Nämä ovat todella tärkeitä asioita

Lotilan koulun piha Lahdessa. Olin aloittamassa neljättä luokkaa ja olimme juuri muuttaneet Joensuusta Radiomastojen kupeeseen. Pihalla tapaan uusia luokkakavereitani. Aikaa tästä tapahtumasta on kolmisenkymmentä vuotta. Tänään Jalkarannan uuden koulun piha Lahdessa. Pihalla tapaan tämän saman kaverin, johon silloin pikkupoikana törmäsin. Paljon on tapahtumia vuosien varrelle mahtunut ja ovathan näin pitkäaikaiset ystävät jotain todella hienoa. Voi sanoa tuntevansa toisen ihan kohtalaisen hyvin.

Juttu jatkuu aina siitä samasta kohdasta, johon viimeksi jäätiin. Pyrimme tapaamaan aamulenkin merkeissä lähes aina, kun vierailen Lahdessa. Aina juostaan sama Messilän lenkki, kuten tänäänkin. 

Tämän ystävän kanssa olen: 

  • Tehnyt paritöitä koulussa neljännellä luokalla.
  • Kulkenut samaa matkaa kouluun lähes joka aamu. Tulivat aina soittamaan summeria ennen tuntien alkamista.
  • Aloittanut koripallon Kasakkamäen koulun ulkokentällä kaksikymmentäseitsemän vuotta sitten.
  • Syönyt heidän koko perheensä lasagnet. Hänen isänsä sanoi, että saat Esko vähän maistaa. Oli taivaallista ja maistoin hieman enemmän. Loppuperhe söikin iltaruoan Mäkkäristä.
  • Polttanut ensimmäiset salatupakit Tiirismaan koulun metsikössä. Kyllä hinkattiin sormet juuriharjalla tarkasti ennen kotiin menemistä. Maistui muuten pahalle.
  • Leikkinyt ennen ajokortin saamista, että ajelemme rundia Lahdessa. Laitoimme penkit vierekkäin ja kuuntelimme musaa bassot jytkyen hänen huoneessaan.
  • Jäänyt kiinni aikuisten juomien varkaudesta. Jätimme kaapin oven auki ja tuolin siihen alle. Tuoli siksi, että yltäisimme. Ei vaatinut vanhemmilta kovin suurta salapoliisityötä.
  • Viettänyt ensimmäiset festarit Messilässä.
  • Käynyt orientoitumassa opiskelijaelämään molempien opiskelukaupungeissa Kajaanissa sekä Jyväskylässä.
  • Viettänyt kohtalaisen riehakkaat varpajaiset.
  • Jakanut lähes kaiken elämästäni. Saanut aina tukea ja ymmärrystä, aina.

Ystävät ja aamulenkki ovat asioita, jotka ovat itselleni todella tärkeitä asioita. Täällä Lahdessa on muuten aivan tajuttoman kaunista juuri tällä hetkellä. Lunta on varmaan joku puolisen metriä, wau!

Päässäni on legendaarinen Bulan hattu. Kuka muistaa?

-Esko-

Perjantain vanhat: ÄLÄ VALITA!

Oli vähän tämmöinen viikko, joten tähän sopii hyvin perjantain vanhaksi: Älä valita!

//// Silmiini osui jostain Iltalehden juttu, jossa puhuttiin valittamisesta. Ja kuinka paljon vapaampaa ja helpottavampaa on elää ilman ainaista valittamista ja asioiden käsittelyä negatiivisuusperiaatteella. Eli miksi asioita tulee aina lähestyä sen pahimman mahdollisen lopputuloksen kautta. Taisipa siinä jutussa olla vielä haastekin, jossa pyritään olemaan joku aika valittamatta. Itse en tuohon osallistu, koska tiedän etten siihen pysty. Aina on jotain valitettavaa, vaikka kuinka pyrkisi sitä vastaan taistelemaan.

Tänään mietinkin mistä olen jo valittanut. Mm. kiveniskemästä tuulilasissa ja siitä seuranneesta 500 euron laskusta (Tuskin se liittymästä eteeni tulleen asuntoauton kuljettaja tahallaan yritti tähdätä nappiosuman tuulilasini yläreunaan). Liian kuumasta kämpästä (Eikös en pitäisi olla ihanaa, että syysaurinko vielä lämmittää?). Hidas netti. (Ei se minun rakas mäkkini vastaa, vaikka kuinka huudan sille TOIMI NYT PRKL!!)

Valittaminen ja varsinkin turhista asioista valittaminen on kyllä niin ärsyttävää. Kaikki sitä kuitenkin harrastavat ja keräsinkin tähän top 10 valitusaiheet, joihin olen törmännyt:

  1. Liian kuuma. Eihän Suomessa voi koskaan valittaa, että on liian kuuma.
  2. Liian kylmä. Niinpä.
  3. Liian isot annokset ravintolassa. Voiko liian isoista annoksista valittaa?
  4. Laitoin kerran aiemmassa työpaikassa kuvistöitä seinälle erivärisillä nuppineuloilla. Kollegani tuli taakseni hieman ärtyneenä ja sanoi valittaen, että tapana on ollut laittaa työt seinälle samanvärisillä nuppineuloilla. Siinäpä sitten aloin metsästämään ainoastaan valkoisia tai mustia nuppineuloja. Tämän jälkeen ymmärsin sanonnan: Koulussa ongelmien määrä on vakio.
  5. Joulu- ja kesäkilot.
  6. Joulu- ja kesäkilojen aiheuttamat jonot kuntosalin juoksumatolle tai stepperille. Yleensä kestää tammi- ja helmikuun.
  7. Liikenneruuhkat. Kyllä ne ovat pääkaupunkiseudulla aina n. 8-10 ja iltapäivällä 15-17. Perjantaisin pahimmat. Silti itsekin siellä jokaikinen kerta puren hammasta ja puristan rattia. Heittelen ikäviä katseita kanssa-autoilijoille ja he heittelevät niitä takaisin.
  8. Liian vähän purkkatyynyjä paketissa. Kerran lähetin purkkapaketin takaisin tehtaalle. Yleensä niissä on viisi purkkaa ja tässä oli vain neljä. Mahtoivat naureskella paketin saadessaan. Säälistä lähettivät karkkipussin ja purkkapaketin. Kyllä, siinä oli viisi purkkaa.
  9. Liian kiire aamuisin. Herätyksen voi laittaa soimaan viisi minuuttia aiemmin.
  10. Miksi tuo lapsi kiukuttelee ajoittain hoitopäivän jälkeen? Hän on viisivuotias. Hän on pieni ihminen, joka on tehnyt oman “työpäivänsä”. Hänelläkin saattaa olla nälkä, väsymys tai muuten vaan joku ottaa päähän.

Mitä te mukavat lukijani lisäisitte tuohon listaan?

-Esko, joka laittaa tuohon alle pari loistavaa lainausta toimimattoman netin syövereistä-

” Huomaa, että jos sinulla on aikaa nurista ja valittaa jostakin, sinulla on myös aikaa tehdä jotain asialle “ – Anthony D´Angelo-

” Jos et pidä jostain, muuta se. Jos et voi muuttaa asiaa, muuta asenteesi. Älä valita.” – Maya Angelou- ////

Kuvat: Jere Lehtonen