Olen keskituloinen ja se ei nolota!

Maisteri istuu koneen ääressä ja katse hakeutuu Oikotien asuntosivuille. Hakukenttiin hän täyttää kohdat kaksio, Helsinki. Hakuja tulee sadoittain. Järkeviä vaihtoehtoja tulee kourallinen. Maksukyvylleni järkeviä vaihtoehtoja kämmennellinen. Korkeasti koulutetun kasvatustieteen maisterin varallisuudella asunnon osto viehättävästä pääkaupungistamme ei käy vain sormia napsauttamalla.

Raha ei ole koskaan ohjannut mitään valintoja elämässäni. Olen keskituloinen. Ymmärrän sen hyvin. Jostain joutuu tinkimään ja kohdallani se on matkustelu. Eräs rikas kollegani hyvässä postauksessaan kirjoitti ettei hänelle tulisi mieleenkään kysyä jonkun opettajaystävänsä tuloja. Minäpä kuitenkin kerron. Tienaan ennen veroja hieman rapiat 3000 euroa. Bloggaamisesta saan hieman lisäansioita. Tulen toimeen mukavasti, vaikken voikaan haaveilla keskusta-asumisesta tai merenrantarivareista.

Rivariasumista olen hetken jo kokeillut. Ei ollut minun juttuni. Neliöhinnat pääkaupunkiseudulla ovat suoraansanottuna järjettömät. Moni varmasti miettiikin, että mitä järkeä täällä on edes asua? Täällä on vain sitä jotain, selittämätöntä. Muistan hyvin, kun mietin ensimmäistä asuntoa ostaessani hintoja. Öö, tolla Lahden sadan neliön rivarin hinnalla, järvikin kimmelsi ikkunasta sai Helsingin Kalliosta yksiön. Kyllähän tuo hintojen kehitys pääkaupunkiseudulla saa auttamatta perustuloisen ihmisen miettimään ratkaisujaan melkoisen tarkasti. Toki kahdestaan voi ihan huoletta isommankin asunnon ostaa, mutta yksin maksavana on käytettävä hyvin tarkkaa harkintaa.

Nykyinen asuntoni ja maksukykyni kohtaavat hyvin. Aiemmin maksoin enemmän vuokraa, mitä nyt maksan lainanlyhennyksestä ja vastikkeestani. Olen varmanpäälle pelaava ihminen ja otin lainaani seitsemän vuoden korkoputken. Tarkoittaa siis, ettei kuukausittaiset asumismenoni juurikaan muutu seuraavan seitsemän vuoden aikana. Tuo turvallisuutta ja tiedän tarkalleen kuinka suuren osan asuminen syö kuukausipalkastani. Kuukausipalkastani joka virkani myötä on toivottavasti turvattu eläkepäiviini asti. Eläkepäiviini, joihin nykykehityksellä on aikaa varmasti lähemmäs 50 vuotta. Hyvin sitä voi vielä keinutuolistakin opettaa.

Pelasimme tänään oppilaiden kanssa lautapelejä ja vanhaa kunnon Monopolia. Koulumme kätköissä oli vielä markka-aikainen versio. Katselin oppilaiden pelaamista ja vilkaisin myös Helsingin arvokkaimpien katujen hintoja. Käänsin ne mielessäni euroiksi ja asuntojen neliöhinnoiksi. Vieressä nykyinen neliöhinta (noin.).

EIRA: 6000mk, 1000e //// neliöhinta eräästä kerrostaloasunnosta n.8551e

TEHTAANKATU: 6000mk, 1000e //// neliöhinta eräästä kerrostaloasunnosta n. 7431 e

MANNERHEIMINTIE: 6500mk, 1083e //// neliöhinta eräästä kerrostaloasunnosta n. 7500e

Voi, kun olisikin Monopolihinnat. 200 neliön Loftissa asustelisin Eirassa…:)

-Esko-

Voiko muiden lapsia komentaa?


F:n nukahdettua eilen tein jokaiseen iltaani kuuluvan uutistsekkauksen. Joltain sivulta nousi silmiini otsikko aiheesta, että saako muiden lapsia komentaa? En klikannut linkkiä edes auki vaan mieleeni tupsahti välittömästi noin vuoden vanha tapaus Vantaan Flamingossa, kun komensin tuntemattomia pikkupoikia vesiliukumäessä. Facebook-status kuului näin: “Luokanopettajan vaistoni heräsi Flamingossa. Komensin huonosti käyttäytyviä pikkukavereita. Sattuivat pukkarissa viereiseen koppiin, kertoivat isälleen ja osoittelivat minua. Isä oli BullMentulan kokoinen kaveri. Tein pukemisen maailmanennätyksen. Bokseritkin tais mennä väärinpäin.

Itse olen semmoinen ihminen, että jos näen lapsien käyttäytyvän huonosti, niin avaan kyllä suuni ja puutun asiaan. En ala räyhäämään ja huutamaan pää punaisena, vaan aloitan lauseen rauhallisesti sanomalla: Tiedäthän, että et voi esimerkiksi kiivetä vesiliukumäkeä väärään suuntaan tai tiedäthän, ettet voi etuilla leikkipaikan Angry Birds-kiipeilytelineessä. Oma lapseni toimii ajoittain ihan samalla tavalla ja en todellakaan loukkaannu jos joku tuntematon häntä ohjeistaa käyttäytymään kuten kuuluisi. Varmasti oma arkiammattini madaltaa kynnystä huomauttaa asioista myös tuntemattomille pikkuhepuille.

Tiedän, että ei ole helppoa puuttua toisten asioihin. Ja varmasti saattaa herätä ajatuksia, että mitähän tuokin Urpo alkaa minun lastani komentelemaan? Puuttuisi vaan omiin asioihinsa ja tuollahan se hänenkin jälkikasvunsa roikkuu pää alaspäin liukumäen päällä. Kukaan ei varmasti syyttä toisten asioihin puutu, eikä lapsen ohjeistaminen ole nyrkkeilytermein vanhemman tanssiinkutsu eikä kenenkään kasvatusperiaatteiden arvostelua. Yleensä huomautus johtuu ainostaan yleisen turvallisuuden ja viihtyvyyden ylläpitämisestä.

Yleisimpiä paikkoja, joissa saatat joutua hieman sormeasi heristelemään:

  • Laivan pallomeri
  • Ostoskeskusten leikkipaikat
  • Pikaruokaravintoloiden leikkipaikat
  • Vesipuistot
  • Uimahallit

Tiedäthän Esko, ettet voi syödä salaa opettajanhuoneen jääkaapista Oreo-juustokakkua.

-Esko-