Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

asunto

, , ,

On se viihtyisä koti vaan tärkeä

18.11.2019

Joo, kyllä sinä saat asuntolainan tuolle summalle. Siitäpä Nordean sinisissä kääreissä ollut hyvänmakuinen kova hedelmäkarkki suuhun ja oman asunnon etsintään. Tuosta hetkestä on aika tarkalleen kolme vuotta aikaa. Tuolloin asuin Munkkiniemen eroyksiössä, jossa aluksi roikkui eriväriset verhot ikkunan edessä. Asunto oli kiva, mutta ei se koskaan kotoisalta tuntunut. Ehkä hienoisen myllertävä tilanne vaikutti asiaan.

Tuota ennen asuin hetken muutama kuukausi sitten pilven reunalle siirtyneen isoäitini asunnossa. Siellä minä nukuin pappavainaan huoneessa Ikean sinisten kassien keskellä. Se oli kyllä aivan hirveää. Ei se kovinkaan kotoisalta tuntunut. Ne lapsuudesta tutut tuoksut ja kaikki tutut huonekalut eivät ainakaan helpottaneet sopeutumista. Onneksi kyseessä oli vain niinsanottu kriisimajoitus.

Ja se hetki, kun kesken välitunnin välittäjä soitti minulle, että tarjoukseni oli mennyt läpi. Fiilis oli melkoisen erikoinen ja noiden edellämainittujen asumusten jälkeen fiilis oli mieletön. Minulla oli ensimmäinen oma koti ja vieläpä semmoinen, joka ensimmäisellä katselukerralla aiheutti fiiliksen, tämä on pakko saada. Muistan, kun astuin ensimmäisen kerran sisään tähän nykyiseen huoneistooni. On kyllä vähän erikoinen. On kyllä hyvällä tavalla erikoinen. Erikoinen on omistajansakin, joten sopii minulle todella hyvin. Iskin samointein tarjouksen sisään ja läpihän se sitten muutaman kiemuran kautta meni. Täysin saneerattuun asuntoon oli aika helppo muuttaa. Ei tarvinnut tehdä yhtään mitään. Repiä muovit pois kaappien ovista ja sisustaa järkevästi. 

Aina postatessani Instagramiin jotain asunnosta saapuu minulle viestejä. Onpa sinulla kiva koti. Kyllähän tuolla viihtyy. Kivasti olet sisustanut. Tosi kiva koti. Totta, ei sitä aina edes osaa arvostaa kuinka onnekas voi olla, että on saanut hankittua juuri semmoisen kodin, jossa oikeasti on mukava viettää aikaansa. Jonne on aina kiva palata ja joka näin kolmen vuoden jälkeenkin herättää itsessä wau-fiiliksiä. Ja ennenkaikkea asunnon, joka ei syö läheskään kaikkia kuukausitulojani. Vähemmän menee tähän rahaa, kuin Munkan vuokrayksiöön. Ja onhan tuo lainakin lyhentynyt aika mukavasti kolmessa vuodessa. Onneksi siis ostin.

Näin syksyllä tulee vietettyä aikaa kotona enemmän kuin yleensä. Vaikka edelleen keksin itselleni aina ihan liikaa tekemistä. Joo, mennään nyt tuonne ja tuonne ja tuonne. Täytyisi osata ehkä ajoittain hieman himmata, olla vaan ja löllötellä. Poltella tuoksukynttilöitä, katsella vaikka sitä Netflixiä ja chillata. En muuten aikanaan tiennyt mitä Netflix and Chill tarkoittaa. Nopea Googlaus kertoi asian aika nopeasti. Nooh, mutta voisitteko auttaa maailman huonoista Netflixin käyttäjää?

Mitä sarjoja tai leffoja voisitte suositella Netflixistä? Chillaamisella tai ilman.

Iltoja!!

-Esko-

Comments (0)
, , , , ,

Nyt minä sain yhden unelmieni huonekaluista

2.10.2019

Yksinkertaisen ja ajattoman kaunis. Näin voisi kuvailla uusinta huonekaluhankintaani. Tuosta Artekin tarjoiluvaunusta olen salaa haaveillut todella kauan. Aina sen hintalapun nähdessäni loppuu haaveilu aikasen nopeasti. Minun oma rakas äitini on kyllä uskomattoman muistin omaava ihminen. Hän on myös ihan samanlainen kuin minä. Jos jotain saa päähänsä on se vaan saatava. Isäni ja veljeni ovat ehkä hienoisen rationaalisempia ihmisiä. Äidin poika minä taidan olla, aina.

Mainitsin äidilleni joskus melkein kolme vuotta sitten tähän asuntooni muuttaessani, että kylläpä tuohon sohvan viereen sopisi hyvin juuri tuo kyseinen tarjoiluvaunu. Keskustelu jäi sitten siihen ja sohvan vieressä on eiliseen päivään asti ollut Ikean vanha tv-taso. Viime viikolla asia nousi jostain taas esille ja sitten tulikin soitto, että miepä kävin nyt sen Artekin sinulle ostamassa. Ennen ei tule, kun olet asuntosi siivonnut ja raivannut.

Maanantaina suoritin sitten suursiivouksen ja raivasin “olohuoneestani” kaiken ylimääräisen pois. Eilen tuo helmi sitten asuntooni saapui ja onhan se nyt ihan älyttömän hieno. Aina, kun kävelen siitä ohi ihastelen sitä hymy huulilla. Kyllähän tuo huuma jossain vaiheessa laantuu, mutta voihan sitä nyt vähän fiilistellä. Nyt alkaa olemaan tässä kämpässä ainoastaan huonekaluja, joilla kaikilla on oma tarinansa. Mummoni tuoli vuodelta 1960, itsetehty keittiönpöytä, Artekin nojatuoli ja nyt tämä uusi timantti.

Äitini aina esittelee nämä hankintansa ehkä hieman suruisilla saatesanoilla. Sitten, kun miusta aika jättää. On sinulla aina muistot mukanasi. Niin on, nuo ajattomat huonekalut tulevat varmasti seuraamaan myös minua. Niin kauan, kun miusta aika jättää. Eli toivottavasti tulevat näkemään vielä paljon hyviä hetkiä ja vuosia elämässäni.

Mitäs tykkäätte?

-Esko-

Comments (6)