Reply

    Categories

    Archives