Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

hiihtoloma

, , , ,

Taas jotain aivan turhaa pakotettua positiivisuutta!

22.2.2021

”Taas jotain aivan turhaa pakotettua positiivisuutta.” Narisin huonotuulisena opehuoneen sohvilla, kun kävelin useiden paperilappusten ohi, joissa oli kaikkien henkilökuntamme jäsenten nimet. Olin nukkunut edeltävän yön todella huonosti ja mollivoittoisen aamun olin itselleni rakentanut. Juuri ennen lomia näin minulle usein tapahtuu, vaikka senhän pitäisi mennä juuri toisinpäin. Siinä tuhisin, join kahvin mustana ja lähdin vetäisemään viimeisen työpäivän ennen viikon leppoista huilitaukoa työn touhusta.

Työpäivän päätteeksi nappasin oman lappuseni pöydältä ja taitoin sen reppuuni. Juoksin kotiin ja istuin pöytäni ääreen. Otin tuon paperin käteeni ja aloin lueskelemaan työkavereideni minusta kirjoittamia positiivisia juttuja. Partasuinen ukko herkistyi. Siis ihan oikeasti liikutuin noista kauniisti sanoista, joita luin. Se manaamani pakotettu positiivisuus tuntuikin aivan ihanalta ja loma lähti käyntiin todella kivasti. Usein olen itse kirjoitellut, kuinka lapsia ei koskaan voi kehua liikaa. Tähän voi nyt sanoa, että kivalta ne mukavat sanat tuntuvat aikuisestakin. 

Tässä viime aikoina tuolla sosiaalisessa mediassa ja mediassa yleensäkin on havaittavissa kyllä melkoisen negatiivista ilmapiiriä. Koronakriiisin alkaessa oli jotenkin hieno huomata, kuinka jopa somessa oli semmoinen yhteisöllinen ja kannustava meininki. Pikkuhiljaa tämän erikoistilanteen edetessä tuo positiivisuus ja tsemppaava ilmapiiri on sulanut aika tehokkaasti pois. Kyllähän tämä tilanne alkaa jo turhauttamaan. Sehän nyt on ihan selvä, mutta ei kai se virus valittamalla täältä mihinkään häviä. Ei se tosin häviä positiivisilla sanoillakaan. Paremmalta ne kuitenkin tuntuvat. Hyvähenkisellä piikittelyllä se toivottavasti jossain vaiheessa häviää tai ainakin vähenee huomattavasti. (Olipa osuva) 

Naputtelenpas tähän kirjoituksen loppuun nuo kaikki mukavat minusta kirjoitetut virkkeet. Täältä ne voi sitten helposti kopioida vaikkapa ansioluettelooni. Jos olisin työrekrytoija, niin antaisin noille asioille hyvin paljon painoarvoa. Tarkemmin minä nuo lukisin, kun esimerkiksi edeltävät työsuoritteeni. En tosin tiedä juuri mitään työnhakuprosessin kulusta, joten ei siitä sen enempää.

”Olet ehkä maailman paras ja luontevin kehuja. Piristät oppilaiden ja työkavereiden päivää ja luot hyvää ilmapiiriä ympärillesi.”

”Sinä tuot aina auringon mukanasi, kun tulet huoneeseen.”

”Eskon saun pium paum. Hengen nostaja.”

”Olet näkyvä ja kuuluva energinen piristys.”

”Mahtava tyyppi sekä luokassa, että luokan ulkopuolella.”

”Sulla on aina hyvä meininki päällä ja sopivan hyvä/huono huumori. Kohtaat oppilaat aina lämmöllä.”

”Sun oppilaat saa olla luokassa juuri sellaisia, kun he ovat. Sun positiiviset sanat ei lopu koskaan. Työhyvinvoinnista huolehtija.”

”My man! Ollaan hienosti hioduttu yhteen tässä ajassa. Iloinen, kannustava ja pilke silmäkulmassa.”

’Kyselet kuulumisia ja tervehdit muuta henkilökuntaa hymyssä suin.”

”NAURU. Naurusi pelastaa/helpottaa monia päiviä. Olet ihanan energinen.”

”Sinulta riittää ystävällinen kommentti aina ja kaikille. Arvostan!”

”Olet äärettömän kannustava ja jaksat upeasti rohkaista oppilaita. Saat sen arimmankin löytämään itsestään vahvuuksia ja (vähintäänkin salaa) hymyilemään onnistumisilleen.”

KIITOS ja kiitos näistä!

-Esko-

Comments (2)
, , ,

Hiihtoloma ja mitähän sitä oikein tekisi?

16.2.2019

Tänään sitä tuli herättyä ensimmäisen loma-aamuun. Nousin sängystä joskus kahdentoista aikaan. En vaan saanut itseäni millään ylös. Eikä kyllä tarvinnutkaan saada ja sehän tuntui vallan hyvältä. Avattuani sälekaihtimet tuntui vieläkin paremmalta. Täydellinen auringonpaiste kruunasi hitaan aamuni. Hiihtoloma, vaan mitä sitä oikein touhuilisi?

En ole tehnyt tälle viikolle yhtään mitään suunnitelmia. Se tuntuu omalla tavallaan todella hyvältä. Ohkaisesti harmittaa, että pikkumimmin loma osuu eri viikolle, mutta se on taas niitä asioita, joihin ei itse voi millään tavalla vaikuttaa. Turhapa siis murehtia. Uskoisin, että tämän lauantain kaltaisia pitkiä aamuja on ainakin luvassa useampia.

Ja se tänään paistanut aurinko. Auringolla on kyllä melkoinen vaikutus. Se saa lähes kaiken näyttämään niin hyvältä. Ihmisiä oli paljon liikkeellä aamulenkeillään. Ja useammalla vieläpä leveä kevättalvinen hymy huulillaan. Luonto näyttää häikäisevältä ja ränneistä lorisevassa vedessä on se lupaus keväästä. Ainut mikä näyttää hirveältä on ikkunani. Aivan p#####t näin kauniisti sanottuna. Se olisi siis pesuhommia luvassa.

Tänään tuli vähän kuin puuntakaa mahdollisuus päästä katsomaan Apulannan keikkaa Hartwallille. Odotan illan keikkaa todella paljon. Olen seurannut Apulantaa sieltä Kasisalin alkuajoilta asti. Heidän ensimmäinen levynsä on kirkkaasti yksi historian parhaista suomalaisen musiikin kokonaisuuksista. Heleänhaikeaa tunnelmointia Heinolasta.

Kivaa viikonloppua!!

-Esko-

// Kuva: Jenny Helenius //

Comments (2)