Huhheijjaa. Nyt se on sitten virallisesti ohi. Festarikesä 2017. Kiitos ja kumarrus. Vuosi aikaa huilata ja sitten taas mennään. Nyt on aika kääntää katseet alkaneeseen arkeen. Arkeen, joka on ollut jo ihan tervetullut. Tervetullut oli kuitenkin myös viikonloppuna järjestetty Flow-festivaali. Festivaali, joka piti tänä vuonna sisällään kyllä melkoisia tapahtumia.
Jos ei suurimmaksi, niin ainakin puhutuimmaksi asiaksi nousikin ihan uusi pääesiintyjä, joka tuli aivan puskista. Putsasi pöydän ja lopetti koko festarin hetkeksi. Onneksi järjestäjät olivat kartalla tämän Klaaran liikkeistä. Asiallista, nopeaa ja järkevää toimintaa heiltä. Kyllähän tuo Klaara kuitenkin muutti lauantai-illan kuin aavefestariksi. Sadetakeissa, kaukaisesti haamuilta näyttäneitä ihmisiä vaelteli edestakaisin. Hyväntuulisia haamuja, joita ei myräkkä juurikaan lannistanut.
No, mutta se siitä Klaarasta. Toivottavasti ei esiinny Suomen festivaalikesässä enää ensi vuonna. Flow on itselleni tapahtuma, joka muistuttaa aina siitä, että työt ovat juuri startanneet. Tämän takia Flow on minulle enemmän vain fiilistelyfestari. Alueella on mukava pyöriä. Syödä hyvin, katsella ihmisiä ja ihastella visuaalista kauneutta. Tänäkin vuonna tein useasti niinsanottuja soolojuoksuja.
Lähdin vain kävelemään yksin ympäri aluetta. Menin seisoskelemaan jonnekin nurkkaukseen nauttimaan tunnelmasta. Kuulostaa varmasti erikoiselta, mutta jollain tavalla nautin siitä. Sunnuntaina vein tämän sooloiluni niin pitkälle, että lähdin festareille yksin. Harvemmin sitä lähtee festareille yksin ykköstavoitteenaan löytää herkullista ruokaa. Tänä vuonna sitä löytyi Beergerin burgeritiskiltä. Söin siellä kolme kertaa, ah.
Perjantaina olin Flowssa ensikertalaisen kanssa, joka sai ostettua lippunsa täysin yhtäkkiä ja yllättäen. Ohessa siis elämänsä ensimmäistä kertaa ex-temporena Flow-festivaaleilla käyneen tunnelmia:
” Flow:ta mainostettiin minulle etukäteen parhaana ja kauneimpana festarina (tai ainakin kaupunkifestarina) ikinä, joten odotukset olivat kovat. Voin sanoa, että odotukset täyttyivät. ”
” Ihastuin Flow:n valokollaaseihin rakennusten seinissä ja katoissa. Erinäisten teemabaarien sisustukset ulkotiloissa olivat upeita ja sisälle ei tarvinnut edes mennä perjantaisen hienon sään johdosta.”
” Musiikkivalikoima on Flow:ssa, hmm, erikoista? Erityistä? Erityisen erikoista. Perjantaina taisi esiintyä ehkäpä kaksi artistia, jotka tiesin ennestään. Toisen näistä halusin nähdä enemmän kuin mielelläni. Pelkästään London Grammarin näkeminen livenä kruunasi perjantaini. Niin ja ympärillä vallinnut rento ilmapiiri ja se yksi sydänvalokollaasiseinä.”
” Ensi vuonna uudestaan.”
Se oli semmoinen Flow-festivaali. Leppoisa ja mukava.
-Esko-