Tietoa mainostajalle ›
Browsing Tag

ilosaarirock

, , , , ,

Helle saa haaveilemaan

15.5.2018

Huh hellettä! On muuten todella kliseinen avaus. Nyt saa ollakin. Suomea hellitään tällä hetkellä aivan mielettömällä säällä ja eipähän muuten haittaa. Kuuntelin töihin ajaessani radioita. Siellä toimittaja lueskeli kuulijapalautteita ja johan siellä joku jo valitteli, että saisivat nämä helteet jo loppua. Ei, eivät saisi. Antaa tulla vaan. Nämä todella vähiinkäyvät työpäivätkin menevät pelkästään hymy huulilla. Vaikka toki on haikeuttakin ilmassa. Tällä hetkellä opettamani kutosluokkalaiset suuntaavat kohta yläkoulun kiemuroihin. Luokkani on aivan huippu ja nämä kaksi vuotta, jotka olen saanut heidän kanssaan viettää ovat olleet todella opettavaisia, niin opettajalle ja toivottavasti ennenkaikkea oppilailleni. Kevätjuhlassa opettajien laulaman jäähyväislaulun aikana joutunee kaivamaan nenäliinaa puvuntakin taskusta.

Nyt ei ole puvuntakkia tarvinnut eikä tarvitse varmasti myöskään jälleen kerran kesällä koittavilla kesäfestivaaleilla. Selailin eilen koneeltani vanhoja festarikuvia ja kyllähän sitä taas niin odottaa näitä kesän oman aikani kohokohtaviikonloppuja. Ruisrock ja Ilosaarirock, jes! Ruisrock on viime vuosina saavuttanut aivan järjettömän suosion ja tänä vuonna liput taidettiin myydä loppuun jo maaliskuussa, aikamoista. Onneksi kerkesimme ystävieni kanssa ostaa liput jo hyvissä ajoin. Majoituksenkin saimme hieman takaportin kautta hoidettua, eli on niinsanotusti kattaus valmiina. Ilosaarirockiin varaamme aina hotellihuoneet jo edellisenä kesänä. Hotelli Aada, taas tullaan. Olisiko kymmenes vuosi?

Aina, kun kirjoitan kesäisistä festivaaleista verkkokalvoilleni muodostuu kuva siitä sosiaalisessa mediassa levinneestä yleisöosaston kirjoituksesta otsikolla: Vanhukset pois festareilta. Mitä tekevät 30-vuotiaat ja vanhemmat nuorten rock-festivaaleilla?… Itse ainakin nautin ystävieni seurasta. Siitä festivaalien tunnelmasta. Ympärillä pääosin vain hyväntuulisia ihmisiä, upeita kohtaamisia ja taustalla lavoilta raikaa taukoamatta hyvä musiikki. Nykypäivänä festarit ovat kokonaisvaltaisia elämyksiä. Löytyy vaikka sun mitä ja ruokatarjontaa on enemmän kuin riittävästi. Silti syön aina ainakin kerran sen kaikille tutun klassikon. Kebab-lautanen kaikilla mausteilla, tietysti!

Helle sai haaveilemaan jo rokkifestivaaleista. Onhan noihin vielä aikaa, mutta hyvä on fiilistely aloittaa ajoissa.

Olettekos suuntamassa kesällä festaritunnelmiin?

-Esko-

// Kuva: Jere Lehtonen //

Comments (10)
, , , ,

Hei, joku Joensuu ja Ilosaarirock

18.7.2017

Eilen nukahdin kello 20.15. Tänään heräsin kello 11.20. Kyllä nuo kaksi peräkkäistä festivaaliviikonloppua aiheuttivat hienoisen väsymyksen. Väsymyksen, mutta ainoastaan onnellisen sellaisen. Edelleen toistan tämän samaisen lauseen, jonka olen jo useasti sanonut. Minä rakastan kesäisiä rokkifestivaaleja. Tunnelma, ystävät, yhtyeet ja kaikkien näiden muodostama kombo on jotain sellaista, joka mieltäni jaksaa lämmittää aina vaan, vuosi toisensa jälkeen.

Ja tälle yleisönosastolla yli kolmekymppisiä rokkifestivaaleilla ihmetelleelle haluan sanoa, että kyllä meitä siellä on. Varmasti koko ajan enemmän ja enemmän, koska festivaali on nykypäivänä todella kokonaisvaltainen elämys. Myös ”aikuiset” voivat ajoittain hieman irroitella ja juhlia. Päästää irti arjesta. Päästää irti kaikista velvollisuuksista. Olla vaan ja nauttia. Laitetaanpas tämän kesän kunniaksi Ruissin tapaan myös Ilosaarirockin leijonat ja lampaat.

ILMASTO: Noniin. Tiedän, säästä puhuminen on tarkoitettu lähinnä vain väkinäisistä tilanteista selviämiseen ja epäonnistuneille treffeille, mutta olihan se taas aivan käsittämätöntä. Yrittivät meteorologit parhaansa mukaan tyrkätä lauantaiksi Joensuuhun harmaita pilviä ja jatkuvaa vesisadetta. Ja mitä vielä, ilma oli koko festarin todella hyvä ja sunnuntai lähes täydellinen. Aurinkoa ja ehdottomasti meteorologien kiusaksi: KOLME LEIJONAA.

YLEISET JÄRJESTELYT: Visuaalisesti festivaali oli todella hieno. Tämä puoli vain paranee vuosi vuodelta. Oli lamppua, kynttilää, valonauhaa ja mukana kulki kuitenkin tietty ”kotikutoisuus”, joka teki ainakin minuun vaikutuksen. Ja se päälava viimeisten bändien esiintyessä. Laululavan valaistukset lisättynä esiintymislavan valoihin. En varmasti ole väärässä, jos totean. Suomen hienoin esiintymislava. KOLME LEIJONAA.

Suosituimpien yhtyeiden esiintyessä jonot muodostuivat todella suuriksi. Sääliksi kävi varsinkin toisen sukupuolen edustajia, koska WC-jonot etenkin tähtiteltan alueella olivat jopa mauttoman pitkiä. Myös anniskeluiden jonot tuntuivat olevan huomattavasti pidempiä kuin aikaisempina vuosina. KAKSI LAMMASTA.

IHMISET: Joensuulaiset ovat kyllä todella leppoisaa porukkaa. Hymyjä, naurua ja mukavia keskustelutuokioita. Järjestysmiehistä lähtien hyväntuulisuus leimasi jälleen tätäkin Ilosaarirockia. Ja, se tuttujen määrä. On ollut ilo törmätä elämänsä aikana hienoihin tyyppeihin. Hauska oli jälleen löpistä. Nähdään taas ensi vuonna ja ne uudet tuttavuudet. Just sopivan hulluja ihmisiä. Omat ystävät. Kiitos seurasta. Olette mahtavia! KOLME LEIJONAA.

BÄNDIT: Etenkin perjantain esiintyjät olivat todella kovia ja jopa minä levottomana sieluna jaksoin keskittyä muutamiin keikkoihin. Suurimman vaikutuksen teki ehdottomasti MEW. Bändin videotehosteet lisättynä hienoihin biiseihin imasivat tämän miehen täysin lumoihinsa ja koko esiintymisen vain elin kappaleissa mukana. Ja olihan siellä Millencolinia, S-toolia ja Pariisin kevät hiekkarannalla auringonlaskun maalaillessa taustalla. Todella vaikuttava. Ilosaarirock poikkeaa ehkä muista suuremmista festivaaleista vielä hieman rohkeammilla bändikokeiluilla ja musiikkia löytynee varmasti ihan jokaisen makuun. KAKSI LEIJONAA.

YLEINEN FESTIVAALIFIILIS: Ehdottomasti, KOLME LEIJONAA!

Myös Ilosaarirockissa oli yksi ystävistäni ensimmäistä kertaa ja tässä hänen mietteitänsä Joensuun kesän ehdottomasta helmestä.

” Huipputapahtuma. Alue oli paljon kauniimpi kuin osasin edes ajatella.”

” Hyvä bändikattaus.”

” Joensuulaisten positiivisuus plussaa.”

” Vuoden 2009 Ankkarockin jälkeen ovat suomalaiset festivaalit hieman nostaneet leveleitään. Ehdottomasti 6/5.”

Semmoiset festivaaliviikonloput. Nyt vähän lepoa ja lenkkiä. Sitten saapuukin pieni musadiggari. Ah, niin kivaa. Ah, niin erilaista ja maailman tärkeintä.

Kiitos Ilosaari ja kiitos Joensuu!!

-Esko-

P.S. Varasin jo hotellihuoneen ensi vuodeksi.

// Kuvavirta: Jere Lehtonen ja ystävieni matkapuhelimet. Lippu saatu blogin kautta. //

Comments (7)