Status: Single. Tämähän tarkoittaa monille satunnaisia tapaamisia toisen ihmisen kanssa, joita myös treffeiksi kutsutaan. Piristäviä tuokioita. Tarjoavat mahdollisuuksia vaikka mihin. Tarjoavat ajoittain myös päänvaivaa. Päänvaivaa varsinkin tämmöiselle pitkästä suhteesta tänne sinkkumarkkinoille heittäytyneelle mieshenkilölle. Se on meininki melkoisesti muuttunut noiden vuosien varrella. Are you interested? on vaihtunut Tinderiksi ja Suomi 24:n Happniksi. Eliittikumppanit taitaa olla vielä voimissaan. Eliitti- etuliite vähän vieroksuttaa.
Tässä lyhyessä ajassa on jo kerennyt tapahtua erinäisiä kommelluksia treffirintamalla. Kaikkihan sen tietävät, että värittömyys, hajuttomuus ja mauttomuus ei kanna kovin pitkälle missään asiassa ja samahan pätee myös täällä vihreiden sydämien maailmassa. Maailmassa, jossa ensivaikutelman merkitys on korostunut entisestään. Se on raaka tuo ensivaikutelma. Sitä, kun et voi antaa kuin tasan yhden kerran. Hauskoja kommelluksia on käynyt ja näitä vinkkejä kannattaa noudattaa. (Tai olla noudattamatta).
” Joo, nähdään ihmeessä. Mulla on yhdet pienet juhlat ennen sitä, mutten käy kuin kääntymässä…” Pienet juhlat ennen ensitreffejä on hienoinen riski. Maisteri hyppää Jukensa rattiin. Tukka kammattuna. Uusi paita päällä. Laivalta tuotu Bossin hajuvesi ensikäytössä. Itseluottamus kunnossa ja perhoset pyörivät vatsassa, hyvällä tavalla. Parkkeeraan autoni ja astun sisään viihtyisään ravintolaan. Halaan uutta tuttavuuttani ja istun alas. Aistin, että nämä ”pienet juhlat” ovat olleet hieman suuremmat. En saa sanaa suustani, koska ystävättäreni on hyvin puheliaalla tuulella. Hampurilaishaukut eivät osu aina ihan kohteeseen ja majoneesit ovat pitkin pöytää, naamaa ja paitaa. Herrasmiehenä tarjoudun hieman pyyhkäisemään pahimpia tahroja pois.
Erittäin maukkaan purilaisen jälkeen alkaa hieman makeahammasta kolottamaan. Tilaamme kumppanini suosituksesta Helsingin parhaat pirtelöt. Ah, rakastan pirtelöitä. Pirtelöitä, joissa ei ole seassa neljää senttiä raakaa vodkaa. Ensimmäisen pillinimaisun jälkeen joudun jättämään Helsingin parhaan pirtelön juomatta. Juomatta jäi. Jäi myös nämä treffit mieleen todella hyvin. Aamulla vaihdamme Whatsapp-viestejä hyvissä meiningeissä. Mieleenpainuva ensivaikutelma. Olemme kavereita edelleen ja nauraneet noille deiteille useita ja useita kertoja. Vinkki numero yksi. Arki-iltana pirtelöt kannattanee ottaa ilman terästystä.
” Oisko illalla Netflix and Chill?…” Ei, ei minulla ole Netflixiä. Maksan mielummin hammaslääkärikeskus Megaklinikan kuukausimaksua. Olen vanhan koulukunnan elokuvien kuluttaja. Vuokraan ne mielummin vuokraamosta. Dvd-soittimesta toistetussa leffassa on sitä oikeaa tunnelmaa. Ennen puheita huonosta hammaskiilteestä, hammaslääkärikeskuksen kuukausimaksuista ja kokonaisvaltaisesta vuokrauskokemuksesta, olisi minun ollut varmasti aiheellista tutustua tähän nykytermistöön. Nykytermistöön, josta olin aivan pihalla. Googlasin tuon lausahduksen ja kyllähän tuohon kysymykseen voisi ajoittain myöntävästikin vastata. Täytynee hankkia uuteen televisiooni joku suoratoistopalvelu. Vinkki numero kaksi. Tutustu termistöön.
Hyggeä viikkoa!!
-Esko-
// Kuva: Jere Lehtonen //
Bongasin Riikan blogista tämmöisen mukavan “Minä numeroina”- postauksen. Ajattelinpas kirjoitella itsestäni samanmoisen.