Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Category

Yleinen

, ,

Älä lue niitä keskustelupalstoja!

12.9.2021

Monilukutaito on asia, joka on sisällytetty uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen yhdeksi lohkoksi. Monilukutaito kätkee sisäänsä useita eri osa-alueita, joista yksi on medialukutaito. Nykymaailmassa kasvojemme eteen tulvii useista eri vastaanottimista tietoa, jota täytyisi osata suodattaa. Mikä on totta? Mikä ei? Kuinka suhtaudun ympärillä velloviin asioihin ja miten ymmärrän lukemaani tekstiä tai katselemaani visuaalista hyvin nopeaan tahtiin vaihtuvaa näytöstä.

Minulla on oma blogi. Minulla on oma Instagram-tili. Ne ovat minun kanaviani viestiä erilaisia asioita. Minulla on oikeus kirjoittaa omasta elämästäni juuri mitä haluan. Juuri mitä haluan, loukkaamatta muita ihmisiä. Teillä lukijoilla on oikeus ymmärtää kirjoittamani tekstit juuri haluamallanne tavalla.

Nykytekniikka mahdollistaa myös hyvin impulsiivisen viestinnän. Kiihtyneessä tilassa on helppo istua näppäimistön eteen ja kirjoittaa juuri mitä mieleen juolahtaa. Varmasti kaikille on joskus näin tapahtunut, että esimerkiksi ystävän kanssa riidan keskellä Whatsapp-viestiin saattaa lipsahtaa muutakin kuin pelkkä savua korvistansa päästävä hymiö. Viesteillä on aina myös vastaanottaja, vaikkei sitä ihan aina muistaisikaan läppäriä tai puhelimen näyttöä näpytellessä. Yleensä tällä vastaanottajalla on myös tunne-elämä ja sydän.

Muistan edelleen hyvin Iholla-sarjamme psykologin sanat. Älä lue niitä keskustelupalstoja! Kyllähän minä niitä menin lukemaan ja lähtökohtaisesti uteliaana ihmisenä lueskelen aina ajoittain itsestäni aloitettuja keskusteluja, joiden määrä on kyllä vähentynyt huomattavasti ja hyvä niin. Edelleen kuitenkin tasaisin väliajoin löydän oman nimeni mitä kummallisemmista keskusteluketjuista.

Kyllä sitä välillä ihmettelee, miksi nimeni aivan tahtomattani nousee hyvin outoihin mysteereihin, joita oman elämänsä salapoliisit sitten tosina ratkovat. Minä olen avoin ihminen ja kovasti toivon, että minulta voisi suoraan asioita kysellä. Kyllä minä kaikkeen itseeni liittyvään voin vastailla. Ihan kaikin mokomin.

Tämänikäisenä ukkelina ja Iholla-ryöpytyksen kokeneena osaan suhtautua näihin loukkaaviin ja negatiivisiin kommentteihin melkoisen neutraalisti. Päivittäin teen työtä kiusaamisen kitkemisen ja hyvän ryhmähengen rakentamisen kanssa. Eihän ilkeyttä ja huonoa käytöstä voi koskaan pitää hyväksyttävänä. Se ei saa muuttua itsestäänselvyydeksi, mutta kaikki elävät elämäänsä omalla parhaaksi valitsemallaan tavalla. Elämä on oppimista ihan kaikille meille. Itse opin tämmöisiä hienoja sanoja lempianimaatioelokuvani itseensä uskovalta jänikseltä.

 Kukaan ei pysty kaikkeen ja kaikki tekee virheitä, mutta sehän tekee meistä tasapuolisia. Mitä enemmän opimme ymmärtämään toisiamme, sitä ainutlaatuisempia meistä tulee…

– Judy Hopps, Zootropolis-

Mukavaa alkavaa viikkoa!!

-Esko-

// Teksti: Muokattu omasta kirjoituksestani.//

// Kuva: Olli Laine //

Comments (0)
, , , ,

Helsingin parhaat juoksureitit kertaa kaksi

9.9.2021

Otin tälle lukuvuodelle todella kovan tavoitteen. Minua Instagramissa seuraavat varmasti, siis aivan varmasti ovat huomanneet, että juoksen työmatkani. Olen asettanut itselleni tavoitteen, että juoksen joka päivä töihin. Repussa kulkevat puhtaat vaatteet. Työpaikalta löytyy suihku, pyyhe ja hammasharja. Nyt tämä homma alkaa tuntumaan jo nautinnolta. Se hetki, kun saavut aamulla suihkusta on upea. Todella pirteänä voi päivän aloittaa ja pysyypä tässä vahingossa aika älyttömän hyvässä kunnossakin. En voi, kun suositella kokeilemaan.

Suosittelenpas tässä samalla myös omat Helsingin lempireittini, joita pitkin on mahtava kilometrejä viilettää. Tämä työmatkani ei nyt ihan tuolle listalle päässyt. Noin kuusi kilometriä Vihdintien vartta teollisuuskiinteistöjen varjoissa ei ihan kärkipäähän kiilaa. Itselleni juoksemisessa yksi hyvinkin tärkeä osa on maisemien ihailu. Niitä katsellessa matka tuntuu huomattavasti lyhyemmältä. Kyllä, näin ainakin omasta mielestäni.

UNELMA

Olemme ystävieni kanssa nimenneet näitä reittejä ja ensimmäisenä esittelyssä on Helsingin unelma. Reitti kiertelee seuduilla, joissa oletettavasti ihmisten keskiansiot juuri ja juuri ylittävät luokanopettajan palkkanauhan. Lähtö tapahtuu Hotelli Kalastajatorpan läheisyydessä sijaitsevalta Härkähaan nurmikkoalueelta.

Sieltäpä sitten kohti akselia Kuusisaari, Lehtisaari ja onnellisten saari eli Lauttasaari. Tämä väli kyllä tarjoilee erittäin hienoja maisemia ja myös pari miellyttävää pikkusiltaa, joita on kiva köpötellä. Lauttasaaresta matka jatkuu kohti Helsingin käräjäoikeutta, jossa en ole muuten ikinä sisällä käynyt. Vaikka isäni ja isoisäni tekivätkin todella, todella pitkät ja ansiokkaat urat kyseisellä lakialalla. Tänä päivänä en tosin enää sinne sisälle haluaisikaan päästä.

Hietaniemen hautausmaan rantahiekkatieltä Hietsun uimarannan betonikaistalepolulle, sieltä idyllisen Regatan kahvilan kautta vilkutukset Marinin Sandylle ja sitten aletaankin olemaan jo perillä. Kekkosen rantasaunalta Tamminiemestä voi aloittaa kevyen loppukirin kohti maalia. Siellä kellon pysäytys ja kilometrejä kertyy noin 14.

URBAANI

Ystäväni asuessa Ruoholahdessa syntyi tämä reitti. Ensimmäisenä kiintopisteenä Clarionin hotelli, josta matka jatkuu kohti edesmennyttä Nosturin keikkapaikkaa. Ei ole enää Nosturia, tai siis on useampikin nosturi, jotka edesauttavat näyttävien kerrostalojen kohoamista ihan niinsanotusti pelipaikoille. Sieltä Kaivarin rantaan, jossa ohittaa muutaman hieman hienomman virvokkeiden nauttimispaikan. Kellonajasta ja säästä riippuen, voi joko juosta Mattolaiturin ohi tai sitten kiertää suosiolla mäen kautta.

Silja Linen terminaalin edestä aukeaa hienot näkymät Kauppatorille ja maailmanpyörälle, joka onkin hyvä kiintopistekohde. Sieltä Pohjoisrantaan ja Hakaniemen torin läpi kohti ehkä Suomen tunnetuinta lenkkireittiä eli Töölönlahtea. Puolikas Töölönlahti “väärään” suuntaan ja Baanaa pitkin kohti Ruoholahteen parkkeerattua autoa. Siellä kellon pysäytys ja kilometrejä kertyy hieman reilut kymmenen.

BONUS (ei Helsinki) RANTARAITTI ESPOO

Itse en tuolla ole ihan hirveästi juossut. Pari kertaa olen käynyt ja kuulemani mukaan toimii erittäin hyvin esimerkiksi treffilenkkipaikkana. Juoksutreffit toimivat ainakin kohdallani optimaalisesti. Lenkin pituutta voi hyvin säädellä sosiaalisen kanssakäymisen kanssa. Jos ei ihan juttu lähdekään ja säätilat alkavat tahtomatta pyrkiä mukaan keskusteluun voi semmoinen viisi kilometriä olla ihan sopiva. Kympillä onkin sitten jo todennäköisesti vähintään toinen tapaaminen edessä. Jos koko Rantaraitin (n. 40km.) talsii heti ensimmäisellä kerralla läpi, voi seuraavan lenkin aloitellakin sitten jo Tillanderilta kihlasormusten kaiverrushommilla.

Jos en ollut koskaan käynyt Helsingin käräjäoikeudessa, niin en ole muuten käynyt Tillanderillakaan. Toivon, että jälkimmäinen olisi se todennäköisempi vierailupaikka tulevaisuudessa.

Mukavaa iltaa!!

-Esko-

// Kuva: Jenny Helenius //

Comments (0)

Categories

Archives