Terveisiä Ruotsin Malmösta. Täällä olen vietellyt joululomaani jo reilun viikon. Onpas ollut tämmöiselle epämatkustajalle oikein piristävä kokemus. On juostu tuhansia ja tuhansia askeleita (ihan hyvä idea oli pakata juoksukamat mukaan), naurettu, syöty hyvin sekä tutustuttu uusiin ja uusiin kulmiin. Tulipa sitä käytyä Kööpenhaminassakin oikein kahteen kertaan. Jotenkin sitä en ole edes ymmärtänyt, että sinne kolistelee kiskoja pitkin tästä Malmösta noin puolessa tunnissa. Tuli juostua hieman erilainen aamulenkki eräänä aamuna. Junalla Tanskaan ja juosten katsomaan kuuluisaa Pieni merenneito- patsasta. Sehän olikin yllättävän pieni. Hyvää vaihtelua siihen hyvinkin tuttuun työmatkajuoksuun ja Vihdintien reunustaan.
Näin vuoden vaihduttua on sosiaalinen media täyttynyt erinäisillä uuden vuoden lupauksilla, toiveilla, haaveilla sekä pyrkimyksillä. Itse en juurikaan mitään näistä lähde kiveen tai tänne virtuaaliseen päiväkirjaani kirjoittamaan. Noh, ehkäpä toiveena olisi, ettei vuosi 2023 olisi kovinkaan suurta sirkusta. Lainaten sanontaani, jonka olen joskus jossain Ylen haastattelussa sanonut. Tänä vuonna se voisi mennä vaikka näin: Kunpa elämä ei olisi ihan koko aikaa sirkusta.
Tasan vuosi sitten alkoi elämässäni aikamoinen kiertolaissirkus. Tämä tirehtööri kantoi ystäviensä kanssa kaiken irtaimistonsa Pelikaani-varastoon. Pakkasi mukaansa yhden pahvilaatikon ja muutti hotelliin. Sitten hän muutti toiseen hotelliin ja sitten vielä seuraavaan asumukseen Helsingin keskustaan. Hänen oma pysyvä sirkusareensa käytännössä rakennettiin kokonaan uudestaan. Remontti venyi ja venyi ja venyi. Vihdoin kesäkuussa 2022 astuin omaan asuntooni, joka vihdoin oli valmis. Se oli valmis ja se oli ihana koti. Eli loppujen lopuksi kaikki meni oikein hyvin. Tähän minä koko ajan uskoinkin ja kertaakaan en tilanteesta valittanut. Maailmalla pyöri ja pyörii samaan aikaan hieman suurempi sirkus, jonka soisi myös piakkoin loppuvan.
Ja tulipa siinä sitten vielä loppuvuodesta hieman yllättäen elämääni tämmöinen uudenlainen suhdemalli, kaukosuhde. Se tuntui aluksi oudolta, jopa hieman pelotti. Nyt muutaman kuukauden jälkeen se tuntuu enemmän seikkailulta, jossa on mukava olla mukana. Näkee nimenomaan paljon niitä uusia kulmia ja on hetkiä, joita odottaa niin kovasti. Samalla on myös tietysti niitä hetkiä, joita ei odota niin kovasti. Juuri sopivaa tasapainoa. Toivottavasti voisi tässäkin asiassa todeta jossain vaiheessa. Loppujen lopuksi kaikki meni oikein hyvin. Ilman stressiä ja turhia paineita on lienee mahdollista näin päästä sanomaan.
Nyt on henkilökohtainen sirkus toistaiseksi pysähtynyt paikoilleen. Hyvä niin.
-Esko-