Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

urheilu

, , ,

Juoksetko pakoon niitä hiljaisia ja yksinäisiä hetkiä?

18.5.2022

Juoksetko pakoon niitä hiljaisia ja yksinäisiä hetkiä? Näin minulta kysyttiin taannoin Instagramissani. Vastataanpas tähän nyt hieman kattavammin oikein kirjoituksen muodossa. Kaikilla on varmasti erinäisiä kimmokkeita aloittaa joku uusi urheiluharrastus. On kyseessä sitten padel, sulkapallo, kiipeily tanssi tai ihan mikä vaan. 

Olen urheillut aivan koko ikäni. Ihan pienenä poikana vietin kaikki kesät isovanhempieni kesämökillä Orimattilassa. Siellä pelasimme serkkujeni kanssa jalkapalloa, juoksimme tyynyistä tehtyjä esteitä ja keihästä heitimme papan katajasta veistetyllä keihäällä. 

Vähän isompana poikana pelasin samaan aikaan jalkapalloa, jääkiekkoa ja koripalloa. En voi vanhempiani enempää kiittää, että nämä minulle mahdollistivat. Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen on asia, josta olen heille aina todella kiitollinen.

Koripallo valikoitui sitten lajikseni, jota pelasin ihan korkeimmalla sarjatasolla asti. Aina, kun vuorossa oli lenkki tai juoksuharjoittelu oli se aivan pakkopullaa. Tuolloin inhosin juoksemista. Aktiiviuran lopetettuani kävin lenkillä aina ajoittain. Juoksin kolmen kilometrin lenkkiä, josta aina kävelin puolet. En jaksanut, eikä kiinnostanut.

Tasaiseen elämään saapuikin sitten hieman suurempi särö. Arki oli täyttynyt touhusta ja tekemisestä. Sitten sitä ei enää ollutkaan. Oli hiljaista ja vaatekaapissa olikin vain omat vaatteet. Siitä se sitten alkoi. Lenkkitossut jalkaan ja juoksemaan. Suuri muutos elämässä oli se minun kimmokkeeni aktiivisen juoksuharrastuksen aloittamiseen. Ulkoilma ja lenkin mukanaan tuoma mahtava olo auttoi kaikkeen. Tämä on valinta, josta olen itselleni aina todella kiitollinen. Siinä olisi ollut paikka tehdä myös hyvin erilaisia valintoja.

Viime lauantaina juoksimme ystävieni kanssa marathon-viestin. Se meni aivan älyttömän hienosti. Sijoituimme puolivahingossa kymmenen parhaan joukkoon. Omaa osuutta juoksiessani huomasin olevani paremmassa kunnossa, kuin koskaan aiemmin elämässäni. Se tuntui todella hyvältä. Se tuntui niin hyvältä, että innostuin juoksemisesta vain entistä enemmän.

Kyllä, aloittaessani aktiivista juoksuharrastusta juoksin pakoon niitä hiljaisia ja yksinäisiä hetkiä. Nykyään juoksen, koska nautin suunnattomasti niistä hiljaisista ja yksinäisistä hetkistä. Näin se elämä kuljettelee. 

-Esko-

// Kuvat: Jenny Helenius //

Comments (4)
, , , ,

Helsingin parhaat juoksureitit kertaa kaksi

9.9.2021

Otin tälle lukuvuodelle todella kovan tavoitteen. Minua Instagramissa seuraavat varmasti, siis aivan varmasti ovat huomanneet, että juoksen työmatkani. Olen asettanut itselleni tavoitteen, että juoksen joka päivä töihin. Repussa kulkevat puhtaat vaatteet. Työpaikalta löytyy suihku, pyyhe ja hammasharja. Nyt tämä homma alkaa tuntumaan jo nautinnolta. Se hetki, kun saavut aamulla suihkusta on upea. Todella pirteänä voi päivän aloittaa ja pysyypä tässä vahingossa aika älyttömän hyvässä kunnossakin. En voi, kun suositella kokeilemaan.

Suosittelenpas tässä samalla myös omat Helsingin lempireittini, joita pitkin on mahtava kilometrejä viilettää. Tämä työmatkani ei nyt ihan tuolle listalle päässyt. Noin kuusi kilometriä Vihdintien vartta teollisuuskiinteistöjen varjoissa ei ihan kärkipäähän kiilaa. Itselleni juoksemisessa yksi hyvinkin tärkeä osa on maisemien ihailu. Niitä katsellessa matka tuntuu huomattavasti lyhyemmältä. Kyllä, näin ainakin omasta mielestäni.

UNELMA

Olemme ystävieni kanssa nimenneet näitä reittejä ja ensimmäisenä esittelyssä on Helsingin unelma. Reitti kiertelee seuduilla, joissa oletettavasti ihmisten keskiansiot juuri ja juuri ylittävät luokanopettajan palkkanauhan. Lähtö tapahtuu Hotelli Kalastajatorpan läheisyydessä sijaitsevalta Härkähaan nurmikkoalueelta.

Sieltäpä sitten kohti akselia Kuusisaari, Lehtisaari ja onnellisten saari eli Lauttasaari. Tämä väli kyllä tarjoilee erittäin hienoja maisemia ja myös pari miellyttävää pikkusiltaa, joita on kiva köpötellä. Lauttasaaresta matka jatkuu kohti Helsingin käräjäoikeutta, jossa en ole muuten ikinä sisällä käynyt. Vaikka isäni ja isoisäni tekivätkin todella, todella pitkät ja ansiokkaat urat kyseisellä lakialalla. Tänä päivänä en tosin enää sinne sisälle haluaisikaan päästä.

Hietaniemen hautausmaan rantahiekkatieltä Hietsun uimarannan betonikaistalepolulle, sieltä idyllisen Regatan kahvilan kautta vilkutukset Marinin Sandylle ja sitten aletaankin olemaan jo perillä. Kekkosen rantasaunalta Tamminiemestä voi aloittaa kevyen loppukirin kohti maalia. Siellä kellon pysäytys ja kilometrejä kertyy noin 14.

URBAANI

Ystäväni asuessa Ruoholahdessa syntyi tämä reitti. Ensimmäisenä kiintopisteenä Clarionin hotelli, josta matka jatkuu kohti edesmennyttä Nosturin keikkapaikkaa. Ei ole enää Nosturia, tai siis on useampikin nosturi, jotka edesauttavat näyttävien kerrostalojen kohoamista ihan niinsanotusti pelipaikoille. Sieltä Kaivarin rantaan, jossa ohittaa muutaman hieman hienomman virvokkeiden nauttimispaikan. Kellonajasta ja säästä riippuen, voi joko juosta Mattolaiturin ohi tai sitten kiertää suosiolla mäen kautta.

Silja Linen terminaalin edestä aukeaa hienot näkymät Kauppatorille ja maailmanpyörälle, joka onkin hyvä kiintopistekohde. Sieltä Pohjoisrantaan ja Hakaniemen torin läpi kohti ehkä Suomen tunnetuinta lenkkireittiä eli Töölönlahtea. Puolikas Töölönlahti “väärään” suuntaan ja Baanaa pitkin kohti Ruoholahteen parkkeerattua autoa. Siellä kellon pysäytys ja kilometrejä kertyy hieman reilut kymmenen.

BONUS (ei Helsinki) RANTARAITTI ESPOO

Itse en tuolla ole ihan hirveästi juossut. Pari kertaa olen käynyt ja kuulemani mukaan toimii erittäin hyvin esimerkiksi treffilenkkipaikkana. Juoksutreffit toimivat ainakin kohdallani optimaalisesti. Lenkin pituutta voi hyvin säädellä sosiaalisen kanssakäymisen kanssa. Jos ei ihan juttu lähdekään ja säätilat alkavat tahtomatta pyrkiä mukaan keskusteluun voi semmoinen viisi kilometriä olla ihan sopiva. Kympillä onkin sitten jo todennäköisesti vähintään toinen tapaaminen edessä. Jos koko Rantaraitin (n. 40km.) talsii heti ensimmäisellä kerralla läpi, voi seuraavan lenkin aloitellakin sitten jo Tillanderilta kihlasormusten kaiverrushommilla.

Jos en ollut koskaan käynyt Helsingin käräjäoikeudessa, niin en ole muuten käynyt Tillanderillakaan. Toivon, että jälkimmäinen olisi se todennäköisempi vierailupaikka tulevaisuudessa.

Mukavaa iltaa!!

-Esko-

// Kuva: Jenny Helenius //

Comments (0)