Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

perjantai

, , , ,

Perjantain vanhat: Mielipiteeni Tinderistä

19.7.2019

Nyt olen kokeillut ja mielipide aikasen sama, kuin kolmisen vuotta sitten. Eli perjantain vanhana aivan kirjoittelu-urani alkutaipaleen vastailujani.

/// KIIITOS!! Kysymyksiä tuli todella paljon. Vastailen niihin pikkuhiljaa. Osaan tekstein, osaan videomateriaalin muodossa. Tässä ensimmäinen otos:

Mielipiteesi Tinderistä?

Itse en ole Tinderiä kokeillut ja en varmasti tule kokeilemaankaan. Uskon enemmän, että se ”oikea” tupsahtaa elämääni täysin sattumalta ja odottamatta. Olen vanhan koulukunnan deittailija ja näistä uusista sovelluksista olen vähän pihalla.

En siis todellakaan tuomitse Tinderiä. Jokainen paikka tai sovellus, jossa ihminen voi löytää toisen ihmisen rinnalleen on todella hieno juttu. Yksinäisyys -> ei hyvä.

Kerro 5 asiaa, jotka tekevät sinut onnelliseksi ja iloiseksi juuri nyt.

Pikku-F, uusi asunto, ystävät, urheilu ja pienet innokkaat oppilaat

Mikä on tärkein elämänohje, jonka olet saanut vanhemmiltasi?

Älä puutu liikaa toisten asioihin.

Millaiset ihmiset ärsyttää?

Tulen pääosin toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, mutta huumorintajuttomuus ja joka asiaan puuttuminen ärsyttää.

Millaiset tyypit sytyttää?

Semmoiset, joilla on samanlaisia mielenkiinnon kohteita. Fiksut ja itseään arvostavat ihmiset, jotka tietävät mitä haluavat ja sanovat vastaan jos tarvitsee.

Mitä mieltä olisit uudesta parisuhteesta?

Jos joku mielenkiintoinen tyyppi kävelee vastaan ja homma lähtee rullaamaan, niin en vastaan pistä. Olisin varmasti aika hyvin valmennettu mies jollekin ihmiselle. On tässä sen verran nyt asioita tullut analysoitua. Tämmöistä olotilaa ei montaa kertaa elämässään halua kokea, joten kyllä seuraavaan suhteeseeni laitan kaiken peliin parempana ja kasvaneena ihmisenä.

”Laastarisuhdetta” en halua, koska on todella väärin toista ihmistä kohtaan lähteä vain paikkaamaan omaa tunnevammaansa ja ihastua vain ihastumisen tunteeseen.

Mikä näistä olisi sun valinta ja miksi?

– resorttipötköttelyä Koh Taolla

– interrail Euroopassa

– safari Afrikassa

– viikko Nykissä sopivalla shopping-budjetilla

– Route 66 hyvässä seurassa vuokra-autolla

Valintani olisi resorttipötköttelyn kautta Nykiin shoppailemaan. Rakastan auringossa köllöttelyä. En olekaan käynyt aurinkolomalla kuuteen vuoteen. Korkea aika olisi taas kesällä lähteä.

Ah, New york ja Amerikka. Jenkeissä en ole käynyt koskaan ja yksi haaveistani on matkustaa sinne. Tämän tulen kyllä toteuttamaan seuraavan viiden vuoden säteellä.

Hyvä ystäväni käy Amerikassa joka vuosi ja hänen kanssaan on ollut puhetta, että vuokraisimme talon Floridasta ja olisimme siellä muutaman viikon. Se olisi myös mahtavaa.

Kivaa viikonloppua!!

-Esko- ////

Comments (0)
, , , ,

Perjantain vanhat: I love Joensuu

12.7.2019

Ja tänään kutsuu Joensuu, tuo vanha kotikaupunkini. Perjantain vanhaksi siis muistelua tuosta itäisestä kaupungista. Ja tänään en lenkkiä juokse ihaillen maisemia, koska Ilosaarirock on nykyään kolmepäiväinen. Juoksennellaan lähinnä siellä Laululavan alueella.

//// Joensuu, tuo samankorkuisten kerrostalojen ruutukaavakaupunki. Kaupunki, jossa kirkot tuijottavat toisiaan pienten mäkien päällä. Tämä kirkkojen välinen alue kätkee sisälleen niin paljon muistoja. Joensuu on minulle kuin se kolmas kotikaupunki. Huomenna sinne taas pääsen. Muu erikoispartio saapuu vasta lauantaina, mutta minulla on vielä tätä “omaa” lomaa jäljellä, joten ajattelin ottaa varaslähdön ja nostalgisoida.

 Ilosaarirock-lämmittelynä juoksen pitkän lenkin ja käyn katsomassa kaikki lapsuuden paikkani. Niskakadun kerrostalon, jossa oli punaiset ja vihreät sälekaihtimet. Kanervalan koulun. Vanhan legendaarisen Urheilutalon. Mummolani Niinivaaralla ja oi niin monta muutakin kohdetta. Taitaa lenkki venähtää puolimaratonin mittaiseksi.

Listaanpas tähän alle hieman ikimuistoisimpia Joensuun muistojani:

” Ei vitsi, mistä sä sait noi? Kaverini oli saanut jostain käsiinsä eroottisia aikuistenlehtiä. Pikkupojat lukivat niitä kerrostalon syvennyksessä ymmärtämättä mistään mitään. Äitini saapui kauppareissulta ja huomasi nappulansa Ratto-lehti käsissään. Pojat säikähtivät ja lähtivät karkuun. Lehdet kyllä jätettiin siihen. Eli kiinni jäätiin ja sitten valistettiin. Taisi olla muuten ensimmäinen ja ainut vanhempieni antama seksivalistus. “

” Roskiksessa on Bruce Springsteenia. Tämän lauseen muistan aina, koska isoveljeni kiusasi tällä nuorempaansa. Siis minulla oli paha ärrävika pienenä ja hänestä oli hirveän huvittavaa, kun tuon sanoin. Päräyttelin ärriä ilmaan ja muita nauratti. Voi, minua pientä Vaahteramäen Eemelin näköistä pientä pellavapääraukkaa.”

” Olin pihojemme nuorin lapsi ja vähän ujokin. Olin aina leikeissä mukana, mutta esimerkiksi Kirkonrotassa minun ei tarvinnut jäädä koskaan. Pääsin aina helpolla. Näin kasvatustiedettä lukeneena, tämä oli virhe. On saattanut jättää jälkensä minuun tämä helpolla pääseminen. Olisivat vaan isommat pojat laittaneet sinne Kirkonrotaksi vaikka itku silmässä! “

Sitten tulikin vuosien tauko, kun muutimme Lahteen. Palasin vuonna 2001 Joensuuhun pelaamaan ja opiskelemaan Itä-Suomen liikuntaopistoon erityisryhmien liikunnanohjaajaksi.

” ISLO:n ensimmäinen ratsastustunti. Kyllä, ratsastus. Olin kyllä pikkupoikana syöttänyt hevosia, mutta selässä en ollut käynyt. Siinä sitten ratsaille ja huh. Muiden hepat menivät upeaa ympyrää, mutta minun hevonen ei. En tiedä mitä tein väärin. Minun hevonen ryntäsi maneesin laidalle ja alkoi syödä laitamainoksia. Siinä se heppa pureskeli Joensuun Osuuspankin mainosta, muiden hallitessa hevosiaan lähes Kyra Kyrklundin tasoisella otteella. Tämän jälkeen minulle on tullut hevosallergia. Keksitty tai ei, ihan sama.”

” Joensuun urheilutalo ja ratkaiseva miesten korisliigan pronssiottelu KTP:ta vastaan. Halli oli loppuunmyyty ja aivan turvoksissa. Voitimme ottelun ja se hetki, kun sinun kaulaan laitetaan pronssinen mitali tuommoisen yleisön edessä. Sen kauden Joensuun Kataja. Paras jengi missä olen koskaan ollut mukana ja useat tyypit ovat vieläkin hyviä ystäviäni. Itsehän en päässyt pelaamaan juuri lainkaan, mutta eikö se mene niin, että ketkä pelaa vähiten juhlii eniten. Näin se ainakin meillä meni. Jetsetissä taisi mennä viikko ja Uskudarin kebab-pizzoja tilailtiin sinne kymmeniä, huh! “

” Kaikki Ilosaarirockit. Ne ovat aina yhtä mahtavia. Ekan kerran olin vuonna 1997. Lippu maksoi 130 markkaa..”

Huomenna taas Joensuu ja Ilosaarirock. Ne sadat tutut. Pelikaverit, lapsuuskaverit, koulukaverit, uudet mahdolliset kaverit. Ah, lentopusun ja voisilmän paikka!

Jos olette rokkailemassa, niin tulkaa nykäisemään parrasta!!

-Esko- ////

Comments (2)