Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Monthly Archives

February 2021

, , ,

Mitä grafologia kertoo minusta?

24.2.2021

Olen tehnyt useampana viikonloppuna koekertauksia tyttärelleni. Niihin liittyvistä Insta-videoista ehkäpä kysytyin kysymys on ollut: Onko toi sun kirjoittama? Onko toi sun käsiala? Miten sinulla voi olla noin kaunis käsiala? Kyllä se on minun käsialani. En ole kyllä itse juuri koskaan kiinnittänyt huomiota omaan väkerrykseeni. Kirjoitan paljon käsin. Töissä kirjoittelen taululle päivittäin. Käytän paperikalenteria ja useat muistiinpanotkin rustailen mustalla ohutkärkisellä tussilla. Tässä asiassa en ole sen digivallankumouksen koko ajan kiihtyvän pyörän mukaan hypännyt, enkä hyppää. 

Yleensä teen Googlesta lähinnä omien vaivojeni tarkastelua. Ja kaikkihan sen tietävät, kuinka järkevää on tuota hakukonelääkäriä käyttää. Tällä kertaa lähdin kuitenkin tarkastelemaan oman käsialani tutkimusta Googlen kautta. Sieltähän löytyi vaikka ja mitä. Oli aika leikkiä hetki grafologia ja lähdin tulkitsemaan Anna-lehden artikkelin perusteella omaa käsialaani. Mitä se paljastaakaan minusta ja luonteestani? Osuukohan kohdilleen?

”Jos käsialasi on iso, olet ihmisläheinen ekstrovertti. Haluat tulla huomatuksi ja ymmärretyksi.”

Heti ensimmäinen osui itseeni lähes täydellisesti. Tulen, tai ainakin yritän tulla toimeen lähes kaikkien ihmisten kanssa. Ihan aina se ei toki onnistu. Rakastan höpöttelyä ja juttelua erinäisten ihmisten kanssa. Esimerkiksi opehuoneessa olen hyvin usein äänessä. Joidenkin mielestä varmasti liikaakin.

”Jos käsialasi on suora eli ei kallistu näkyvästi vasemmalle tai oikealle, olet looginen ja suhtaudut asioihin käytännönläheisesti.”

Tuosta loogisuudesta nyt en ole ihan varma. Käytännönläheisyyden tunnistan kyllä itsessäni. Teen usein ennen, kun ajattelen mitä olen oikeastaan edes tekemässä. Ja tämän piirteen olen perinyt äidiltäni. Jos saan jonkun asian päähäni, niin haluan sen totetuvan lähes välittömästi. Ei ehkä kaikissa asioissa ihan paras piirre.

”Kaukana toisistaan olevat sanat paljastavat, että nautit vapaudesta.”

Tämä osui taas täysin naulan kantaan. Olisinko voinut sanoa näin tuossa vuosia sitten? En todellakaan. En osannut olla yhtään yksin. Hetkisen sen otti ja nyt on kiva päättää täysin omista tekemisistään. On niinsanotusti mukava olla vapaa ja (keksi adjektiivi).

”Rivien väliin paljon tilaa jättävä osaa asettaa rajoja.”

Tässä asiassa on kyllä vielä paljon harjoiteltavaa. Isänä olen ajoittain aivan liian helposti ympäri puhuttavissa. Pitäisi olla huomattavasti jämäkämpi. Tämä ei siis kyllä ihan itseeni osunut. 

”Mikäli taas pidät kirjoittaessasi paljon painoa kynälläsi, olet itsevarma ja hyvä sitoutumaan. Saatat reagoida asioihin todella nopeasti ja vahvasti.”

Itsevarmuuteni oli kyllä todella kauan aivan kadoksissa ja murusina jossain maailmalla. En uskonut yhtään itseeni ja omiin kykyihini juuri missään asioissa. Pidin itseäni täysin epäonnistuneena ihmisenä, joka on onnistunut tuhoamaan oman päähän rakennetun tulevaisuutensa. Todella kiitollinen olen siitä, että ihminen voi kehittyä ja muuttaa pikkuhiljaa omia ajattelumallejaan. Olen ihan hyvä äijä. Ja hyvä on aivan riittävä.

Tuohon sitoutumiseen en kommentoi mitään. Jos miettii asiaa vaikkapa parisuhdekantilta, niin tämä grafologi on ampunut täysin metsään.

Reagoin asioihin nopeasti ja vahvastikin. Nämä asiat todellakin tunnistan.

”Jos nimesi pystyy lukemaan allekirjoituksestasi, viihdyt omissa nahoissasi. Et koe tarvetta esittää mitään kenellekään.”

Hienosti sanottu. Yritän olla mahdollisimman aito ukko. En oikein osaa vetää mitään roolia missään tilanteissa. Joskus ehkä voisi olla hieman virallisempi, mutta ei se vaan oikein onnistu.

Yllättävän hyvin nuo kohdat minuun täsmäsivät. Grafologia olikin muuten itselleni myös hieman vieraampi asia. Täytynee tutustua tarkemmin.

Kivaa viikkoa!

-Esko-

// Lainaukset: Anna-lehden artikkeli //

Comments (0)
, , , ,

Taas jotain aivan turhaa pakotettua positiivisuutta!

22.2.2021

”Taas jotain aivan turhaa pakotettua positiivisuutta.” Narisin huonotuulisena opehuoneen sohvilla, kun kävelin useiden paperilappusten ohi, joissa oli kaikkien henkilökuntamme jäsenten nimet. Olin nukkunut edeltävän yön todella huonosti ja mollivoittoisen aamun olin itselleni rakentanut. Juuri ennen lomia näin minulle usein tapahtuu, vaikka senhän pitäisi mennä juuri toisinpäin. Siinä tuhisin, join kahvin mustana ja lähdin vetäisemään viimeisen työpäivän ennen viikon leppoista huilitaukoa työn touhusta.

Työpäivän päätteeksi nappasin oman lappuseni pöydältä ja taitoin sen reppuuni. Juoksin kotiin ja istuin pöytäni ääreen. Otin tuon paperin käteeni ja aloin lueskelemaan työkavereideni minusta kirjoittamia positiivisia juttuja. Partasuinen ukko herkistyi. Siis ihan oikeasti liikutuin noista kauniisti sanoista, joita luin. Se manaamani pakotettu positiivisuus tuntuikin aivan ihanalta ja loma lähti käyntiin todella kivasti. Usein olen itse kirjoitellut, kuinka lapsia ei koskaan voi kehua liikaa. Tähän voi nyt sanoa, että kivalta ne mukavat sanat tuntuvat aikuisestakin. 

Tässä viime aikoina tuolla sosiaalisessa mediassa ja mediassa yleensäkin on havaittavissa kyllä melkoisen negatiivista ilmapiiriä. Koronakriiisin alkaessa oli jotenkin hieno huomata, kuinka jopa somessa oli semmoinen yhteisöllinen ja kannustava meininki. Pikkuhiljaa tämän erikoistilanteen edetessä tuo positiivisuus ja tsemppaava ilmapiiri on sulanut aika tehokkaasti pois. Kyllähän tämä tilanne alkaa jo turhauttamaan. Sehän nyt on ihan selvä, mutta ei kai se virus valittamalla täältä mihinkään häviä. Ei se tosin häviä positiivisilla sanoillakaan. Paremmalta ne kuitenkin tuntuvat. Hyvähenkisellä piikittelyllä se toivottavasti jossain vaiheessa häviää tai ainakin vähenee huomattavasti. (Olipa osuva) 

Naputtelenpas tähän kirjoituksen loppuun nuo kaikki mukavat minusta kirjoitetut virkkeet. Täältä ne voi sitten helposti kopioida vaikkapa ansioluettelooni. Jos olisin työrekrytoija, niin antaisin noille asioille hyvin paljon painoarvoa. Tarkemmin minä nuo lukisin, kun esimerkiksi edeltävät työsuoritteeni. En tosin tiedä juuri mitään työnhakuprosessin kulusta, joten ei siitä sen enempää.

”Olet ehkä maailman paras ja luontevin kehuja. Piristät oppilaiden ja työkavereiden päivää ja luot hyvää ilmapiiriä ympärillesi.”

”Sinä tuot aina auringon mukanasi, kun tulet huoneeseen.”

”Eskon saun pium paum. Hengen nostaja.”

”Olet näkyvä ja kuuluva energinen piristys.”

”Mahtava tyyppi sekä luokassa, että luokan ulkopuolella.”

”Sulla on aina hyvä meininki päällä ja sopivan hyvä/huono huumori. Kohtaat oppilaat aina lämmöllä.”

”Sun oppilaat saa olla luokassa juuri sellaisia, kun he ovat. Sun positiiviset sanat ei lopu koskaan. Työhyvinvoinnista huolehtija.”

”My man! Ollaan hienosti hioduttu yhteen tässä ajassa. Iloinen, kannustava ja pilke silmäkulmassa.”

’Kyselet kuulumisia ja tervehdit muuta henkilökuntaa hymyssä suin.”

”NAURU. Naurusi pelastaa/helpottaa monia päiviä. Olet ihanan energinen.”

”Sinulta riittää ystävällinen kommentti aina ja kaikille. Arvostan!”

”Olet äärettömän kannustava ja jaksat upeasti rohkaista oppilaita. Saat sen arimmankin löytämään itsestään vahvuuksia ja (vähintäänkin salaa) hymyilemään onnistumisilleen.”

KIITOS ja kiitos näistä!

-Esko-

Comments (2)