Instagram on mielestäni todella hyvä sovellus. Erittäin helppo käyttää, erittäin helppo seurata muiden touhuiluja ja erittäin hyvä keino tallentaa oman elämänsä kuvapäiväkirjaa. Tänä syksynä myös koulullemme luotiin tili satojen ja satojen miljoonien Instagram-käyttäjien joukkoon. Sopiiko sitten Instagram ja koulumaailma samaan lauseeseen? No, miksipä ei sopisi. Mielestäni koulun oma Instagram on oiva tapa luoda avoimempaa kulttuuria ja tarjoaapa se ihmisille mahdollisuuden päästä kurkistamaan kouluarkeen. Olkoon se sitä nykypäivää ja osa paljon puhuttua digiloikkaa.
Ei ollut minun kouluaikanani Instoja, Snäppeja tai edes matkapuhelimia. Näin jälkikäteen ajateltuna olisipa mukava, jos olisi ollut. Piristävää olisi kurkistaa sinne Lotilan ala-asteelle Lahteen ja katsella miltä on meininki tuolloin näyttänyt. Enpä usko, että on mitään dokumentteja jäljellä noilta ajoilta. Koulukuvat jossain vanhempieni laatikoissa. Koulun oma Insta tarjoaa myös koulumme entisille oppilaille kätevän virtuaalikierroksen entiseen opinahjoonsa hyvinkin helposti. Ai, tuolla pihalla leikimme silloin kirkonrottaa tai piilosta. Muisteloa, muisteloa…
En ole vielä kerennyt sen tarkempaa kyselytutkimusta tekemään, mutta olettaisin, että nykyisistä oppilaista koulumme Instagram on ihan kiva juttu. Oppilaiden vanhemmistakin on toivottavasti mukava nähdä muutamia otoksia lastensa kouluarjen keskeltä.
Rajiksen Instagram tarjoilee pieniä arkisia paloja Länsi-Vantaalaisesta koulusta. Koulumaailman kuvausrajoitteet tiedostaen ja hyvällä, leppoisalla otteella. Tulkaahan mukaan seurailemaan -> TÄÄLTÄ löytyy.
Heitetäänpäs loppuun tämmöinen pieni leikkimielinen haaste. Jos koulumme Instagram-tilille tulee ennen syyslukukauden päätöstä 500 seuraajaa. Minä henkilökohtaisesti juoksen sata (100) kertaa koulumme ympäri ja vedetäänpäs päälle vielä sata (100) punnerrusta.
Mukavaa viikkoa!!
-Esko-
Leikin ja leikkikalujen evoluutiota on mukava seurailla näin vanhemman näkökulmasta. Puulelut ja Duplot kuuluvat sinne hieman vielä askeltaan hakevan pienen sankarin touhuihin. Sieltä sitten pikkuhiljaa lähdetään siirtymään Sylvanian Familiesien ja elokuvateemojen kautta jonnekin. Se joku on tällä hetkellä tässä miniperheessä LPS. Niin mikä? No, Littlest Pet Shop. En ole itsekään ollut ihan perillä näistä pienistä eläinhahmoista, mutta pikkuhiljaa alkaa tulemaan tutuksi minullekin. Löytyy arvokkaita, joilla on reikä pohjassa. Pehmeäpäiset ovat niinsanottua peruskauraa jne…