” Hän taas tanssii tahtiin valssin…Hän on täällä taas, kuinka sua kaipasin? Täällä taas, talven yli odotin…” Näin laulaa Sir Elwoodin Hiljaiset värit. Laulaa keväästä, joka on taas saapunut luoksemme. Tuonut sitä kauan kaivattua valoa. Paljasta asfalttia ja aurinkolaseja. Aurinkolaseja, joiden takana on pirteät silmät valmiina vastaanottamaan tulevan kevään ja auringonsäteet. Auringonsäteet osuvat hienosti myös jo melkein valmiiseen asuntooni. Juuri saneeratussa talossa on ollut hieman käynnistymisvaikeuksia, mutta nyt asiat ovat edenneet. On löytynyt mm. kauan kaipaamani häkkikellari, jonne voin nuo toista kuukautta nurkassa olleet tavarat viedä, huh!
Rakastan tätä asuntoa. Rakastan tätä asuntoa jo nyt ihan mielettömästi. Aina astuessani ulko-ovesta sisään tulee jotenkin ylpeä olo. Tämä on minun oma asunto, meidän asunto. Myös F rakastaa uutta kotiaan ja alkuviikosta hän sisustelikin omaa “salahuonettaan”. Jäi kuulemma kesken, mutta tärkeimmät eli Suvi Teräsniskan julisteet löysivät paikkansa seinältä. Hieno tulee varmasti.
Nyt on lähes kaikki valmiina. Telkkari seinässä, uusi matto lattialla, uudet lipastot makkarissa, taulut seinällä, Wallmentin upeus seinällä, saunavuoro varattu ja hymy huulilla. Neiti Kevät, tule vain. Ollaan valmiina!
-Esko-
P.S. Asuntohommia myös täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä…