Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Category

Yleinen

, , ,

Kesä on hieman auki

31.5.2020

Eilen oli ensimmäistä kertaa opeurani aikana kevätjuhla ilman kevätjuhlaa. Sen kyllä huomasi ainakin tunnelman puolesta. Yleensä tuo eilinen päivä on jotenkin niin erityislaatuinen, että sitä fiilistä on vaikea edes kuvailla muille, kuin koulussa työskenteleville. Oli jotenkin outoa aloitella lomaa ilman aitoa Suvivirttä ja valloittavia esityksiä, joissa pienet koululaiset etsivät silmillään niitä yleisössä istuvia sukulaisiaan. Hyvin se päivä kuitenkin meni ja jääpähän tämmöinenkin hieman erilainen kevätjuhla tuonne muistojen syövereihin.

Oli myös hyvin erilaiset aikuisten koulunlopettajaiset. Olin varannut jo aikoja sitten meille kunnon pitkän pöydän yhdestä ravitsemusliikkeestä. Hyvissä ajoin ilmoitin sinne kuitenkin, että siirretäänpä varausta alkukesään 2021. Kävin eilen pyöräilemässä ympäri Helsinkiä ja kävimme Töölönlahdella pienellä työporukalla hieman muistelemassa erilaista vuotta ja toivottelemassa mukavat alkavat kesälomat. Olin kotona joskus kahdeksan aikoihin. Harvemmin sitä on kevätjuhlalauantaina tullut kotiin tuohon aikaan ja alkanut siivoamaan.

No, olipas sitä aamulla pirteänä. Hyppäsin auton rattiin ja lähdin hakemaan pienempää lomalaista tänne Helsinkiin. Tästä se loma sitten kunnolla starttaa. Ei ole mitään suunnitelmia ja eiköhän tässä aina jotain keksitä. Kelit ainakin näyttävät olevan kohdillaan.

Eipä tässä sen kummempia jaksa edes suunnitella, mutta tänä kesänä olisi kiva:

  • mökkeillä
  • uida
  • viettää huippua isä-tytär aikaa
  • pussailla
  • pyöräillä ympäri Helsinkiä
  • käydä Korkeasaaressa
  • juosta paljon
  • tavata ulkona vanhempia ja syödä äidin valmistamia parvekelounaita
  • heittää kotimaan autoreissu, Kajaanissa haluaisin käydä. En ole käynyt sitten muuttoni vuonna 2009.
  • istua puistoissa
  • grillailla
  • nähdä kavereita
  • olla vaan ja ihmetellä
  • pysyä terveenä

Aurinkoa!

-Esko-

// Kuvat: Netta Koso //

Comments (0)
, , ,

Erilainen lukuvuosi

28.5.2020

Missä se Helpdeskin numero on? Täytyy soitella ne kesän aikana unohtuneet salasanat. ”Heh, enpäs taida ollakaan ihan ensimmäinen lahopäinen opettaja, joka täällä soittelee, heh…” Jotenkin näillä väsyneillä sanoilla alkaa kohdallani aina uusi lukuvuosi. Viime syksynä tieni kävikin Eläinten valtakuntaan ja siellä sijainneeseen Kettulaksi nimettyyn ryhmään. Fyysisesti luokkamme sijaitsi väliaikaisessa parakkirakennuksessa. Noin kahden metrin päässä ulko-ovesta kohosi korkea vaneriaita, jonka takana rakennusmiehet tekivät ihmeitä ja uutta, uljasta koulurakennusta. Aidassa oli oman lantioni kohdalla pieniä muovisia ”ikkunoita”, josta pikkuoppilaat ajoittain työkoneita ihmettelivät.

Itse ihmettelin lukuvuoden aluksi näitä pikkuoppilaita. En ollut vielä koskaan opeurallani aloittanut kakkosluokkaisten kanssa. Viimeiset kaksi kevättä olen Suvivirren ja jäähyväislaulun kajauttanut lähteville kutosluokkalaisille. Hommat lähtivät rullaamaan heti mukavasti. Se lasten into ja riemu tarttui myös tähän hieman vanhempaan kettuun. Opetuksessa kirjojen lisäksi erittäin tärkeinä välineinä toimivat pehmolelut ja puutyöluokassa askarreltu Eskon taikasauva. Välillä nämä pikkusankarit istuivat selässä, kun opettaja teki omia epävireisestä laulamisesta saamiaan rankkaripunnerruksia. Ajoittain toimivat puntteina, kun heitä nosteli ylös ja alas välituntien päätteeksi. Myös opettajan tekemät kärrynpyörät onnistuneiden suoritusten kunniaksi saivat hymyä huulille.

Alkoi kevätlukukausi ja oli aika kirjaimellisti purkaa yhteys Eläinten valtakuntaan. Edessä oli muutto uuteen upeaan koulurakennukseen. Avoimet oppimisympäristöt vaativat aluksi hieman totuttelua, mutta hommat lähtivät kiiltävillä pinnoillakin rullaamaan kivasti. Tekniikkaa ja vempaimia oli vaikka ja kuinka. Edelleenkään en osaa ääniä laittaa tiettyihin härveleihin päälle. Opinportaat ovat uuden koulun sydän ja niiden viereiseltä seinältä löytyvästä muraalista nämä pikkusankarit päivittäin kaikkea uutta ja jännittävää bongailivat. Samaa tekivät hieman isommat sankarit uudessa ja upeassa opehuoneessa. 

Kevät eteni ja olikin aika katsella tiiviisti hallituksen tiedotustilaisuuksia. Ei sitä olisi ihan heti Kajaanin OKL:ssä uskonut, että joskus etäopetus on itsellänikin edessä. Nyt maailmanlaajuinen paha pöpö siihen johdatti. En ollut koskaan kuullutkaan Zoomista. Kiitos sinulle, joka siitä Instagramissani vinkkasit. Pikainen haltuunotto ja kohti täysin erilaista opetusta. Ajoittain olin lähiopetuksessa ja suurimman osan tunneista pidin kotoani oman pöytäni äärestä. Siellä olivat ketut innokkaina pienissä kuvakkeissa milloin missäkin. Pääosin aina hymy huulilla ja tämäkin lähti rullaamaan jopa yllättävänkin hienosti. Eräällä tunnilla annoin tehtäväksi rakentaa majan, mistä on hyvä kuunnella lukemaani satua. ”Esko, mä muuten nukuin siellä majassa.” Tehtävä siis suoritettu yli odotusten.

Viimeiset pari viikkoa onkin touhuttu jälleen lähiopetuksessa. Hieman erilaista on koulunkäynti ollut ja suurimman osan tunneista olemme viettäneet uusilla ja uljailla opinportailla. Paljon olemme ulkoilleet ja kyllähän vanhat klassikot kaiken digiloikan keskellä pitävät pintansa vuosikymmen toisensa jälkeen. Pituushyppyä on loikittu ja myös hyppynaruloikat ovat päiviä ilostuttaneet. ”Simpukankuori se avautuu, Esko ja Pizza ne rakastuu, ei, juu, ei juu, jne…” Erilainen lukuvuosi saa myös erilaisen lopetuksen. Ei ole lauantaina kevätjuhlaa. On kuitenkin jäätelöt ja auringonpaiste.

Jos on ollut paljon muutoksia isolla ketulla, niin on niitä ollut myös pienilläkin. Aivan huippuja lapsia ja upeasti ovat hommansa hoitaneet.

Alla vielä koulumme nelosluokkalaisten tekemä Suvivirsi-video, joka on kyllä todella hieno ja kiteyttää tämän erilaisen lukuvuoden aikasen napakasti, huumoria unohtamatta. Kannattaa katsoa. Aina tuosta värssystä tähän vuodenaikaan nousee karvat pystyyn ja hieman liikuttuu.

-Esko-

// Kuva: Markus Suntila //

Comments (3)