Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
, , , ,

No nyt oli omaperäinen isänpäivälahja

10.11.2019

Tykkäyksiä satelee ja sosiaalinen media täyttyy rakkaudentäyteisistä kuvista. Hymyileviä isiä ja nauravaisia lapsia, yksi tai useampia. Hienoa faijat, tuupatkaa ihmeessä kuvia. Niin paljon kuin sielu sietää. Kuvien taustalle kätkeytyy varmasti mitä erilaisempia tarinoita. On iloa, on varmasti myös surua. Niitä ei kenenkään tarvitse tietää. Isä on suuri onni lapselle ja isyys aikuiselle. Itsekin tänään isänpäiväkuvan laitoin, hyvällä fiiliksellä.

Aina näin ei ole ollut. Muutamia vuosia sitten postasin illalla iloisia, hymyntäyteisiä somekuvia. Samaisena aamuna olin viettänyt pitkän välitunnin opehuoneen puhelinkopissa keskustellen Isät lasten asialla Facebookista löytyneen Vertaistukineuvojan kanssa. Silloin hymyjen taakse kätkeytyi täydellinen kaaos ja pelko.

Juuri kotiuduin isänpäiväviikonlopun reissultani. Paluumatka oli vähintäänkin kuumottava. Paljon olen rakkaalla Mazdallani kilometrejä huristellut, mutta tänään sitä joutui rattia puristamaan oikein kunnolla. Taivaalta satoi kaikkea mahdollista ja eipä tuo marraskuinen ilta kovinkaan valoisa ollut. Jossain vaiheessa minua alkoi vaan naurattamaan. En tiedä kyllä miksi. Ajoittain sitä tulee mietittyä, jotta kuinkakohan moni isä ajelee tuolla maanteillä keskiluokkaisilla katumaastureillaan lastenhaku tai -palautusreissuillaan? Nauttien samalla Marko ”Mörkö” Anttilan sekä Esterin hanurin symbioosisäätilasta. Tsemppiä teille kaikille!

Isänpäiväviikonloppuni paluumatkaa lukuunottamatta oli aivan älyttömän kiva. Sainpas lahjaksi hienoisen erikoisen paketin tyttäreltäni. Hän oli hankkinut minulle lahjaksi leivänpaahtimen. Siinä, kun pakettia availin ja rosterinen paahdin paketista ilmestyi, niin kyllähän siinä hymy tuli isosti huulille. Tarpeellinen lahja ja iltapalaksi teimmekin täysjyväpaahtikset ihan ronskilla Oivariinikerroksella, nam! Lisäksi piirtelimme, nautimme isovanhempien seurasta, katselimme leffaa sekä suoritimme vakiotradition. Uinti Hollolan uimahallissa, jossa isät oli hienosti huomioitu. Ilmainen sisäänpääsy isille ja vieläpä sumpit ilmaiseksi uinnin päätteeksi.

Se oli tänään muuten ensimmäinen isänpäivä, kun nousi ylväs siniristilippumme salkoon ihan virallisesti. Hyvä näin ja kyselin Instastoorissani, jotta kuuluuko lippu salkoon isänpäivän kunniaksi? Äänestystulos on tällä hetkellä: KYLLÄ, 99 prosenttia. 

Kyllä kansa tietää ja kivaa isänpäiväiltaa!!

-Esko- 

Comments (0)

You Might Also Like

, , , , , ,

Toiselle tarpeeton voi olla toiselle lahja

7.11.2019

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Babler ja Tori

Parrakas vaaleatukkainen herrasmies haroo hiuksia keinutuolissaan ja pohdiskelee mielessään. Olisiko jo aika kokeilla jotain tuoretta näkökulmaa? Satoja vuosia olemme tonttujen kanssa täällä joulupajalla nikkaroineet uusia lahjoja, toteuttaneet niitä miljoonia toiveita ja poseeranneet erinäisissä julkaisuissa kimalteen ja valkoisten nietosten keskellä. Voisipa tarjota tonttuapulaisillenikin hieman rennompaa duunia näin joulukuun lähestyessä. Jos kokeilisimmekin tänä vuonna toimittaa lahjaksi kierrätettyä ja käytettyä tavaraa? Ei tarvitsisi tonttujenkaan aina hiki hatussa uutta rakentaa. Vaan, miten minä sen asian näille ahkerille vanhoihin kaavoihin juurtuneille apulaisilleni esitän? 

Korvatunturilla alkaa yt-neuvottelut. Toljanteri lomautusuhan alle. EI! Joulupukki joukkoineen huomioi kestävän kulutuksen avainajatuksella: Toiselle tarpeeton voi olla toiselle lahja – laitetaan yhdessä hyvä kiertämään. JOO, se kuulostaa hyvältä. Voi saunatonttukin lähteä Toljanterin kanssa viettelemään joulua jonnekin toivomaansa lämpimään lomakohteeseen. Muori jää kyllä tänne. Punakuono hurauttaa sinne ekologisesti kauramoottorillaan muutamassa tunnissa. 

Parrakas vaaleatukkainen herrasmies haroo hiuksia sohvallaan ja pohdiskelee mielessään. Se olisi taas kohta edessä vuosittainen joululahjarumba. Näin iän karttuessa on lahjaperinne kokenut täydellisen u-käännöksen. Aikoinaan sitä veljen kanssa kisailtiin kummalla oli suurempi lahjakasa ja vähemmän niitä tylsiä pehmeitä paketteja. Nykyään ne pehmeät paketit ovat hyvinkin tarpeellisia ja suurin nautinto tulee siitä, kun voit muistaa läheisiä jollain pienellä tai suuremmalla paketilla. Tänä jouluna kääntyykin Esko Ekopukin joululahjahankinnoissa  täysin uusi sivu.

Saan ottaa osaa Torin joulukampanjaan, jossa ajatellaan joulun hankinnoissa fiksua ja kestävää kuluttamista. Tori, tuo Suomen suurin vertaiskaupan markkinapaikka sai kampanjansa tiimoilta minutkin kysymään itseltäni: Miksei joululahja voisi olla second hand? Niinpä, miksipä ei? Tänä jouluna tulen hankkimaan ainakin osan lahjoista Torin valtavista valikoimista.

Isä vastaa aina joululahjatiedusteluihin vakiolla: Mulle ei tarvitse sitten mitään ostaa. Äiti samalla tavalla, mutta Joensuun murteella: Miulle ei tarvitse sitten mitään ostaa. Veljeni kanssa meillä on sanaton sopimus, että mitään ei osteta, mutta silti siellä kauhtuneessa lahjasäkissä aina jotain löytyy. Heille on aina yhtä vaikea keksiä mitään paketteja. Tällä kertaa suuntaan Toriin ja etsin heille sitä kautta jotain erilaista. Jotain mikä on toiselle tarpeetonta, mutta heille toivottavasti tarpeellista.

Ympäristöasiat ovat vahvasti tapetilla. Tämä Torin kampanja osuikin hyvin optimaaliseen saumaan ja olen siinä innolla mukana. Tästä torstaista eteenpäin aloitankin säännöllisen Toritorstain tuolla Instagramini puolella (@eskokoo). Tervetuloa siis seuraamaan Esko Ekopukin erilaisia joululahjahankintoja. Ainakin mahdolliset paketointistoorit tulevat olemaan varmasti koomisia. Miten ne kaikki muut onnistuvat niissä visuaalisesti maailman upeimmissa tuotoksissaan? Yhtään ei jää ryppyjä kulmiin. Teipitkin vertikaalisesti täysin suorassa.

Voisitko sinä kuvitella hankkivasi second hand- joululahjoja?

Jouluuuu on jo ovella. Ei, ei on tässä vielä onneksi hetkinen aikaa.

-Esko-

// Kuvat: Olli Laine //

Comments (14)

You Might Also Like