Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Archives

, , , ,

Onhan tuosta aikaa

21.5.2024

Katselin tuossa, että olin viimeksi julkaissut tekstin täällä blogin puolella syysloman 2023 jälkeen. Liian pitkä aika siis. Usein keskusteluissa puhun, kuinka rakastan kirjoittaa. Ja haluan kirjoittaa ja olen ajatuksella kirjoitetun pitkän tekstin kannattaja ja ja ja. Kuitenkaan en mitään ole saanut aikaiseksi. Tämä teksti ei suinkaan ole kovinkaan ajatuksella kirjoitettu. Lähinnä testaus, jotta toimiiko tämä alusta enää ollenkaan. Myönnän, olin jo vähän unohtanut miten tämä homma toimii.

Tässä on tapahtunut ihan mielettomän suuria muutoksia tämmöisen jämähtäneen ja turvallisuushakuisen ukon elämässä. Näistä on kyllä rakennettava ne ihan omat pitkät tekstit jossain vaiheessa. Irtisanouduin siitä tutusta työpaikasta yli kymmenen vuoden uran jälkeen ja vaihdan koulua. Oli jopa vähän pelottavaa.

Laitoin oman rakastamani asunnon vuokralle ja muutimme ihan Helsingin ydinkeskustaan. Olen joskus haaveissani sanonut, että haluan vielä joskus asua ainakin hetkisen ihan täällä ytimessä. Nyt oli optimaalinen paikka tämä toteuttaa. Asunto on aika ihana vaikka olipa tämäkin prosessi jopa vähän pelottavaa. Asumismuotona avoliitto. Se ei niinkään pelota.

Olemme aloittaneet koulumaailmaan sijoittuvan podcastin. Sen piti aluksi olla vain minun henkilökohtainen ja ammatillinen terapiaprojektini, mutta nyt sitä on tehty jo kymmenen jaksoa. Nousipa se Spotifyssa suomen kuunnelluimpien listalla sijalle 16. Parikseni sain aivan ihanan Stinan, joka on alaa vaihtanut ex-erityisopettaja. Hän puhuu niin viisaita ja minä lähinnä omiani. Ihan toimiva kombinaatio ja ei ollenkaan pelottava.

Olen juossut paljon ja yhtenä iltana myös MLL UP- hyväntekeväisyysmuotinäytöksessä. Aivan ihana tapahtuma ja aivan älyttömän kivoja tyyppejä. Se on vuosittain itselleni aina myös symboli kohta starttaavasta opettajan kesälomasta, jota niin kovin odotan.

Viimeinen kirjoitus oli siis syysloman jälkeen ja nyt tuli sopivasti ennen kesälomaa. Yksi lupaus. On aika aktivoitua täällä bloginkin puolella.

Palaillaan siis ja ihanaa aurinkoviikkoa!

-Esko

(alin kuva: Satu Mali)

Comments (2)
, , ,

Maailman kliseisin sanonta

22.10.2023

Maailman kliseisin sanonta: Kyllä tuli loma tarpeeseen. Tällä kertaa käytän sitä tähän menneeseen syyslomaan ja se piti täysin paikkaansa. Olen nyt noin vuoden verran tehnyt arkityössäni hieman tai siis täysin uudenlaista hommaa. Siirryin viime syksynä luokanopettajan tehtävistä opettamaan pienryhmää. Eli virallinen tittelini on tällä hetkellä erityisluokanopettaja.

Itse en tykkää tuota ammattinimikettä käyttää. Puhun mielummin Eskon orkesterista ja itseni olen ainakin omaan päähäni tituleerannut kapellimestariksi. Sen tässä on vuoden aikana huomannut, että tämä orkesterin kapellimestarin työ on kuluttavuustasoltaan aivan omassa kastissaan ja kuten jo alussa sanoin, tulevat ihan jokaiset vapaat ja lomat todellakin tarpeeseen. Työpäivien aikana ei tarkkaavaisuustasoa voi laskea lainkaan ja pään on oltava aina noin kymmenen sekuntia tilanteiden edellä. Ennakointi-Esko on varmasti tämän lukuvuoden lopussa viritetty aivan huippuunsa. Tärkeä taito ja opettavainen työnkuva.

No, mutta sitten tähän menneeseen aivan ihastuttavaan syyslomaan. Usein olen kuullut puhuttavan, että loma lähtee kunnolla käyntiin, jos suuntaa heti sen alettua jonnekin muihin maisemiin. Tällä kertaa otin tämän kokeiluun ja suuntasimme välittömästi niinkin pitkälle, kun Riihimäelle. Kaverini oli jostain kuullut, että siellä sijaitsee Suomen paras thai-ravintola. Sen laitoimme navigaattoriin ja ajelimme kohteeseen. Kyllä, syömäni annos Naas Thai Cuisinessa oli aivan ylivertainen ja palvelu oli kovin sympaattista. Ei paikka visuaalisuudella kilpaile, eikä tarvitsekaan. Maku ja annoskoko puhuivat puolestaan. Vanha koriskaverini Lahden ajoilta toimii muuten tällä hetkellä Riihimäen kaupunginjohtajana. Nimittääköhän hänkin itseään kapellimestariksi?

Startti oli maukas ja samalla teemalla jatkoimme Helsinkiin päästyämme. Hyviä ruokabongauksia, hyviä kirppareita, hyviä ihmisiä ja hyviä kakkupaloja. Onneksi minulla on opettajan hommiin sopiva pää. Eli unohdan työasiat lähes välittömästi ja ne eivät lomilla ikinä mieleeni palaa. En minä vaan osaa miettiä siellä ravintola-annosten koristaessa pöytää prosenttilaskuja tai verbien persoonamuotoja. Jos jossain olen hyvä, niin lomailussa. Tätä olen usein toistanut ja toistan edelleen. Pääni on paljon kirkkaampi, luovempi, iloisempi ja huumorintajuisempi. Ihan näin suurta eroa ei saisi tosin arjen ja lomien välillä olla. Sen toki tiedostan ja siitä ajoittain olen hieman huolissani.

Huolta ei tarvinnut loppulomastakaan kantaa, koska suuntasimme vielä meidän pikkuporukalla Tallinnaan. Kaupunki on itselleni kovin vieras olikin mukava lähteä oikein yhden yön hotellimatkalle. Matka oli edullinen, mutta kaupunki ei kyllä enää ole kovinkaan edullinen. Hintataso jopa hieman yllätti, kun olin jotenkin maalannut Tallinnan mieleeni edullisena kaupunkina. Tosin pyörimme oikeastaan vain ydinkeskustassa ja tietysti todella hienolla Telliskiven alueella. Kiva päivä ja kiva minireissu. Paluumatkalla oli niin kova merenkäynti, että veti naamani täysin valkoiseksi. En enää sydänkeski-ikäisenä pysty tekemään kuperkeikkaa, keinumaan, risteilemään tai juomaan seitsemää keskiolutta ilman välitöntä pahoinvointia.

Huomenna taas arki kutsuu ja olihan ihana ja rentouttava viikko. Kyllä tuli loma tarpeeseen!

-Esko-

Comments (0)