Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

apulanta

, , , , , ,

Ei se nimi niin kaunis ole, eikä tarvitsekaan…

30.9.2017

Ensimmäisen kerran astuin sisään tuohon punatiiliseen rakennukseen, kun noudin sieltä talvikumisaappaisiin sopivat armeijan hiihtosukset. Ei ollut luisto parhaimillaan. Majurin ohjeistamat näkkileivät olivat sissitakin etutaskussa. Tällä hetkellä tuota punatiilistä rakennusta isännöi Apulanta. Ensimmäisen kerran kuulin kyseisestä rock-orkesterista jo aivan heidän alkutaipaleellaan. Seurustelin lukioaikoina Heinolalaisen tytön kanssa ja hänen tuttunsa soitti muistaakseni viulua Apulannan S.S kerho nimisessä kappaleessa. Tätä kautta tutustuin bändiin ja ovathan nuo alkuaikojen Apiksen biisit edelleen silkkaa timanttia. Attack of the A.L people, tuo Apulannan ensimmäinen pitkäsoitto kätkee sisälleen kappaleita, jotka soivat edelleen Spotify-listallani.

Apulanta, yhtye jonka nimi ei ole niin kaunis, eikä tarvitsekaan olla. Saavutukset puhukoot puolestaan. Yli kahdenkymmenen vuoden mittainen ura Suomen rock-taivaan yhtenä kirkkaimmista tähdistä. Aika monta Apiksen keikkaa olen itsekin nähnyt ja aika monta erilaista muistoa sisältyy näihin konsertteihin. Eilen Vain Elämää- ohjelmassa oli vuorossa Toni Wirtasen päivä. Mielestäni kirkkaasti paras jakso, mitä on ohjelmassa nähty. Rastapäinen Wirtanen vetämässä Mato-biisiä ruotsin kielellä. Siinä oli kunnon meininkiä. Kunnon nostalgiapläjäys omaankin nuoruuteen. Ja se Jenni Vartiaisen veto. Harvoin olen ihastunut ihmiseen ihan puhtaasti esiintymisen perusteella. Oli vaan niin viettelevän hauskan, loistava. Kerrankin on isällä ja tyttärellä sama suosikki Vain Elämässä.

Ja takaisin sinne punatiiliseen rakennukseen. Vierailimme tänään F:n kanssa Apulandiassa, joka sijaitsee Hennalan vanhalla kasarmialueella. Tarjolla on kahvilan herkkujen lisäksi Apulanta- museo. Todella hyvä paikka. Kannattaa ehdottomasti vierailla, ihan ehdottomasti. Uskoisin, että aika monella suomalaisella on  jonkinlainen kosketuspinta orkesteriin nimeltä Apulanta. Nyt on myös kuusivuotiaalla, jonka mielestä parasta Apulandiassa on pullat ja luvan kanssa tussilla seinään piirtäminen. Pelottavinta ensimmäisen museohuoneen jättimäinen rekvisiittahämähäkki.

Hennalassa, niin kaunis on maailma!

-Esko-

P.S. Minäkin olen odottanut yli kaksikymmentä vuotta, että saisin nimmarin tuohon Mato-singleni kanteen.

Comments (2)
, , , , , , , , , , ,

Vain elämää- starojen helmibiisit

9.9.2017

Eilen alkoi varmasti yksi syksyn odotetuimmista televisio-ohjelmista. Tämä ohjelma löytyi myös omista syyslukukauden telkkarifiilistelyistäni. Vain elämää kerää takuuvarmasti suomalaiset vastaanottimien ääriin. Ja miksipä ei keräisi, koska tänä syksynä Satulinnan on vallannut todellinen tähtiseitsikko. Avausjaksossa pöydän päässä istui kiistattomasti yksi Suomen kaikkien aikojen viihdetähdistä, eli Chekkonen, Chekkonen, Chekkonen, Chekkonen.

Tulkinnoista itseäni lämmitti eniten Heinolan rokkikukon Toni Wirtasen veto. Siinä oli meininkiä. Ja kyllähän Juha Tapion räppi, johon hän oli saanut tuplaajakseen sotilaspoliisiryhmäläiseni ratsumies Brädin oli myös melkoisen kova veto. Paljon on tältä kaudelta odotettavissa.

Kollegani vinkkasi minulle kahden ärrän ilmiöstä. Ihmettelin mitä se oikein mahtaa tarkoittaa? Rohkeasti Ratkaisuja. Eilisessä jaksossa oli hieno huomata, että myös Suomen mittakaavan supertähdet ovat ihan tavallisia ihmisiä. Kaikki puhuivat, kuinka ovat epämukavuusalueellaan ja jännitys on älytöntä. Silti rohkeasti ratkaisemaan ja tuloksena upeita tulkintoja. Toivottavasti myös Susijengi toteuttaa tänään kahden ärrän taktiikkaa.

Mitä tykkäsitte avausjaksosta? Vai kiinnostaako ollenkaan?

Mukavaa lauantaita ja listailin tähän Vain elämää- starojen helmiä heidän omista tai yhtyeidensä tuotannoista.

-Esko-

Comments (6)