Browsing Tag

sisustus

, , , , ,

Uusi tauluni

18.1.2023

Asuntohommia pitkästä aikaa. Ja sinänsähän ne ovat juurikin nyt henkilökohtaisella tasolla ajankohtaisia. Oli korkojen tarkistus tuossa joulukuun lopussa ja sinä päivänä tunsin suurta onnea. Olin silloin aikoinaan lainan ottaessani varautunut korkojen nousuun ottamalla pitkän korkosuojauksen. Näinpä kuukausittaiset asumiskuluni eivät nousseet, kun parilla kympillä, onneksi. On tuo Euriborin käyrä kohonnut viime aikoina melkoisen kovaa vauhtia.

Varsinainen kirjoitus kuitenkin liittyy vuonoseinälleni vihdoin ja viimein löytyneeseen tauluun. Remontin jälkeen melkoisen kauan mietiskelin, jotta mitäköhän siihen laittaisi. Aluksi kokeilin siihen serkkuni näyttelystä ostettua Brittney Grinerin puhuttelevaa teosta. Sen jälkeen hankin kirpputorilta Arabian Kalevala-lautassarjan. Sen kiinnittäminen olisi ollut liian haastavaa. Ja täysin sattumalta Lahden Petit St. Lousista ostetun t-paidan kautta löysin tuon Vogue-taulun nuoren, lahjakkaan taiteilijan. @jabetsson Instagramissa.

Otin häneen yhteyttä ja tiedustelin, josko hän voisi minulle taulun tehdä. Ja sehän onnistui. Tämän jälkeen kysyin, josko hän voisi sen vielä personoida minun asuntooni. Ja sehän onnistui. Nuo huulet on siis väriltään muokattu tuon taustaseinän mukaan. Aika täyden kympin palvelua, etten sanoisi. Lähes kaikki kotini taulut ovat lahtelaisten nuorten taiteilijoiden luomuksia. Ei ole ainakaan kaikilla ihan samanlaisia.

Ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilin taulun kiinnitykseen taulutarroja. Tämän kokeilun jälkeen en kyllä muita käytäkään. Ovat meinaa äärimmäisen käteviä. Esko ja kiviseinä on todella huono yhdistelmä. Esko, iskuporakone ja seinä, jonka sisällä menee vesiputkia on vielä huonompi yhdistelmä. Ei tarvinnut kiinnitystarrojen kanssa tuommoisia pohtia.

Omasta mielestäni sopii tuohon täydellisesti. 

-Esko-

Comments (%)
, , , ,

Kyllä oma koti on aina oma koti

22.9.2022

Kiviseinäasennukset saatu: @talonmiespaikalle

Kolmisen kuukautta olen asustellut omassa kodissani hienoisesti venyneen remontin jälkeen. Tammikuussa lähdin ja heinäkuussa palailin. Näinhän näissä remonteissa usein käy, että ihan eivät alustavasti suunnitellut aikataulut pidä. Ehkä joku kaksi kuukautta tuossa menee. Vähän kauemmin meni, mutta lopputulos on enemmän, kun mieluinen.

Asuntonihan purettiin käytännössä kokonaan. Seinät revittiin auki. Lattiat kaivettiin betoniin asti ja tietyissä kohdissa vieläkin syvemmälle. Päätin heti alkuvaiheessa, että materiasta en valita. En valittanut. Kivilouhosvaiheessa myönnän miettineeni, että tuleekohan tästä enää ikinä ihmisen asuttamaa asumusta?

Tulihan siitä. Siitä tuli juuri sellainen, jonka olen aina halunnut. Keittiöstä sain haaveilemani. Mattavalkoiset ovet kuparivetimillä. Kruununa kuparinen allas sekä hana valkoisella tasolla. Nämä uudistukset rakennettiin vanhoihin runkoihin. Myös keittiökoneistus säilyi entisellään. Keittiönihän ei ole suunniteltu kovinkaan ahkeralle kokkaajalle. Kyllä siellä kuitenkin minun bravuurini helposti valmistaa. Niistä bravuureista ei sitten sen enempää.

Lattiamateriaaleja pyörittelin päässäni todella paljon. Oli betonia, oli korkkia, oli epoksia ja sitten oli valkoista parkettia. Tuohon viimeiseen sitten päädyin. Vaalea ”paksulankkuinen” saarniparketti nyt asuntoani koristaa. Todella hienohan se on. ”Siinä näkyy sitten kaikki.” Tämän virkkeen kuulin aika monta kertaa tuon valinnan tehtyäni. Ja oikeassahan he olivat. Siinä näkyy kaikki, mutta onneksi minulla on äidiltäni joululahjaksi saamani Dysonin imuri. Ilman sitä olisin kyllä helisemässä. Käytössä päivittäin. Tyyli edellä, tyyli edellä.

Muistan, kun astuin ensimmäistä kertaa tähän kotiini loppuvuonna 2016. Siitä asti tänne on ollut aina kiva tulla. Sama fiilis on edelleen. Kyllä se oma koti on aina oma koti. 

Mukavaa loppuviikkoa!

Esko

Comments (8)