Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

kesäloma

, , ,

Erilainen lukuvuosi

28.5.2020

Missä se Helpdeskin numero on? Täytyy soitella ne kesän aikana unohtuneet salasanat. ”Heh, enpäs taida ollakaan ihan ensimmäinen lahopäinen opettaja, joka täällä soittelee, heh…” Jotenkin näillä väsyneillä sanoilla alkaa kohdallani aina uusi lukuvuosi. Viime syksynä tieni kävikin Eläinten valtakuntaan ja siellä sijainneeseen Kettulaksi nimettyyn ryhmään. Fyysisesti luokkamme sijaitsi väliaikaisessa parakkirakennuksessa. Noin kahden metrin päässä ulko-ovesta kohosi korkea vaneriaita, jonka takana rakennusmiehet tekivät ihmeitä ja uutta, uljasta koulurakennusta. Aidassa oli oman lantioni kohdalla pieniä muovisia ”ikkunoita”, josta pikkuoppilaat ajoittain työkoneita ihmettelivät.

Itse ihmettelin lukuvuoden aluksi näitä pikkuoppilaita. En ollut vielä koskaan opeurallani aloittanut kakkosluokkaisten kanssa. Viimeiset kaksi kevättä olen Suvivirren ja jäähyväislaulun kajauttanut lähteville kutosluokkalaisille. Hommat lähtivät rullaamaan heti mukavasti. Se lasten into ja riemu tarttui myös tähän hieman vanhempaan kettuun. Opetuksessa kirjojen lisäksi erittäin tärkeinä välineinä toimivat pehmolelut ja puutyöluokassa askarreltu Eskon taikasauva. Välillä nämä pikkusankarit istuivat selässä, kun opettaja teki omia epävireisestä laulamisesta saamiaan rankkaripunnerruksia. Ajoittain toimivat puntteina, kun heitä nosteli ylös ja alas välituntien päätteeksi. Myös opettajan tekemät kärrynpyörät onnistuneiden suoritusten kunniaksi saivat hymyä huulille.

Alkoi kevätlukukausi ja oli aika kirjaimellisti purkaa yhteys Eläinten valtakuntaan. Edessä oli muutto uuteen upeaan koulurakennukseen. Avoimet oppimisympäristöt vaativat aluksi hieman totuttelua, mutta hommat lähtivät kiiltävillä pinnoillakin rullaamaan kivasti. Tekniikkaa ja vempaimia oli vaikka ja kuinka. Edelleenkään en osaa ääniä laittaa tiettyihin härveleihin päälle. Opinportaat ovat uuden koulun sydän ja niiden viereiseltä seinältä löytyvästä muraalista nämä pikkusankarit päivittäin kaikkea uutta ja jännittävää bongailivat. Samaa tekivät hieman isommat sankarit uudessa ja upeassa opehuoneessa. 

Kevät eteni ja olikin aika katsella tiiviisti hallituksen tiedotustilaisuuksia. Ei sitä olisi ihan heti Kajaanin OKL:ssä uskonut, että joskus etäopetus on itsellänikin edessä. Nyt maailmanlaajuinen paha pöpö siihen johdatti. En ollut koskaan kuullutkaan Zoomista. Kiitos sinulle, joka siitä Instagramissani vinkkasit. Pikainen haltuunotto ja kohti täysin erilaista opetusta. Ajoittain olin lähiopetuksessa ja suurimman osan tunneista pidin kotoani oman pöytäni äärestä. Siellä olivat ketut innokkaina pienissä kuvakkeissa milloin missäkin. Pääosin aina hymy huulilla ja tämäkin lähti rullaamaan jopa yllättävänkin hienosti. Eräällä tunnilla annoin tehtäväksi rakentaa majan, mistä on hyvä kuunnella lukemaani satua. ”Esko, mä muuten nukuin siellä majassa.” Tehtävä siis suoritettu yli odotusten.

Viimeiset pari viikkoa onkin touhuttu jälleen lähiopetuksessa. Hieman erilaista on koulunkäynti ollut ja suurimman osan tunneista olemme viettäneet uusilla ja uljailla opinportailla. Paljon olemme ulkoilleet ja kyllähän vanhat klassikot kaiken digiloikan keskellä pitävät pintansa vuosikymmen toisensa jälkeen. Pituushyppyä on loikittu ja myös hyppynaruloikat ovat päiviä ilostuttaneet. ”Simpukankuori se avautuu, Esko ja Pizza ne rakastuu, ei, juu, ei juu, jne…” Erilainen lukuvuosi saa myös erilaisen lopetuksen. Ei ole lauantaina kevätjuhlaa. On kuitenkin jäätelöt ja auringonpaiste.

Jos on ollut paljon muutoksia isolla ketulla, niin on niitä ollut myös pienilläkin. Aivan huippuja lapsia ja upeasti ovat hommansa hoitaneet.

Alla vielä koulumme nelosluokkalaisten tekemä Suvivirsi-video, joka on kyllä todella hieno ja kiteyttää tämän erilaisen lukuvuoden aikasen napakasti, huumoria unohtamatta. Kannattaa katsoa. Aina tuosta värssystä tähän vuodenaikaan nousee karvat pystyyn ja hieman liikuttuu.

-Esko-

// Kuva: Markus Suntila //

Comments (0)
, , , ,

Kahden elämän mies

22.7.2019

Makailen pitkästä aikaa tässä sängylläni ihan rauhassa. Läppäri sylissä ja musiikki pauhaa tuolta Marshallin bluetooth-kajarista. Ollut viimeiset viikot aikamoista meininkiä. Kroatian-matkaa, Ruisrockia, Ilosaarirockia ja muuten aika onkin täyttynyt hyvin intensiivisestä touhuilusta pikkumimmin kanssa. Eilen saavuin kotiin Puuhamaa-reissun jälkeen ja olin aivan poikki. En muista milloin viimeksi olisin nukahtanut kahdeksan aikoihin. 

Viime aikoina se on tämä mies viettänyt kahta hyvin erilaista elämää. Vastuullisen isän rooli ja ei niin vastuullisen sankarin rooli tuolla kesäisillä tantereilla. Oikein hyvin tasapainottavat toisiaan. Nykypäivänä aivotoiminta kääntyy näihin kahteen toisistaan hyvin poikkeavaan elämään melkoisen vaivattomasti. Aina se ei ole ihan niin helppoa ole ollut. Ei oikein osannut nauttia siitä oman ajan tarjoamasta vapaudesta. Ei oikein osannut antaa lupaa itselleen olla, mennä ja nauttia.

On ollut aivan ihanaa viettää paljon aikaa sen tärkeimmän hepun kanssa. Piirtää, leikkiä, höpöttää ja nukahtaa kuunnellen sitä rauhoittavaa tuhinaa. Pestä ja ripustaa pyykkiä. Paistella niitä pinaattilettuja juuri oikeanrapeiksi. Voittaa pelkoja ja käydä hurjissa huvipuistolaitteissa. Heittää yläfemmat onnistumisien kunniaksi. Halata, antaa pusut, vilkuttaa ja tavata pian taas uudestaan.

On ollut myös ihanaa viettää aikaa hyvien ystävien kanssa.  Nauraa, laulaa ja tanssia kesäisillä festareilla. Tilata vielä ne viimeiset, kun pitäisi olla jo nukkumassa. Marssia unille vasta auringon nostaessa päätään. Ihanaa oli myös päästä pitkästä aikaa käymään ihan oikealla aurinkolomalla. Sai vaan maata altaalla ja heittää luokattoman huonoa juttua. Juosta lenkkejä auringon porottaessa täydellä teholla vasten kasvoja.  

Mambaa en lainaa, vaikka hyvin se tähän sopisi. Ollut melkoinen variaatioiden kesäloma, just hyvä!

-Esko-

Comments (7)