Browsing Tag

positiiviset

, , ,

Kiitollisuuksia

11.10.2022

”Valitettavasti meissä ihmisissä on se piirre, että me myötäeletään enemmän toisten murheiden kautta ja samaistutaan vaikeita asioita elämässään kokeneeseen ihmiseen – vaikka toisinpäin ois ehkä oikeesti terveempää. Ihmiset tuntuu ärsyyntyvän jopa enemmän sellasista vaikuttajista, joiden elämässä kaikki on hyvin…” Tämä on suora osittainen lainaus kommentista, jonka sain viimeisimpään kirjoitukseeni. Oli muuten todella, todella mukava saada paljon kommentteja myös blogin puolelle. Nekin, kun ovat hyvin vahvasti siirtymässä tuonne Instagramiin. Suuri kiitos siis lukijoilleni.

Hieman nyt otan inspiraatiota tuosta kommentista, vaikkei sen konteksti nyt ihan suoranaisesti tähän osukaan. Ajattelinpas jälleen koostaa tähän asioita, jotka ovat elämässäni juuri tällä hetkellä hyvin ja ovat saaneet aikaan kiitollisuuden tuntemuksia. On niitä isompia ja sitten ehkäpä hieman pienempiä.

Työtehtävän muutos. Niin kovin rakas luokanopettajan työni sai tänä syksynä aivan uusia sävyjä. Työolosuhteet muuttuivat ja samalla muuttui myös työn sisältö itselleni täysin kestämättömäksi. Lähes kaikki vahvuuteni luokanopettajana murenivat ja päivät alkoivat tuntua selviytymistaistelulta. 

Illat menivät palautuessa. Öisin herätti muutkin, kun eturauhanen. Päätä särki lähes jatkuvasti ja aloin huomaamaan itsessäni asioita, joita en ollut koskaan vielä noin parinkymmenen vuoden uralla huomannut. Se oli surullista, se oli myös vähän pelottavaa. Onneksi minulle löytyi pienryhmän opettajan paikka samaisesta koulusta. Nyt on reilut kaksi viikkoa uutta pestiä takana ja ilo opettamiseen alkaa jälleen löytymään. 

Olen ylpeä itsestäni, että uskalsin asiasta puhua ja ryhtyä toimiin riittävän aikaisessa vaiheessa.  

Syksyn värit. Onpas ollut todella hieno syys meillä Suomessa. Paljon on tullut juostua ja päätä tuuletettua esim. edellisen kappaleen asian tiimoilta ja toki muutenkin. Olenkin monelle juoksun aloittamista harkinneelle tutulle sanonut, että nyt olisi paras aika aloitella. Luonto on upea ja happi kulkee. Harvoin sitä hyvän lenkin jälkeen on harmittanut.

Lahti, koti ja vanhemmat. Äitini taitaa juuri tällä hetkellä olla kirkkaasti Instagramini suosituin henkilö. On ollut aivan ihana huomata, kuinka olemme vuosien vieriessä hänen kanssaan vaan lähentyneet ja lähentyneet. Pienestä asti olen ollut vähän semmoinen äidin poika. Vaikka askel hidastuu ja lääkkeiden määrä kaapissa lisääntyy ei tämä asia näemmä koskaan muutu. 

Tosin viime vierailullani saimme aikaan ihan rehellisen riidan. Aiheena olivat hiukseni, jotka eivät kotiväkeä ihan hirveästi ilahduta. Suora lainaus: ”Nyt menet sinne parturiin. Nuo hiukset ovat aivan hirveät. Mie pidin sinua ihan kunnon miehenä.”

Leveiden farkkujen paluu vaatekaappiini. Kuudennella luokalla Lahden Yhteiskoulussa eräs tyttö sanoi minulle jotenkin näin: “Jos käytät leveitä farkkuja, niin tytöt vaan ihastuu suhun.” Juuri tällä hetkellä käyttötarkoitus on hieman eri ja nehän ovatkin oikein tyylikkäitä. Ollut kyllä vanhalle pillifarkku-ukolle melkoinen hyppäys.

Kirjoittelunurkkaus. Olen jo kauan haaveillut String-kokonaisuudesta huoneeni nurkkaan ikkunan eteen. Nyt semmoisen vihdoin sain ja olen enemmän, kun tyytyväinen. Kevyen ulkomuotonsa puolesta sopii pieneen asuntooni täydellisesti. Kaunis ja tarpeeksi ”näkymätön”.

Oversize-puvut. Olen kauan haaveillut tuommoisista puvuista mikä on päälläni ensimmäisessä kuvassa. Ollut todella vaikea täältä Suomesta löytää, kunnes aivan sattumalta päädyin Voltin aleen Helsingin Kampissa. Sieltähän niitä löytyi kaksinkappalein. Menee niin arjessa, kuin juhlassakin.

Keittiöni. Yläkaappien poisto sekä nuo kupariset elementit jaksavat ilahduttaa joka kerta, kun astun kotiini ja katson oikealle. Pienet asiat muuttivat asuntoni visuaalisen ilmeen aivan täydellisesti. Juuri sopivan minimaalista. Kovinkaan moni kokkausintoilija ei ehkä tähän asiaan yhtyisi.

Juoksukengät. Olen hieman hurahtanut uusien (kalliiden) juoksukenkien osteluun. Tosin hyvät kengät ovat tuossa harrastuksessa ensiarvoisen tärkeät. Perustelen asian itselleni, että oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon ei voi koskaan sijoittaa liikaa.

Seuraajat ja lukijani. Kiitos, kun kommentoitte, haastatte asiallisesti, ymmärrätte ja kannustatte. 

Mukavaa iltaa ja ensi viikollahan onkin muuten jo syysloma.

-Esko-

Comments (4)
, , , ,

Positiivisia, positiivisia ja positiivisia

15.12.2021

Näitähän on oikein mukava aina kirjoitella. Siis positiivisia ja mukavia pieniäkin asioita, joita tässä elämässä ympärillä vilahtelee ja ilmestyy. Aiemmin tämmöisiä kivoja asioita listailin kuukausittain. Silloin tosin uusia kirjoituksiakin ilmestyi päivittäin. En nyt oikein itsekään tiedä miksi tämä julkaisutahti on ollut jo kauemmin hyvinkin verkkaista. Tai siis osasyyn tiedän kyllä. Elämä on tässä pyörinyt aika samanmoisella kaavalla jo liiankin kauan. Niinsanotut inspiraation lähteet ovat olleet vähäisiä. Tästä kirjoitteluhommasta pidän todella paljon ja kyllä tässä nyt on jo korkea aika hieman aktivoitua. 

Noniin, eli listaillaanpas tähän hieman positiivisia juttuja, joita on eteeni tässä lähiaikoina osunut:

Sitä, kun ymmärtää päästää irti niistä pienistäkin vahingollisista ajatuksista oman pään sisällä, aukeaa sinne ovet jollekin paremmalle ja valoisalle. Tämähän nyt kuulostaa hyvinkin kliseiseltä, mutta itse tuon voin todellakin allekirjoittaa. Sanotaanko näin, että elämä se osaa ottaa ja yllättää. 

Modernien miesten uusi kausi Yle Areenassa. Tämä on hieno sarja, jonka katsomiseen jopa minä jaksan keskittyä. Hahmot ovat todella hyvin luotuja ja ajoittain se jopa hieman kirpaisee, koska jokaisesta heistä löytyy yhteyksiä omaan elämääni. Vahvuuksineen ja etenkin heikkouksineen.

Kirjoittelin aiemmin asunnostani löytyneestä rakenteellisesta ongelmasta. Asiat ovat tässä soljuneet eteenpäin ja tässähän on muutto edessä ehkäpä lähiaikoina. En halua hirveästi keskeneräisistä jutuista kirjoitella, joten naputellaan tästä enemmän, kun asiat varmistuvat. Seikkailua ja erilaista elämänvaihetta varmasti on luvassa. Siitä olen varma.

Viereisen S-marketin remontti ja sen mukanaan tuomat pienet asiat. Sieltä löytyy nykyään se himoitsemani appelsiinimehuautomaatti. Arvokastahan se on, mutta täysin hintansa arvoista. Toinen timantti on sushibuffa, josta on helppo poimia grillilohia mukaansa. On kuulunut hyvin tiiviisti ruokavaliooni lähiaikoina.

Malminkartanon portaat. Portaat uusittiin viime kesäksi ja niistä tuli kyllä äärimmäisen hienot. Leveyttä riittää ja löytyypä sieltä nykyään valaistuskin. Menee ihan nähtävyydestä.

Nyt koputan tässä kuvitteellista puurakennetta. Olen pysynyt todella terveenä ja en edes muista milloin olisin viimeksi ollut kipeänä. Vuosia siitä ainakin on. Jaksan uskoa, että hyvä fyysinen kunto edesauttaa tässä asiassa, paljonkin. 

Munkkiniemen lippakioski. On kyllä laitettu todella tunnelmalliseksi. On kynttilöitä, vilttejä, valoja ja juuri sopivasti liikaa kermavaahtoa kaakaossa.

Minun luokkani jälleen kerran on aivan mahtava. Lasten kanssa on todella mukava touhuilla ja heillä on kyllä juuri semmoinen meininki, johon aina opettajana pyrin. Eräs heppu totesi yhden liikkatunnin jälkeen osuvasti: ”Kaaduin tuolla parkilla ja heti tuli kaverit kysymään, että sattuiko sinua ja tarvitsetko apua? Mulle tuli siitä tosi hyvä mieli. Toi on yhtä tärkeää, kun matikka.” Kannustava, auttavainen ja positiivinen ilmapiiri, wau!

Kohtahan tuo alkaakin jo joululoma. Tämä lukukausi on mennyt kyllä todella nopeasti ja en oikein ole osannut vielä yhtään asennoitua siihen, että ensi viikolla onkin jo jouluaatto. Aikamoista.

Oikein mukavaa viikkoa!

-Esko-

Comments (4)