Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

minikaksio

, , , , ,

Nyt minä sain yhden unelmieni huonekaluista

2.10.2019

Yksinkertaisen ja ajattoman kaunis. Näin voisi kuvailla uusinta huonekaluhankintaani. Tuosta Artekin tarjoiluvaunusta olen salaa haaveillut todella kauan. Aina sen hintalapun nähdessäni loppuu haaveilu aikasen nopeasti. Minun oma rakas äitini on kyllä uskomattoman muistin omaava ihminen. Hän on myös ihan samanlainen kuin minä. Jos jotain saa päähänsä on se vaan saatava. Isäni ja veljeni ovat ehkä hienoisen rationaalisempia ihmisiä. Äidin poika minä taidan olla, aina.

Mainitsin äidilleni joskus melkein kolme vuotta sitten tähän asuntooni muuttaessani, että kylläpä tuohon sohvan viereen sopisi hyvin juuri tuo kyseinen tarjoiluvaunu. Keskustelu jäi sitten siihen ja sohvan vieressä on eiliseen päivään asti ollut Ikean vanha tv-taso. Viime viikolla asia nousi jostain taas esille ja sitten tulikin soitto, että miepä kävin nyt sen Artekin sinulle ostamassa. Ennen ei tule, kun olet asuntosi siivonnut ja raivannut.

Maanantaina suoritin sitten suursiivouksen ja raivasin “olohuoneestani” kaiken ylimääräisen pois. Eilen tuo helmi sitten asuntooni saapui ja onhan se nyt ihan älyttömän hieno. Aina, kun kävelen siitä ohi ihastelen sitä hymy huulilla. Kyllähän tuo huuma jossain vaiheessa laantuu, mutta voihan sitä nyt vähän fiilistellä. Nyt alkaa olemaan tässä kämpässä ainoastaan huonekaluja, joilla kaikilla on oma tarinansa. Mummoni tuoli vuodelta 1960, itsetehty keittiönpöytä, Artekin nojatuoli ja nyt tämä uusi timantti.

Äitini aina esittelee nämä hankintansa ehkä hieman suruisilla saatesanoilla. Sitten, kun miusta aika jättää. On sinulla aina muistot mukanasi. Niin on, nuo ajattomat huonekalut tulevat varmasti seuraamaan myös minua. Niin kauan, kun miusta aika jättää. Eli toivottavasti tulevat näkemään vielä paljon hyviä hetkiä ja vuosia elämässäni.

Mitäs tykkäätte?

-Esko-

Comments (6)
, , , , ,

Perjantain vanhat: Ota Esko ja puolita neliöt

22.3.2019

Asuntoteemalla jatketaan. Tähän sopii hyvin perjantain vanhaksi omasta mielestäni hyvin onnistunut kirjoitus. Viimeisen kysymysmerkin tilalle voisi kirjoittaa 31 m2.

//// Kajaanista Helsinkiin muuttaa akateemisesti valveutunut kasvatustieteen kandidaatti. Hän on aiemmin saanut siirron Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokseen suorittamaan kasvatustieteen maisterin tutkintoa. Uuden asunnon on oltava lähellä keskustaa, koska tuleva luokanopettaja on poikamies. Lönnrotinkatu ja kahdeksantoista neliötä. Ei voisi parempaa paikkaa enää olla. Kesä menee vauhdikkaasti ja syksyllä hän rakastuu. Löytyy rakkaus, joka muuttaa hänen elämänsä.

Tuleva maisteri muuttaa 40 neliön kaksioon Hakaniemeen. Jes! Gradu on valmis. Hän menee palauttamaan graduaan yliopistolle ja professorin kanssa jutellessaan matkapuhelin värisee taskussa. ” Olen raskaana.” Lukee viestissä. Hän meinaa kaatua Siltavuorenpenkereen portaissa. “Otan kaikki seitsemän erilaista.” Toteaa hän apteekkarille ja pakkaa raskaustestejä pieneen apteekin pussiin. Kyllä, hänestä tulee isä.

Yhtäkkiä heitä onkin kolme. Maisterin pieni perhe päättää muuttaa Lahteen. Lahdessa on edullisempaa. Lahdessa on mahdollista toteuttaa rivitalohaave. Hän haluaa myös farmaribemarin ja oman grillin. Hän grillaa kerran ja myy sen naapurille, koska rivitaloelämä ei ollutkaan heitä varten.

On aika palata takaisin Helsinkiin. Löytyy 55 neliön unelma-asunto. Asunto, jota hän rakastaa. Asunto, jonne on aina hyvä mennä. Asunto, jossa maisteri on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Siis fyysisesti, koska talon alakerrassa on oma kuntosali. Naisella ja maisterilla tulee ero. Hänen on taas aika muuttaa.

Hänen on aika muuttaa takaisin yksiöön. Hän on mies, joka puolittaa asuinneliönsä. 18m2 -> 40 m2 -> 100m2 -> 55m2 -> 30m2 -> ?

Harmaissa kuvissa näkyy pieniä auringonpilkahduksia.

-Esko- ////

Comments (0)