Monthly Archives

May 2019

, , , , ,

Uudet kuviot

26.5.2019

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Suomen Blogimedia ja Hyvinkään kaupunki

Hyvinkäällä Metsäkaltevan kaupunginosassa uudehkon kerrostalokaksion sängyllä istuu mies ja katselee ympärilleen. Aikaisemmin kirjoittelin muutostani ja nyt minä tosiaan asun tässä asunnossa seuraavan kuukauden. Useassa eri kaupungissa olen elämäni aikana asustellut. Aina on ympärillä ollut joku yhteisö, jonka kautta voi lähteä rakentamaan elämää uusissa ympyröissä. Nyt ei ole koripallojoukkueen tai opiskelukavereiden tukea. Hyvinkää on kaupunki, jossa ei asu oikeastaan yhtään tuttua ihmistä. Noh, voiko siis toisaalta olla herkullisempaa asetelmaa lähteä tutustumaan itselleni melkoisen vieraaseen paikkaan?

Ensimmäinen aamu ja avaan silmäni ajatuksella, että missä oikein olen? Jääkaapille on niiden tuttujen kymmenen askeleen sijaan noin kaksitoista. Ikkunoista avautuu sen tutun omenapuun sijaan metsää ja vastakkainen kerrostalo. Työmatka kestääkin sen totutun kymmenen minuutin sijaan noin kolmekymmentä minuuttia. Ja tämä on ollut ensimmäisen viikon aikana se eniten yllättänyt asia. Tämä on oikeasti lähellä. Metsäkaltevan kaupunginosa sijaitsee sopivasti moottoritien läheisyydessä ja työpaikkani Länsi-Vantaalla. Oikea ajoitus ja ruuhkien välttely takaa ihan miellyttävän työmatkan. Optimointia, optimointia.

Jo vajaassa viikossa olen päässyt kokemaan asioita, joita en ole vielä koskaan elämässäni kokenut. Olin katsomassa Tahkon Superpesis-ottelua ja Hyvinkään Villatehtaalla järjestettyä stand up-esitystä. Pesäpallopelissä oli hieno tunnelma ja pääsinpä vielä itsekin mailan varteen. Puoliajalla järjestetyssä tutkaanlyöntikisassa oli osumat kohdillansa. 113 km/h ja voitto kotiin. Harvemmin sitä pääsee lyöntiä hiomaan legendaariselle Pihkalan pesisstadionille. Harvemmin sitä myöskään pääsee ottamaan kuvaa kaupunginjohtajan kainalossa, leppoisa ukkeli.

Hyvinkäällä olen tavannut paljon uusia ihmisiä ja kaikkien kanssa on ollut oikein mukavia juttutuokioita. Noh, stand upin keskusteluista en voi ihan samaa sanoa. Elämäni ensimmäinen kerta ja eturivi. Tietysti minä jouduin oikein kunnon “grilliin”. Jokainen paikalla ollut nyt ainakin tietää kuka olen ja vieläpä kaupanpäälle ikäni, siviilisäätyni ym. Tämä koomikko taisi tosin olla Helsingistä. Hienoisen kuumottava kokemus, mutta huumorilla tästäkin selvittiin.

Lauantaina olimme toisen Hyvinkäälle muuttaneen bloggarin Natan kanssa MTV:n liveuutisten vieraana. Hän kysyi viimeisenä kysymyksenään, että mitä näiltä viimeiseltä kolmelta viikolta odotan? Odotan semmoista ihan arkista elelyä. Lenkkeilyä uusissa maisemissa ja tutustumista Hyvinkään erinäisiin aktiviteetteihin. Yksin ja tyttäreni kanssa. On kaupunkitapahtuma Yhden päivän juttua, Hotelli Sveitsiä, Kytäjä yöpymistä ja ennenkaikkea leppoisia keskusteluja uusien ihmisten kanssa, joten tulkaahan vetäisemään hihasta jos tähän partasuuhun jossain törmäätte.

Niin ja tietysti odotan myös Slipknotin keikkaa. Sattuipa niin sopivasti, että Rockfest järjestetään kesäkuun alussa. Menkäähän Instagramiin (@eskokoo) osallistumaan arvontaan. Teillä on mahdollisuus voittaa avecillinen lippu valitsemallenne päivälle festareille. Rockfesteillä esiintyy esimerkiksi semmoinen pikkubändi, KISS nimeltään.

Instagramini puolelta on hyvä seurailla seikkailuitani Hyvinkäällä. Luvassa vaikka ja mitä, esimerkiksi tämän lähinnä kierrätyskeskuksen kamppeilla sisustetun asuntoni esittelyä.

Tänään lätkän MM-finaali. Toivottavasti käy hyvin Suomelle, hyvinkäy!!

-Esko-

Comments (0)
, , , ,

Perjantain vanhat: Hikinen pukukoppi kasvattaa

24.5.2019

Jääkiekkoa katselen, kuten varmasti miljoona muutakin suomalaista. Tämähän sopii hyvin perjantain vanhaksi tänne joukkueurheilun maailmaan.

/// Noihin kuviin kiteytyy paljon. Olen todella kiitollinen siitä, että olen saanut kasvaa joukkueurheilun parissa. Viettänyt elämästäni aika monta tuntia erinäisillä urheiluareenoilla ja siellä hikisissä pukuhuoneissa. Välillä on tullut voittoja, välillä tappioita. Kuvissa juhlimme Joensuun Katajan saavuttamaa miesten Sm-pronssia. Tuo joukkue oli aivan uskomaton. Itse olin täysin pyyhkeenheiluttajan ja treenimiehen roolissa. Tuossa joukkueessa vallitsi uskomaton henki. Jokainen jätkä oli ystävällinen. Jokainen jätkä tuki toistaan. Jokainen jätkä asetti toisen edun omansa eteen. Kaikki tekivät töitä yhteisen päämäärän eteen, Sm-mitalin. Kukaan ei silloiselta nousijajoukkueelta odottanut yhtään mitään. Me yhdessä odotimme ja kauden päätteeksi saimme palkinnon ja viikon juhlat. Tai, no ihan kaikki eivät viikkoa juhlineet.

Facebookissa olen törmännyt useamman ystävän päivityksessä “Kiitti koutsi“-kampanjaan, jonka tarkoituksena on kiittää vuosien varrella vaikuttaneita valmentajia. Katajan valmentajana toimi tuolloin Heinosen Timo. Auktoriteettinen entinen huippupelaaja. Kiitos, että otit mukaan tohon jengiin. Oli todella suuri ilo ja kunnia seurata ja kasvaa vuosi Jukka Toijalan ja Sami Laaksosen opissa. Sain paljon koripallokentälle, mutta myös elämääni. Yhdet harjoitukset muistan todella hyvin. Olin päässyt yksin läpi. En koskaan yltänyt donkkaamaan, mutta ajattelinpa hauskuuttaa pelikavereitani. Löin pallon täydellä voimalla takalevyyn. “Heiska” lopetti treenit ja pani koko jengin juoksemaan viivoja. Kukaan ei tästä hermostunut. Pukkarissa tilanteelle naureskeltiin ja heitettiin femmat. Hyvä koulutus auktoriteettia haastaneelle junnulle. Niin ja Valtosen Jannelle vielä kiitokset Uskudarin kebab-pizzan esittelystä, Piirosen Mikalle siitä öisestä parveketuokiosta ja bussikuski Huikurille niistä tuhansista ja tuhansista ajetuista kilometreistä. Tuo kausi Joensuussa oli ikimuistoinen.

Elämässäni on vaikuttanut todella monta valmentajaa, monessa eri lajissa. Ei sitä silloin juniorina ymmärtänyt, että lähes jokainen lasten kanssa touhuava koutsi tekee työtä lähinnä rakkaudesta lajiin. Viettää elämästään tuhansia tunteja jääkiekkokaukaloissa, voimisteluareenoilla, jalkapallokentillä ja kaikkialla missä lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa. “Kiitti koutsi”-kampanja on hyvä huomionosoitus niille kaikille valmentajille, jotka tekevät todella arvokasta työtä. Jokainen minua valmentanut henkilö on ollut erilainen persoona. Te kaikki olette pelikavereideni ohella rakentaneet minusta minut.

KIITOS! Mauno Siintomaa (Ratanat Joensuu, jalkapallo) Pekka Willman (Kiekkoreipas, jääkiekko), Risto Haapala (Lahden Reipas, jalkapallo), Vesa Hämäläinen (Lahden NMKY, koripallo), Mika “Veje” Nurminen (Lahden NMKY, koripallo), Kalle Rissanen (Lahden NMKY, koripallo), Petri Selkee (Lahden NMKY, koripallo), Jukka Hänninen (Lahden NMKY, koripallo), Sami Toivianen (Namika Lahti, koripallo), Uller Kerde (Namika Lahti, koripallo), Jarkko Kumpulainen (Orimattilan Jymy, koripallo),  Timo Heinonen (Joensuun Kataja, koripallo), Mika Forsberg (Orimattilan Jymy, koripallo) ja pakko vielä kiittää yhtä joukkueenjohtajaa. Jukka Törmälä (Joensuun Kataja, koripallo) mahtava mies. Anteeksi jos unohdin jonkun.

Muistakaahan kiittää koutseja!! Myös lastenne harrastusten…:) Nyt lähden valmentamaan itse itseäni tuonne ikämiesten koripalloharjoituksiin.

-Esko-

// Kuvat: Joensuun Katajan nettisivut: katajabasket.fi // ///

Comments (0)